Viisukuppila

Pisteytäthän ensin. Muuten

Spoileripuskurina nippelitietoa Romaniasta





Romaniassa asui vuonna 2011 19 042 936 ihmistä.










Romanian kanssallislaulu on Deșteaptă-te, române!
















Romania on esiintynyt euroviisuissa 16 kertaa












Romaniaa on edustanut 5 M-kirjaimella alkavaa artistia (Mălina Olinescu, Monica Anghel & Marcel Pavel, Mihai Trăistariu, Mandinga)
































Jos luit faktat kiinostuksesta, etkä ollut vielä pisteyttänyt, käänny takaisin ja käy pisteyttämässä. Jos olet pisteyttänyt, sana on vapaa....

Yritin koko puolitoistaviikkoisen saada aikaan jotain, mutta idealaari oli aivan tyhjä (outoa ottaen huomioon sijoituksen puntarini kakkosena). Onneksi aivan lopussa sain puserrettua tuttuun tyyliin puolessa tunnissa jotain ulos. Ei mikään timantti, mutta (ehkä) parempi kuin ei mitään. Toivottavasti Espanja ja loput innostavat enemmän.

Vastapuolen haikea menneisyydenkaipuu sopii tunnelmaan, ja Călinkin näyttää melkein kuin työnsä menettäneeltä tukkijätkältä. Periaatteessa sitä voisi lukea metaforana sanoituskisojen tilallekin.

Suojassa?
Hienosti toteutettu sanoitus, jossa liki puhki koluttua aihetta oli käsitelty edes jollakin asteella tuoreen tuntuisesti. Aitous paistoi läpi, mikä on aina hyvästä.

Jätkän elegia
Hieno tämäkin, kaihoisa ja sopivalla tavalla lohduton. Teknisesti aavistuksen heikompi mitä lajitoverinsa. Vaikea näitä kahta on verrata.

1. Suojassa?
On päästy oletettuun turvaan, kun jokin tuntematon "se" romahtaa alta tunkeilijan toimesta? Loukkausten ja ivanaurun lisäksi erottuu konkreettisempi tulta syöksevä tykki. Suvaitsemattomuus ja väkivalta tulevat vieraiden mukana, kantaväestöstäkö ei sanota mitään? Tai ehkä ymmärsin alun väärin ja kertojan kotimaa tässä joutuukin hyökkäyksen kohteeksi ja siellä ollaan koko ajan. Kerronta voisi siis olla vähän selvempääkin ilman että tarvitsee täsmentää paikkaa ja konfliktin osapuolia. Muuten sujuva ja uskottavan oloinen teksti.

2. Jätkän elegia
Nykyihmistenkin kannattaisi tuntea Mutkattomien Jätkän humppa (1977). Elegisempää ammatin kuvausta tarjoaa Kärjen ja Helismaan klassikko Kaksi vanhaa tukkijätkää (1951), jonka Kauko Käyhkö lauloi nimimerkillä Justeeri. Sanoituksessa laulava justeeri on tietenkin metsätyökalu, yhdenlainen saha. Nätti-Jussi (1890-1964) taas oli legendaarinen metsätyömies. Carl Barksin tarinassa Karhukopla rakensi samannimisen kirveskoneen, jonka piti halkaista Roope-sedän rahasäiliö kahtia yhdellä iskulla. - Teknisesti ei ihan tip top.