Viisukuppila

Maa: Italia
Vuosi: 1961
Kappale: Al di là
Esittäjä: Betty Curtis
Säveltäjä: Carlo Donida
Sanoittaja: Mogol
Kapellimestari: Gianfranco Intra
Sijoitus: 5./16
Pisteet: 12
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1961itr

Vuoden 1961 Eurovision Laulukilpailussa Italiaa edusti Betty Curtis, joka syntyessään Milanossa 21. maaliskuuta 1936 sai nimen Roberta Corti. Uransa alkuaikoina Betty esiintyi milanolaisella jazzklubilla, josta hänet bongasi Teddy Reno. Betty aloitti levytysuransa 1957, aluksi julkaisten covereita tunnetuista ulkomaalaisista lauluista. Hän osallistui San Remon laulukisaan ensimmäisen kerran vuonna 1959 kolmella kappaleella, joista yhden esitti yhdessä Wilma De Angelisin kanssa. Vuonna 1960 Betty yritti myös laulukisaan, mutta ei selviytynyt finaaliin asti.

Vuonna 1961 Betty valittiin Italian euroviisuedustajaksi voitettuaan San Remon laulukilpailun yhdessä Luciano Tajolin kanssa kappaleella Al di là. Cannesissa järjestetyissä Euroviisuissa Betty esitti kappaleen kuitenkin yksin ja sijoittui jaetulle viidennelle sijalle yhdessä Tanskan sävelmän Angelique kanssa, jonka esitti puoliksi italialainen Dario Campeotto.

Vuonna 1962 Betty esiintyi San Remon laulukilpailussa jälleen Luciano Tajolin kanssa. Samana vuonna Betty teki myös menestyneimmän levytyksensä Chariot, italiankielisen version Little Peggy Marchin ja Petula Clarkin hitistä I will follow him. Betty osallistui San Remon laulukilpailuihin vielä vuosina 1965 ja 1967. 60-luvun loppupuolella kaupallista menestystä ei pahemmin enää ollut ja Betty pysyi ihmisten mielissä lähinnä onnistuneiden tv-esiintymisten myötä. Vuonna 1970 levytyssopimuskin umpeutui ja tämän jälkeen Betty levytti enää pienempien levymerkkien alla mm. folklevyn, jossa tulkitsi kuuluisia italialaisia kansanlauluja. Myöhemmin elämässään Betty esiintyi lähinnä nostalgisissa tv-ohjelmissa, usein ystävänsä Wilma De Angelisin kanssa. Betty Curtis kuoli 70 vuoden ikäisenä 15. kesäkuuta 2006 pitkän sairauden murtamana.

Italian euroviisukappale Al di là, jonka on säveltänyt Carlo Donida ja sanoittanut Mogol, on balladi, jossa laulaja kertoo armaalleen, ettei koskaan osannut kuvitella sanovansa asioita joita aikoo sanoa. Al di là oli yksi Betty Curtisin suurimpia hittejä Italiassa, mutta kansainvälisesti kappale yhdistetään italialais-amerikkalaiseen laulajaan Connie Francisiin, joka teki siitä kuuluisan, niin italiankielisenä kuin kaksikielisenäkin versiona italiaksi ja englanniksi. Italiankielisestä versiosta tuli suuri hitti Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa ja kaksikielisestä versiosta tuli yksi Connie Francisin suosituimmista kappaleista Aasiassa, Euroopassa ja USAssa.

Kappaleesta on tehty myös muita versioita. Italialaisen Emilio Pericolin coverversio nousi Billboardin listan sijalle kuusi vuonna 1962. Emilion version voi kuulla myös amerikkalaisleffassa Rome Adventure samaiselta vuodelta. The Ray Charles Singersin versio poikkeaa eniten Betty Curtisin alkuperäisversiosta ja se nousi vuonna 1964 Billboardin listan sijalle 24. Suomeksi kappale on levytetty Vuokko Hepo-Ojalan ja Laila Kinnusen toimesta nimellä Kaikkialla.

The Ray Charles Singersien erilainen versio tästä viisusta vuodelta 1964 Ja Connie Francisin konserttiversio, taltioitu vuonna 1990

Lienee ensimmäinen maanantain viisu, jolle annan viisi tähteä?

Hohhoijaa, kaksi tähteä. En oikein päässyt mukaan. Ei tainnut olla vielä 1960-luvun alussa kovin tasokkaita nämä viisut.

ehkä vaisuimpia näistä italian kappaleista, 2 p.? en tiennytkään että se oli noin kova listahirmu, jäi sen vuoden ikivihreäksi Tanskan laulun ohella, (Uskomaton 60-luku sarjassa tosin P.Gronowin suulla vain "jonkinlaiseksi" sellaiseksi jossa soitettiin pätkät näistä kahdesta laulusta.) Aikamoinen karaokehitti ollut näköjään jo v. -64.

Juuri tällaiset viisut saavat ihmiset tokaisemaan "sen ajan viisut oli kaikki samanlaisia", ja ehkäpä sen ajan viisut ovat syyllisiä siihen että vielä nykyäänkin ihmiset väittävät euroviisuista tuota.

Jälleen näitä tylsäkkeitä.

** tähteä.

Täydet viisi tähteä Kerrassaan ihana

Lailan coverointi saatavilla myös soittarina, kaikki tilaamaan!

http://download.netanttila.com/Mobile.a ... 4418781CAB

Natalle: päinvastoin, kansa sanoo: ennen viisut olivat sentäs melodisia, suuria sävelmiä... entäs nyt...

Ei oikein iskenyt. Kaksi tähteä, koska laulajalla oli kuitenkin hyvä ääni.

Viisu tuntuu vain odottavan huipennustaan. Kolme tähteä.

Ihanan mahtipontinen alku Bettyllä kiva ääni, onkos hän jo kuollutkin? Hienosti etenee kyllä tämä iskelmä

Minä tykkään tästä tunnelmallisesta iskelmästä. Vuosi 1961 on muutenkin vuosikymmenensä huippuvuosikerta ja tämä Italian rauhallisuus on hieno päätös sen vuoden hittiputkelle. Tokihan täytyy myöntää, että laulun hyvyyteen on tietysti vaikuttanut Laila Kinnusen versiointi, jota Roope jo ansiokkaasti ylempänä mainosti. Neljä tähteä ****

Oikein kaunis, aikansa laulu. Lailan versiointi myös onnistunut. Neljä tähteä.

Jotenkin hellyttävä, 4 tähteä annoin. Kun esitystä katsoi ja kuunteli se vaikutti jotenkin niin huolettomalta ja viattomalta Betty Curtis tulkitsi hienosti ja siihen aikaan laulutaidollakin oli painoarvoa. Oma ohjelmanumeronsa oli tuo lavalle tulo ja Bettyn kenkien klopse portaita alas laskeutuessaan ja esiripun (väliverhon) vetäminen laulun loputtua. Oi niitä aikoja

Komea viisu, jonka Betty upeasti eläytyen tulkitsi. Dramaattisuuttakin löytyi. Olisin antanut neljä, mutta noista la-la-laa-osioista verotan yhden tähden. En ole koskaan pitänyt siitä, että kappaleesta loppuvat sanat kesken ja/tai niitä korvataan lalatuksilla. Tulossa on tosin vielä paljon pahempiakin tapauksia.

jee euroviisut kirjoitti:Ei tainnut olla vielä 1960-luvun alussa kovin tasokkaita nämä viisut.

Anteeksi vain, mutta tämä kommentti sai kaltaiseni kovasti hymyilemään. Tasokkuus on kiinni siitä, mihin verrataan. Ei 60-luvun viisujen tasokkuutta kannata arvioida samoilla kriteereillä kuin 2010-luvun viisujen. Kyllä 60-luvun viisuissa oli paljon tasokkaita, kun verrokkeina ovat muut saman aikakauden kappaleet.

Mua miellyttää kovasti tuo The Ray Charles Singersien nopeammin laulettu versio tästä kipaleesta, ei oo niin laahaavaa! Ihanaa 60-luvun lavatanssitunnelmaa

On pyörinyt mun päässä taukoamatta jo kaksi päivää

Tälle viisulle on annan neljä tähteä. Edustaa hyvin aikakauttaan. Viehättävää tulkintaa.

Viisulan toinen viisukappale vuosimallia -61. Ensimmäinen viisukappale samalta vuodelta oli Jugoslavian laulu, joka oli minusta parempi kuin tämä Italian laulu. Ei tämä italoiskelmä oikein iskenyt minuun tänä iltana - only two stars**

Leonardo kirjoitti: Kyllä 60-luvun viisuissa oli paljon tasokkaita, kun verrokkeina ovat muut saman aikakauden kappaleet.

Hyvin sanottu. Olen aivan samaa mieltä. Kyllä 60-luvun viisuissa on oma hohtonsa.

Edelleen vaikea arvioida näitä ekan vuosikymmenen biisejä. Pakko ottaa tekniikaksi Viisulassa soineet biisit.
Eli näistä neljästä tämä on paras, vuodelta -61 on kuultu jo pari biisiä ja tämä on parempi kuin Jugoslavian Liljana, mutta huonompi kuin saman vuoden Suomi ja Laila.
Aitoa italoiskelmää 60-luvulta, orkesterisovitus oli loistava. Jännää, että nämä Italia- viisut nousi useinkin menestyneiksi hiteiksi. Liekö katsomossa ollut tuohon aikaan aina joku hittibongari USA:sta.
Kaksi tähteä.

Aimo lataus Bettyltä. Itse kappale ei ihan koskettanut yhtä paljon kuin tulkinta, joten kolme tähtöstä.

Ihanaa italiankielistä balladia! Tästä ei draamaa puutu! Tykkään kovasti! Neljä tähteä!

Kaksi tähteä.

Hieno alku antoi luvan odottaa paljon parempaa kuin mitä lopputulos sitten oli. Aikamoista paatosta, ahdistuin aivan liikaa Betty Curtisin tulkinnasta. Välisoitto oli kaunis ja se antoikin mahdollisuuden vähän hengähtää ennen loppuhuipennusta.

Eipä oikein iskenyt, kaksi tähteä. Mutta oikeastaan halusin avata sanaisen arkkuni ihmetelläkseni, miten noista tuon ajan laulajista on saatu niin elähtäneen näköisiä levynkansien kuviin. Bettykin on live-esityksessään paljon kauniimpi kuin kanteen litistettynä, eikä ole suinkaan ekakerta kun viisula-artistille on niin käynyt. Vai oliko silloin jotenkin muotia näyttää elähtäneeltä?

Bettyhan on on oikein hurmaava kansikuvassa , ihana neule ja helmet

Kelpo tulkinta, tavallisehko laulu. Ei tässä mitään vikaa ole, vaikka olisin ehkä mieluummin suonut menestystä tulokasmaille Suomelle ja Jugoslavialle. ****

gentedimare kirjoitti:Sanoittaja: Mogol

Nimimerkki Mogol (s. 1936) on Italian maineikkain sanoittaja, ja Al di là oli hänen ensimmäinen suuri hittinsä. Erityisesti Mogol muistetaan pitkäaikaisesta yhteistyöstä Lucio Battistin kanssa. Hänen alkuperäinen nimensä oli Giulio Rapetti, mutta vuodesta 2006 lähtien hän on ollut virallisestikin Giulio Rapetti Mogol.

Valle d'Aostan maakunta myöntää vuosittain Premio Mogol -palkinnon vuoden parhaalle italiankieliselle sanoitukselle. Tuomariston puheenjohtajana on toiminut itse Mogol.

jee euroviisut kirjoitti:Ei tainnut olla vielä 1960-luvun alussa kovin tasokkaita nämä viisut.

Silloinhan ne nimenomaan niitä olivatkin.

Neljä tähteä Bettylle, kyllä

Korvat särkevää kirkumista, yksi tähti. Ei minua varten tämä

Volairemaisuutta, pikku operettia, herrasväen valssahtelua, irvingberliniä, serenadilaulua. Joskus laulaminen osuu kohdalleen, joskus joutuu ottamaan itseä korvasta kiinni. Pitkä orkestraatio-osuus, elokuvaanko aiotaan säestämään kahden pulun pussaamista. Ei vielä tänä vuonna anneta paljoja pisteitä, seuraavana vuonna sitten. 2,5 kumminkin. On siinä jakamista koko orkesterille.