Viisukuppila

Maa: Itävalta
Vuosi: 1963
Kappale: Vielleicht geschieht ein Wunder
Esittäjä: Carmela Corren
Säveltäjä: Erwin Halletz
Sanoittaja: Peter Wehle
Kapellimestari: Erwin Halletz
Sijoitus: 7./16
Pisteet: 16
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1963at

Carmela Corren syntyi Tel Avivissa 13. helmikuuta 1938. Lapsena hän harrasti tanssimista ja haaveili kovasti ammattitanssijan urasta. 15-vuotiaana hän kuitenkin loukkasi itsensä ja tanssiminen sai jäädä. Harrastus vaihtui laulamiseen. Vuonna 1956 legendaarinen yhdysvaltalainen televisioviihdyttäjä Ed Sullivan oli työmatkalla Israelissa, jossa hän näki Correnin esiintymisen musikaaliroolissa. Sullivan ehdotti yhteistyötä, minkä seurauksena 17-vuotias tyttö muutti Yhdysvaltoihin ja aloitti säännölliset esiintymiset New Yorkissa. Pian hän esiintyi ympäri maailmaa: hänellä oli muun muassa Etelä-Afrikassa yhteiskiertue Cliff Richardin kanssa. Esiintymisiä alkoi olla myös Euroopassa, aluksi Isossa-Britanniassa ja myöhemmin saksankielisissä maissa, joihin Carmela Corren keskittyi 60-luvun alkaessa luomaan uraansa.

1960-luvulla Carmela Corren oli suosionsa huipulla Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Alankomaissa. Hän levytti useita hittejä ja esiintyi myös muutamissa elokuvissa. Ensimmäinen euroviisukytkös on vuodelta 1962, jolloin Carmela kilpaili Saksan karsinnoissa laululla Eine rose aus Santa Monica. Edustusmatkaa ei vielä tällä kertaa tullut, mutta seuraavana vuonna hän pääsi edustamaan Itävaltaa Eurovision laulukilpailuun laululla Vielleicht geschieht ein Wunder (suom. Kenties tapahtuu ihme). Ennen Euroviisuja laulusta levytettiin peräti kolme eri versiota: yksi kokonaan saksankielinen sekä kaksi kaksikielistä versiota saksaksi ja englanniksi.

Vuoden 1963 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa 23. maaliskuuta. Itävalta esiintyi kilpailukavalkadin neljäntenä. Esitys teki euroviisuhistoriaa, sillä se oli kaikkien aikojen ensimmäinen muun kuin Ison-Britannian euroviisu, jossa laulettiin englantia. Corren lauloi lähes koko laulun jälkipuoliskon englanniksi. Se ei ollut kuitenkaan sääntöjen vastaista, sillä vaikka varhaishistorian euroviisut laulettiinkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta valtioiden virallisilla kielillä, säännöt eivät velvoittaneet sitä ennen vuotta 1966. Euroviisulähetyksessä kuultua versiota ei ollut levytetty, sillä siinä oli yhdistelty kahden eri version sanoituksia. Itävalta saavutti äänestyksessä 16 pistettä, jotka riittivät seitsemänteen sijaan. Laulu menestyi siis Itävallan yleiseen menestykseen nähden sangen mukavasti. Iso-Britannia ja Suomi pitivät laulua peräti koko kilpailun toiseksi parhaana.

Carmela Corren pyrki Euroviisuihin vielä myöhemminkin. Vuonna 1965 hän kilpaili Sveitsin karsinnassa kahdella laululla, mutta ei tullut valituksi. Correnin aktiiviura saksankielisissä maissa jatkui 1960-luvun lopulle saakka. 70-luvulla hän levytti silloin tällöin muutamia levytyksiä, mutta kun comeback-yritys vuonna 1979 ei ottanut tuulta siipiensä alle, hän vetäytyi showbisneksestä.

Vihdoin saimme arvioitavaksi ensimmäisen kappaleen viisuvuodelta 1963, enää vain 1992 on avaamatta. Hieno aloitus v. 63 viisujen arvioinnille tulikin. Carmela tulkitsee kauniin laulunsa tyylikkäästi ja tunteikkaasti - pukukin on lisäksi upea. Ai on kaksikielisyyttä ollut viisulavalla jo tuolloin, olisi kyllä voinut saksaksi laulaa kokonaan.

Herkistyin antamaan neljä tähteä tälle ihanuudelle.

Tyylikäs itävaltalaisviisu. Kauniilla Carmelalla miellyttävä ääni ja vahva tulkinta. Varsinkin kertosäe jäi mieleen soimaan, lieneeköhän laulua levytetty suomeksi? 60-luvun asteikolla annan neljä tähteä, eikä mikään ihme

Kaksi tähteä. Aika tylsä tuo oli ja vähän pitkitetyiltä tuntuivat osat tästä. Mutta intro oli ihan kaunis ja löytyi tästä muitakin ihan kauniita osia, mutta siis vain osia.

Siis tylsä. Ei muuta kuin että tylsä. Ei osaa mitään rakentavaa sanoa. Tylsä. Tylsä. Tylsä mikä tylsä.

Ei kummoinenkaan viisu... En tykännyt laulajan "eläytymisestä"

Hienostunut laulu ja laulajatar. Joskus taannoin en tästä kovinkaan paljoa pitänyt, mutta ajan saatossa tästä on sukeutunut hyvin tenhoava kokonaisuus. Minä hellyn NELJÄÄN.

Kiehtova ja tylsä kappale, kolme tähteä.

Näitä vanhempia viisuja on osittain vaikeahkoa arvioida, koska nämä tulevat ja ovat tavallaan niin erilaiselta aikakaudelta kuin meidän aikamme ja meidän aikamme musiikki. - Mutta nätti, hienostunut oman aikansa iskelmä, ja tyylikkään tunteellinen esitys, ja myös viehättävä laulajatar.

Kolme vahvaa tähteä

erur... anteeks otetaan uusiks, sormeni harhailevat... eritttt-ttttttäin viehättävä laulajatar, ja tyylikäs kaunis kappale, jotenkin hieman epäaustriamainen.. enemmänkin amerikan- ja tai brittien- slovarityyliä... toki toki runsaalla saksalaisvaikutteella.... ei voi kuin ihailla noitten varhaisviisujen esittäjien eläytymiskykyä, taitoa, antaumuksellisuutta, ja laulujen sävelrikkautta.... paljaitten pakaroitten pyörittely pyrojen prätinässä -ajat olivat vielä onnellisen kaaaaaaaukana ....... *huokaus tuo kuulumaton ....* ihanaihanaihana.... ensik räp..annoin 3 p. mut ainahan nämä ovat vielä juutuupista katottuna mielikuviakin parempia.... 4 pist. siis nnoiin...... kiva, no niin, nesta... seuraava viisulakappale sais tulla jo ja tuleekin, veikkaan että klo 14.00 mennessä.... oj,oj,oj saa glad jeg skal bli .... ?

Ei jaksa kiinnostaa.

** tähteä.

Mielestäni laulajan ääni on todella kaunis. Laulu myös oli mielestäni aika hyvä. Kolme tähteä!

Kertsillä aloittaminen taisi olla menneinä aikoina tavallisempaa kuin nykyään. Voimallinen tulkinta. Suomen raati oli enemmän oikeassa kuin omaa viisua valitessaan, kun sijoitti Itävallan toiseksi. Vaikea pisteyttää, kun vuosikerta on niin vieras. Tempasi kyllä mukaansa. Puolikielisyys on ainoa selvä miinus. ****

Äsch... Olenko liian nuori, vai oliko kappale vain ihan kelvoton? Yksi.

TomppaJr kirjoitti:Äsch... Olenko liian nuori, vai oliko kappale vain ihan kelvoton? Yksi.

Tähän on helppo vastata: olet liian nuori, kappale on hyvinkin kelvollinen.

Laulaminen huonolla tavalla nuhaista jopa räkäistä. Biisi vanhanaikainen. Elokuvamusaa nelkytluvulta, aikana, jolloin Beatles oli hykerryttänyt tyyppejä. Mutta ajatelllen lajityyppiä ja laulutaitoa ja intohimoa on loppu pelkkää muovia.

Kauniisti kimaltelee Carmelan mekko. Tässä on kaunis kertosäkeistö, mutta se ei kovin sovi muuhun kappaleeseen. Kaksikielisyys sopi tähän yllättävän hyvin. Kolme tähteä.