Viisukuppila

Maa: Tanska
Vuosi: 1957
Kappale: Skibet skal sejle i nat
Esittäjä: Birthe Wilke & Gustav Winckler
Säveltäjä: Erik Fiehn
Sanoittaja: Poul Sørensen
Kapellimestari: Kai Mortensen
Sijoitus: 3./10.
Pisteet: 10
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1957dk
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Denmark1957.html

Tanska oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka osallistui Eurovision laulukilpailuun. Tanskan yleisradioyhtiö oli kiinnostunut jo osallistumaan kaikkien aikojen ensimmäisiin Euroviisuihin vuonna 1956, mutta se ei kuitenkaan ehtinyt ilmoittautua ajoissa kilpailuun. Kun Euroviisut päätettiin järjestää seuraavana vuonna uudelleen, kilpailussa kuultiin ja nähtiin myös ensimmäinen tanskalainen euroviisu.

Tanskan ensimmäisen euroviisun valintatilaisuus järjestettiin 17.2.1957 Kööpenhaminan Radiotalossa. Ensimmäiseen karsintaan oli kutsuttu kaksi artistia: Birthe Wilke ja Gustav Winckler. Tarjolla oli kuusi laulua: molemmilta laulajilta kaksi soolokappaletta sekä kaksi duettoa.

Birthe Wilke (s. 5. maaliskuuta 1936) kasvoi muusikkoperheessä Kööpenhaminassa. Maaliskuussa 1951, eli jo 15-vuotiaana, hän voitti kykyjenetsintäkilpailun Kööpenhaminan National Scala –teatterissa, minkä ansiosta hän pääsi tekemään ensimmäisiä levytyksiään ja aloitti säännölliset esiintymiset laulajana. Jo ensimmäisien vuosien aikana hän pääsi esiintymään myös ulkomaille, erityisesti Saksan liittotasavaltaan. Keikoilla Birthe esitti jazz-musiikkia, jota myös itse rakasti, mutta levytysura lähti nousuun vasta, kun musiikki muuttui iskelmällisemmäksi ja levyjä ostavien kuluttajien maun mukaiseksi. Varsinainen läpimurto tapahtui 50-luvun puolessavälissä, jolloin Birthe levytti lukuisia hittejä, ja häntä alettiin kutsua Tanskan Doris Dayksi.

Jos Birthe oli Tanskan Doris Day, niin Gustav Winckler (s. 13. lokakuuta 1926) oli Tanskan Bing Crosby. Myös hänen esiintymistaitonsa havaittiin nuorena, sillä hän kajautti koulun juhlissa komean näytön laulutaidoistaan. Koulun jälkeen Gustav kokeili lukuisia eri duunarin ammatteja ennen kuin hän 50-luvun alkaessa uskalsi siirtyä kokonaan viihdemaailman vietäväksi. Birthen tavoin myös Gustav esiintyi säännöllisesti ulkomailla, muun muassa Saksassa ja Britanniassa.

Tanskan ensimmäisen euroviisukarsinnan tuloksen päätti 10-henkinen asiantuntijaraati, joka äänesti voittajaksi dueton Skibet skal sejle i nat (suom. ”Laiva on seilaamassa tänä yönä”). Frankfurt am Mainin euroviisuissa 3.3.1957 Tanska esiintyi toiseksi viimeisenä, ja teki esityksellään melkoista euroviisuhistoriaa. Jo duon esiintymisasut herättivät huomiota, sillä laulun merihenkisen teeman mukaisesti Gustav oli pukeutunut kapteeninpukuun ja Birthe sadetakkia muistuttavaan asuun. Varsinainen kohu muodostui esityksen lopusta, joka huipentui esiintyjien 11 sekuntia kestävään suudelmaan (katso allaolevasta videolinkistä kohdasta 3:59-4:10). Erityisesti konservatiivisissa katolisissa maissa tempausta pidettiin asiattomana ja televisioitavaan laulukilpailuun sopimattomana.

Tanskan laulu pärjäsi kilpailussa erinomaisesti: vaikka laulu sai pisteitä vain kolmelta maalta, niiden antamat 10 ääntä riittivät senaikaisessa äänestysjärjestelmässä kolmanteen sijaan. Kyseessä oli pitkään kaikkien aikojen menestynein debyyttieuroviisu, kunnes vuonna 1994 Puola rikkoi ennätyksen sijoittumalla esikoisviisullaan toiseksi. Tanskassa Skibet skal sejle i nat –laulusta tuli suuri ikivihreä ja todellinen iskelmäklassikko, jonka osaavat kaikki iästä ja sosiaaliluokasta huolimatta.

Euroviisujen jälkeen Gustav Wincklerin levytysura jatkui vielä 1960-luvulle. Hänet nähtiin myös Tanskan euroviisukarsinnoissa vuosina 1964 ja 1966. Myöhempinä vuosina hän toimi myös musiikkikustantajana ja –tuottajana. Hän menehtyi traagisesti auto-onnettomuudessa 20. tammikuuta 1979. Birthe Wilke nähtiin uudestaan Eurovision laulukilpailussa vuonna 1959 laululla Uh, jeg ville ønske, jeg var dig. Hän esiintyi ja levytti säännöllisesti vuoteen 1966 asti, jolloin hän päätti vetäytyä julkisuudesta. Hän on kuitenkin aina silloin tällöin tehnyt pikaisia comebackeja. Kumpikaan laulajista ei saanut uransa aikana toista yhtä suurta menestyshittiä kuin Skibet skal sejle i nat.

Eino Grön - Laivani lähdössä on (Spotify)

Tätä Tanskan ensimmäistä viisua voisi hyvin kutsua musiikkinäytelmäksi. Aivan ihana tunnelmapala, jossa duon kemia sopii erinomaisesti yhteen ja jossa aihe, lähdön ja eron vaikeus ja kaiho, välittyy täydellisesti katsojille. Todellinen klassikkoviisu, jota kuulee ESC-radiossa soitettavan usein. On kestänyt aikaa mainiosti.

Täydet viisi tähteä.

En tajua, mitä tässä viisussa nähdään. Tylsä on ja nimilausetta hoettiin liikaa. Tuota suudelmaa ei kai kukaan miehen ja naisen muodostama duo sen jälkeen ole viisuesityksessä tehnyt? Sen verran on siis kohua aiheuttanut. En tosin tiedä, aiheuttaisiko enää samanlaista.

ai tämä huuliherpeslaulu ..... kaunishan tämä on, varsinkin nuo a-osat ja johdannot näis vanhois wiisuissa ovat järkyttävän hienoja..... ..... mutta ennmäänytästä nii kauhiapal jaksa enkä ehdi innostua... 2.4 pist. .... näis tanskan lauluissa on islannin ohella aina jotain vierasta... samalla sisäänpäinlämpiävyyttä ja ulkokohtaisuutta.... vain harva tanskaviisu on päässyt sydämeni keskiöön siellä rajusti tunteita liikuttaen, noh sanottakoon ny vaikka no tietysti v. -63 voittopiisi... ... -80, -81, .... oho, noinko harvassa ovat dynamiittiset danskäviisut.... !!!! -91 ... -89 oli toki myös ainakin hauska.... -93 herttainen..noh, nämähän tulevat vielä Viisulassa eteen .....

Tässä oli mukavaa merimäistä tunnelmaa. Myös esitys oli erinomainen, se kertoi tarinan. Nyt napsahtaa oikein neljä tähteä!

Esityksessä on kyllä tunnelmaa ja tunnetta, mutta itse kappale ei juuri herätä kiinnostusta täällä päässä (no yllätys, yllätys...). Laulajien edesottamuksia jää seuraamaan ihan mielenkiinnolla.

** tähteä.

Vanhanajan charmia, kolme tähteä.

akuankka13 kirjoitti:Vanhanajan charmia, kolme tähteä.

jee euroviisut kirjoitti:Tuota suudelmaa ei kai kukaan miehen ja naisen muodostama duo sen jälkeen ole viisuesityksessä tehnyt?

Slovenian Platin-duo pussasi vuonna 2004 esityksessään.



Ja itse kappale on mielestäni aika tylsä ja mielenkiinnoton. Kaksi tähteä.

Ehdinkin jo muistella että jossakin olen nähnyt suudelmia.

Tämä esitys oli kyllä yksinkertaisesti tylsä. Ehkä tämän tyyppiset laulut iskee minuun paremmin, jos ne ovat kielellä jota ymmärrän.

Juuri ja juuri kolme tähteä... Huonompi kuin muistin Mutta oli siinä sitä vanhaa charmia

niii ja tääl kotokarsinnoissa ainakin Ile ja Kaija Kallio/Kärkinen vaihtoivat eritteitään esityksensä päätteeksi -98 karsinnoissa..... kumma kÿllä, Kyproksen pojilta olisi odottanut samaa temppua v. -93... vaan eivätpä kuitenkaan tehneet ... olivatko hyö vähän ujoja .... ? Suomalaisversion tästä teki tietysti Maynie Siren sekä ... apua, ny tuli plakaut, kuka se jätkä hänen kanssaan oli.... Stig Fransman.... noh, ihan ykkösnimiä siihen aikaan ..... siitäkin tuli jonkinlainen pikkuikivihreä, kun olen kuullut sitä ainakin Ratio Suomen Iskelmäradiosa, ja oli varmaan oman aikansa kova diskostyge nojailu-kuolaus-lemmenkutuhitti .......

Neljä tähteä.

Hienoa että Tanska aloitti viisu-uransa kauniilla balladilla ja jopa tanskan kielikin kuulosti tässä kauniilta. Birthen kaunis ja Gustavin pehmeän möreä ääni sulautuivat ihanasti yhteen. Kyllähän tämän tahdissa voisi tanssia laivan kannella kuun paistaessa taivaalla ja meren ollessa tyyni. Esiintymisasuihin oli panostettu kiitettävästi. Kokonaisuutena tämä oli kuin pieni musikaaliesitys, ehkä aavistuksen verran unettava, siksi ei aivan täysiä pisteitä.

Kuten Konduktööri tuossa edellä jo on näkynyt kirjoittaneen niin tämä oli kuin pieni musikaaliesitys. - Mutta tällä viisulla siis Tanska aloitti aikoinaan euroviisu-uransa. Ja heti tämä duo nappasi kolmannen tilan - kuten muuten nappasi kolmannen tilan tämän vuoden euroviisuissa Tanskaa edustanut duo Chanee & N´evergreen Shanee ja Nevörgriin eivät kuitenkaan olleet aivan niin läheisessä ja intiimissä kanssakäymisessä viisulavalla kuin tämä vuonna -57 Tanskaa edustanut duo. Mutta ihan nätti, tunnelmallinen laulu ja herttainen esityskin oli aika lailla nappiin mennyt - suudelmaa myöten. Toisaalta nämä vanhemmat viisut tahtovat usein olla enemmän tai vähemmän ajan kuluttamia - toisaalta näissä on mukavaa wanhan ajan viehättävyyttä, charmia, joka vetoaa tenhoavasti tällaiseen varttuneempaan musiikin kuuntelijaan. Ainakin vahvat kolme tähteä.....mutta antaisiko jopa neljä tähteä.....hmmmmm........pyörii siinä ja siinä.....

Vahvat kolme***

anteeks kauhiasti ku multa tulee näin tiputtelemalla näitä kommenddeja, (oon aika innostunut tästä Viisula-kultakaivosta....) ny ku kuuntelintuon finaleversion niin oli mukava tuo alun puhaltimella pieraistu laivasireeni -ääni... tuota Eikka Grönin versiota en saa kuuluville ny näillä taidoillani...¨ muistan senkin kuulleeni radiosta joskus kauuuan sitte.... voi harrrrmi ettei se Horttokaalojen ev -77 tule tässä sarjassa ...... !!!

Neljä tai viisi tähteä. Ei ehkä suurimpia suosikkejani, mutta tunnelma on vangitseva ja ulkomusiikillisten ainesten käyttö luovaa aikaansa nähden. Ihan kuin elokuvasta. Vahvoja debyyttejä on viisuhistoriassa monia, ja kyllä tämäkin on yksi niistä.

jee euroviisut kirjoitti:Tylsä on ja nimilausetta hoettiin liikaa.

Kaksitoista kertaa ei ole paljon biisin kestoon nähden, kun esim. kolmiminuuttinen All night long jankuttaa all night longiaan 18 kertaa.

Ai, tää oli TÄÄ. Tuttu ikivihreähän se. Olen kuullut sen radiosta monesti sekä suomeksi että ruotsiksi ja nyt siis tanskaksi. Musikaalimainen laulu, joka sisälsi tarinan. Yhden kertosäkeen pätkän duetto lauloi kaksiäänisesti, aika hellyttävää. Vastakohdat Birthe ja Gustav täydensivät mainiosti toisiaan. Ja historiallinen suudelma jatkui ja jatkui kohti ennätystä Annan merelliselle yötaivaalle 4 tähteä tuikkimaan ja laivan kulkua valaisemaan

Joululaulun tunnelmia, amerikkalaisesta koko perheen jouluelokuvasta. Hirveän lapsellinen tunnelma. Ajalta jolloin kirosanan sanominen televisiossa pani linnaan menemään. Kauhean sievistelevää. Kaikki on heidän kohdallaan hyvin, perhe-elämä, varallisuus, lapset nuhteettomia. Melodia liikkuu ihan mukavasti, stemmalaulu toimii, tuo varmaankin romanttisia ajatuksia yksinäisille ihmisille, tai toi, ehkäpä tuo vieläkin niille vanhoille yksinäisille ihmisille, jotka muistelevat viisikymmenluvun tunnelmia, sitä naapurin Aapoa tai Hilkkaa. 2 teekuppia.

Surullinen kappale mutta silti ikivihreä

Koskettava ja kaunis debyytti *****

Vuotensa paras. On kiva, että jotkut artistit oikeasti esiintyivät eivätkä vain laulaneet kappalettaan. Tosin, tuo suudelma ei ole kyllä millään tavalla romanttinen. Gustav lähinnä tunkee itseään Brithen suuhun. Kappaleessa on tosin aika kaunis melodia. Kolme tähteä.