Kisaan ei muuta saatukaan kuin eriasteisia parodioita. Vai ohjaako kappaleen latteus tulkintaani liikaa, kun en osannut ottaa mitään sanoitusta todesta? *yrittää lukea tekstit biisiä ajattelematta* Ei, ei kukaan ole ollut tekstinsä kanssa kovin tosissaan. Kai.
Parodioiden arviointi on siinä mielessä vaikeaa, että on vaikea tietää, mikä huonoilu on tahallista ja mikä tahatonta. Periaatteessa kääntäjän tarkoituksen ei pitäisi vaikuttaa käännöksen hyvyyteen, mutta tuntuisi pönöltä antaa huippupisteet esimerkiksi sisällön latteudesta, jos kääntäjä onkin mielestään kirjoittanut hyvinkin syvällisen ja vakavamielisen tekstin.
Käännettävän kappaleen taa-ti-taa-ti-taa-ti-taa-rytmi on jäykkä ja kääntämisen kannalta vaivalloinen. Vähäinen kunnioitus alkuteosta kohtaan näkyy ehkä siinäkin, ettei kukaan täysin klaarannut hommaa teknisesti, vaan epätyydyttäviä tavunpituuksia löytyy jokaisesta tekstistä. Painot ovat kuitenkin harvinaisen hyvin kohdallaan, joten ilmeisesti konkareita on asialla.
1. Protestilaulu
Protestoidaan, protestoidaan, mutta mitä protestoidaan? Sitä ei kerrota, mikä lieneekin koko ajatus ja tämän kappaleen ansaitsema sisältö. Tärkeintä on liike, ei päämäärä. Eikä se protestoiminenkaan niin tärkeää ole, kun syömälakkoillessa tulee nälkä, iik. Biisin mittaan pulla alkaa maistua puulta. Ehkä ideaan olisi pitänyt kehitellä hieman enemmän sisältöä tai kertosäkeistön pitäisi kertoa jostakin muusta kuin pullan puputtamisesta.
2. Hallelujah
Escnationin
amerikkalaisvahvistuksen mielestä kappale kuulostaa sellaiselta Jeesuksen ylistysvirreltä, jollaisia sliipatut teinipojat esittävät rapakon sillä puolen kristillisillä kaapelikanavilla sunnuntaiaamuisin. Osaan näkemättäkin kuvitella nämä ohjelmat. Koska en oikein kestä alkutekstin maailmanparannussaarnaa, päätin Jeesus-assosiaation kautta pullauttaa näkyviin sen piilosanoman. Planeetasta tulee hyvin
yksinäinen näinkin. Ei tässä mitään tuoretta ole mutta kappale ei ansainnut mitään tuoretta.
3. ...se itse siihen lankeaa
Yhteiskunnallinen parodia eikä alkuteoksen parodia. Huh, edes jotakin vaihtelua.
Kertosäkeistö on selvästi ironinen mutta en ole silti täysin varma, mikä tarkoitettu sanoma on. Kulutus- ja kertakäyttökulttuuria kai tässä vastustetaan mutta onkohan sanoitukseen yritetty ahtaa liikaa asiaa? En ymmärrä, miten vesi vaihtuu öljyyn tai mille tekstin alun hiekkalaatikot ja -keot ovat metaforia. Ajatus loputtomasta kuoppien kaivamisesta ja kertosäkeistön viimeinen muunnelma ovat kuitenkin jotakin niin parasta, ettei pieni hämmennys haitannut. Puuttui vain kuopan kaivaminen edellisestä kuopasta kaivettua hiekkaa varten.
4. Kuin ennen vanhaan
Tämä sanoitus hämäsi eniten ottamaan todesta, mutta
"Lapset kärsii, syystäkin" ja viimeistään
"Kiusaajat voi temmeltää / Ope ei saa estääkään" paljastivat tämänkin ironiseksi. Aihehan on ajankohtainen. Innoitusta on ilmeisesti haettu Antti Korhosen erottamiseen liittyvästä kohusta. Sisäisen logiikan puuttuminen kuitenkin hämmensi. Lapsia ensin saa ja sitten ei saa kurittaa, siis kumpaa?
Kummasta tahansa lähtökohdasta saisi kirjoitettua
reductio ad absurdum -henkisen parodian mutta yhdistelmä yskii. Lisäksi yhteys alkuteokseen jää aika heppoiseksi, vaikka alkuteksti lapsellinen onkin.
5. Elegia
Teksti on rakennettu hyvin. Säkeistöillä ja kertosäkeistöllä on selkeä työnjako: säkeistöissä rakennetaan runollista ilmaisua ilman varsinaista sisältöä ja kertosäkeistössä vedetään tarkoituksella matto alta. Valitettavasti vitsi menee kaukaa ohi maalin. Ammuvainaan nuotilla laulaminen tarkoittaa pahasti nuotin vierestä laulamista, mutta Gorin live-laulu on Armenian viisun harvoja vahvuuksia. Ymmärtäisin, jos kappaleen B-osa olisi olennaisesti A-osaa heikompi, mutta samaa paria ovat: A-osa yhtä hengetön. Edes alkuteksti ei ole tekotaiteellinen, juuri ja juuri näennäisfilosofinen ehkä, mutta tekstin tyhjyys paistaa läpi eikä sitä ole piilotettu komealta vaikuttavan verbaaliakrobatian taakse. Muuten hyvä vitsi mutta aivan väärässä biisissä. Sori.