Viisukuppila

Täällä voit kommentoida Alankomaiden sanoituksia. Mutta vasta kun olet äänestänyt!

Stetsonipäinen rahamies
C-osa oli turha. Muuten sanailu oli hämmästyttävän hyvää, vaikka aluksi tunsinkin jonkinlaista vastenmielisyyttä koko aihetta kohtaan. En silti tiedä, sopiko tämä niin hyvin alkuperäiseen teokseen?

Luoto
Omani. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämä on tämän kauden paras täysin vakavissani tehty sanoitukseni, mutta toki tämän kilpailun pistetaulukko saattaa vielä muuttaa tilannetta, kuten se niin monta kertaa aiemminkin on tehnyt...

Piste
Hiomaton timantti. Aiheellisesti oikein hyvä, mutta pienet yksityiskohdat saivat aikaan pienoisen luotaantyöntävyyden. C-osan "vaan" jotenkin konkretisoi kaikki pikkuiset mielenkiintoisuudet joita sanoituksen aikana esiintyi ja joiden erittely on vaikeaa, ellei jopa tuskallista.

Stetsonipäinen rahamies
Yhdistelmä pientä tunnelmointia ja peruserikoista loppuratkaisua.

Luoto
Kukin säkeistö tuntui itsenäisinä mainioilta, mutta en pystynyt yhdistämään niitä selkeäksi kokonaisuudeksi.

Piste
Varsinkin c-osa on hieno, mutta kyllä koko sanoitus on musiikin näköinen.

1. Stetsonipäinen rahamies
Luin peltomeren pallomereksi, haittaako se? Elävästi hahmoteltu päähenkilö suoraan Dallasista, komiikka pysyy kohtuuden rajoissa. Maissilapsia en ole nähnyt enkä lukenut, yllättävä käänne päähenkilön kannalta näytti olevan. Kertosäkeistö kolmikon vakuuttavin.

2. Luoto
Alku maistui liian randomilta, hiusmurtuma ynnä muuta. Tunnelma rakentuu, kun päästään vähän eteenpäin. Morsettavia oksia pidin ensin ylifiksuina. Säkeistö oli kuitenkin vahva, täytyi arvostaa. Kertsissä "Lyö aallot vasten kuolleen puun" ihmetytti, miksi genetiivi? Kuka tai mikä lienee tuulen lapsi, jota se kantaa?

3. Piste
Minästä huolimatta teoreettisen taidesanoituksen vaikutelma jäi päälle ja etäännytti sen verran, että kaipasin enemmän verevyyttä ja kantrifiilistä. Hirttopuu toki erottui, ja teksti oli kiitettävän hallittu kokonaisuus.