Kotikoneeni ei toimi, kun troijalainen tappoi Windowsin. Se vähän rajoittaa Kuppilassa olemista tällä ja ensi viikolla. Tässä kuitenkin
Follia d'amore -kommentit:
1. Taiteilijat ovat aina hulluja
Hulluksi sanoitukseksi melko kesy. Monen viisufanin mielestä jaska on paskaa ja tämä Italia liian "taiteellinen". Höpönlöpöä. Väitän, että biisi voitti San Remon nuortensarjan siksi, että se on viihdyttävä, jos taidokaskin. Käännösten aiheena taide on vanha tuttu. Taiteilijan luomisprosessi kiinnostaa ketä kiinnostaa. Itse koin, että ympäristöä ja pizzansyöntiä kuvaavat jaksot antoivat enemmän kuin taiderivit. Taiteen laji jätetään puolittain avoimeksi, kirjaan piirtyminen piirtämisen sijasta on (tahallisen) teennäistä.
2. Bistropianistin ihailija
Alkutekstin ja käännöksen 1 luovuus puuttuu, vaikka otsikko on lupaava. Yksitasoinen, turhan epäselvästi kerrottu rakkausloru. Onko kertoja pianisti vai hänen ihailijansa? Nainenko soittaa, koska hän saa "palkan" (r. 17)? Ovatko rivin 6 nuoret nämä samat vai jotain muita tyyppejä? Muistutan myös, että jos viisussa on piano (tai saksofoni, tuuba, huuliharppu...), sitä ei ole pakko tunkea sanoitukseen. Joskus toimii, usein ei. Laulettavuus horjuu. Yksi perhana ei tee kesää, vaikka piristää tavallaan.
3. Aito rakkaus
Edellistä vahvempi ja tummasävyisempi rakkausloru. Lähestymiskieltoa ei mainita, mutta salainen numero (r. 10) vihjaa, että kertojan käsitys rakkaudesta saattaa olla vaarallisen pakkomielteinen. Toisaalta timoteusmaiset kielikuvat vetoahkiosta laskuvarjoon ovat kekseliäitä kuten "oikeassa" rakkauslaulussa. Kitkerä sivumaku vähän masensi, toivoin kai jotain myönteisempää tähän viisuun.
4. Punaiseen unelmaan
Sananvalinnat yhtä eloisia kuin edellisessä, tekniikka hieman heikompi. Joitain kömpelyyksiä: valaistaan valoa; asetetaan vastakkain itkumieli ja uusi mieli, toinen alistuu ja toinen jää - ei oikein toimi. Tarina sen sijaan kyllä. Lukijaa haastetaan sopivasti, kun kaikkea selitetä valmiiksi. Uskaltautuuko leski ensi kertaa ulos syömään, vai vapaudutaanko kainoudesta muillakin tavoilla, mene tiedä. Nelinkertainen "splenderai" alkutekstin lopussa on tehokas, harmi että se hukataan. Rivityksen muokkaus kielii vaikeuksista sovittaa sisältö muottiin.
5. Oopperaa
En osaa laulaa enkä käy oopperassa, mutta kannatan oopperaa ja muuta "eliittitaidetta" jyrkästi. Jotain persujen nyttemmin "huumoriksi" julistetun vaaliohjelman kaltaista eliitin halveksuntaa tässä pilkottaa. Häiriinnyin siitä vähemmän kuin nkorppi, koska teksti on yhtä kaikki sujuva. Taitavaa on, että homma vedetään överiksi vasta viimeisessä säkeistössä (diiva on suositumpi kuin Jeesus, eikös Lennon sanonut niin Beatlesista?). Musiikki ja sanoitus eivät täysin kohtaa, vaikka ooppera onkin luovempi aihevalinta kuin pianismi. Sanat pauhu ja pauhina tunnen, pauhunaa (r. 3) en.
6. Parasta ennen
Irwin ja Juha Mieto olivat nkorpin löytöjä. Pelkäsin ensin, että ne veisivät käännöksen liian lähelle Hanhiksen Perunateatterin mainiota biisiä
Irwin ja Badding (jota nkorppi ei tuntenut), mutta pelko oli turha. Nostalgiabiisit tarjoavat yleensä joko ruikutusta (
Oli elämän valttikortit mulla kerran kourassain...) tai kritiikkiä: nostalgia on tyhmää, haitallista ja väärin (
Irwin ja Badding kuuluu ironian kautta tähän luokkaan). Yritimme välttää nämä helpoimmat näkökulmat ja kuvata nostalgiaa ilman moralisointia.
7. Styks
"Rannalla Styksin mä hortoilen yksin", lauloi Juice, vaikka vielä eli (
Kaunis aivopesijätär, 1988). Käännös maistuu vähän liikaa Wikipedialta. Tavut osuvat niin huonosti yhteen alkuteoksen kanssa, että tunnelma särkyy alkuunsa. Pidän paljon PMMP:n
Lautturi-biisistä ja voisin yrittää pitää tästäkin, jos tekstistä löytyisi ruhon lisäksi pää tai vaihtoehtoisesti häntä. Lupaava mutta keskeneräinen.
8. Agentti 0069 selvittää ongelmaa
Hupsumpaa otsikointia. Kuusysi on monessa mukana. Tavunpituuksissa hutilointia, muuten kulkee. Musiikissa voi olla sen verran vanhan rikosleffan tuntua, että aihe on jopa luontevampi kuin ooppera. Huumori huvitti, kielestä en oikein pitänyt. Yleiskieli saattaisi toimia paremmin kuin sanojen lyhentely lopusta yms. Muotoa "pystyt saavuttaa" en vieläkään tunnusta tuntevani. Se on "pystyt saavuttamaan" (yleisk.) tai "pystyt saavuttaan". Loppuun "yksin jää" sopii huonosti, siinä saisi olla jotain repäisevämpää.