Oletteko te kaikki ihan oikeasti sitä mieltä, että otsikkosäkeessä pääpaino on ensimmäisellä tavulla?
Minusta se on tavulla
svijet ja vieläpä selvästi. Virhepainoja, tai ainakin virhepainoina pitämiäni, oli teksteissä muutenkin
paljon tavallista enemmän. Taisi olla hyvä päätös jättää kisa väliin.
01. Tosi outo ja Sekava laulu Joulukuusesta
Työ on nimensä mukainen. Sellaiset säkeet kuin
"Jos vieme jo täit, kuusi kun kotonain näin" muistuttavat etäisesti suomea mutta eivät ole. Kielioppivirheet todennäköisesti kuuluvat konseptiin. Kirjoitusvirheistä en ole ihan varma.
Kohta, jossa metsässä kaatuvan kuusen väitetään olevan
metsän ainut, herätti ajatuksia, mistä plussaa. Kirjaimellinen tulkintahan on mieletön. Valitettavasti pisteissä tämä ei auttanut. Tekniikassa on edelleen liikaa puutteita.
02. Rakkaus, osa -1: Munasolun varjossa
Pitääkö otsikko lukea "osa miinus yksi"? Rakkauden etko-osa (
prequel) siis? Mutta millä tapaa teksti alustaa rakkautta? Toki hedelmöittymisestä seurauksena on ihmisyksilö, joka joskus on kykenevä rakastamaan, mutta tämä merkitys olisi lattea. Jos halutaan puhua hedelmöittymisestä ilman rakkautta, "rakkaus miinus yksi" voisi vielä toimia ilman
osa-sanaa.
A-osaa en tajunnut, vaikka yritin, mutta kertosäkeistössä sain kiinni teemasta.
"Piirtyy ultrakuvaan vastuunne siemenpalveluista" on säe, jollaiseen ei odottaisi törmäävänsä. Yllättävyyttään ja suoruuttaan se toimii.
"Ei sen itua saa jääkään palelemaan" -kohdassa minulla kesti pieni ikuisuus hahmottaa, että
"jääkään" on substantiivi. Kokonaisuudessa oli yliyrittämisen makua. Biisi on vuosikerran perinteisimpiä; sattuu päähän, kun teksti pitää lukea kymmeneen kertaan sitä miettiessä, onko siinä tolkkua.
03. Kaksintaistelu
Ensivaikutelmani tästä oli, että taas tarjotaan gorea goren vuoksi. Harvasta käännöskisasta selvitään niin, ettei kukaan kuole, ja šokkiarvo on aikaa sitten menetetty. Mielipiteeni sanoituksesta kuitenkin koheni viikon mittaan. Sävelmä on sittenkin tarpeeksi pateettinen kannattelemaan aihetta. Teksti maalaa skenaariosta mieleenjäävän kuvan ja on tyylillisesti pääosin onnistunut.
Miekkataistelun menestyksekäs jatkaminen suolien halkaisun ja kurkkuun kohdistuneen iskun jälkeen kuulostaa scifiltä. Voisi mennä läpi romantisoituna kuvauksena, mutta pitäisikö tekstin olla pikemminkin kolmanteen persoonaan kirjoitettu sankaritaru?
04. Veitsenterällä
Aron Ralstonin tarina? Ruusun antaminen Marjalle on ilmeisesti päähenkilön muisto tai hallusinaatio. Laululyriikka taiteenlajina tukee heikosti nopeita leikkauksia ajasta ja paikasta toiseen ja takaisin. Toisaalta mainittu säe on niin ilmeisellä tavalla välittömästä ympäristöstään erottuva, että ainakin luettuna se jopa toimi. Toimisiko vain kuultuna? Vaikeampi sanoa. Myös oikeinkirjoitusnatsi iskee: Marjan molemmin puolin pitäisi olla pilkku, koska Marja on lauseessa
irrallinen lisäys.
Vääriä painoja tekstissä on melko paljon, minkä vuoksi esim. poistan/toistan-riimi ei toimi. Säeparin ensimmäisellä rivillä paino on viimeisellä nuotilla (pois
tan), toisella toiseksi viimeisellä (
toistan). Tällaisia säkeitä ei oikeastaan voi suomeksi riimittää keskenään. Sanoituksen kuusi ensimmäistä riviä ovat teknisesti moitteettomia. Tätä vasten lopputekstin tekniikkapulmat yllättivät.
05. Rannalla
Perinteinen sanoitus perinteiseen sävelmään. Tyyliltään tämä olisi voinut olla käännöskisoissa jo kymmenen vuotta sitten, mikä sinänsä ei ole etu eikä haitta. Se on vain asia.
Ensivaikutelma-arvioissani sanoitus oli selvä ykkönen paljolti konstailemattomuutensa ansiosta. Sittemmin lämpenin muille sanoituksille ja taistelu tiukkeni.
Rannalla on hetken tunnelmakuvaus. Olennaista on vain se, mikä on tässä ja nyt; muuta ei kerrota. Tämä on aivan käypä tilankäyttöratkaisu. Koko elämänstoorin kertovan infoähkyn sijaan sanoitus on hengittävä, ilmava.
Vaikka sanoituksen rakenne on hyvä, jäin kaipaamaan ilmaisusta sitä jotakin, mikä tekee tästä sanoituksesta tämän sanoituksen. Elävämpää kieltä, yksittäistä herkullista kielikuvaa, mitä vain.