Viisukuppila

Maa: Norja
Vuosi: 1963
Kappale: Solhverv
Esittäjä: Anita Thallaug
Säveltäjä: Dag Kristoffersen
Sanoittaja: Dag Kristoffersen
Kapellimestari: Øivind Bergh
Sijoitus: 13./16
Pisteet: 0
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1963no
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Norway1963.html

Anita Thallaug (synt. 14.2.1938) teki ensiesiintymisensä Oslon teatterin lavalla jo 7-vuotiaana ja hän oli lastenohjelmien tähtenä jo aikoja ennen Eurovisio-kevättään. Kolme elokuvaakin oli saanut hänestä kaunistusta ennen tuota kevättä, kevättä 1963.

10.2.1963 NRK:n studioilla järjestetyissä Norjan kansallisissa Eurovisio-karsinnoissa oli ehdolla viisi sävelmää. Kunkin sävelmän esitti keskenään erilaisin sovituksin kaksi solistia. Sävelmä Solhverv ("Päivänseisaus") kuultiin sekä Eurovisio-konkari Nora Brockstedtin että Jan Høilandin versioimana. Ylivoimaisen voiton myötä siitä leivottiin Norjan neljäs Eurovisio-edustus. Solistiksi vaihtui kuitenkin karsinnassa mukana ollut Anita Thallaug. Ilkeämielisimmät puhuivat, että Nora Brockstedt olisi ollut epäluuloinen laulun menestysmahdollisuuksien suhteen ja perunut sen vuoksi edustustehtävänsä vedoten muihin kiireisiin.

Aivan väärässä menestysmahdollisuuksien suhteen ei Nora kyllä ollutkaan. 23.3.1963 oli Eurovision kahdeksansien laulukilpailuiden aika. Edellisvuoden voittaja Ranska ei halunnut järjestää kilpailuita, joten BBC tuli apuun ja Lontoosta sukeutui kilpailuiden pitopaikka. Viidentenä studiolla saatiin nautittavaksi Norjan "Päivänseisaus". Silloisen pistejärjestelmän mukaisesti ääniä jaettiin kovinkin kitsaasti, eikä Norjan laulu saanut yhtään ääntä mistään päin Eurooppaa. Alankomaiden sävelmän lisäksi muutkin Pohjoismaat - lukuunottamatta voittajaksi aateloitua Tanskaa - jäivät nollille. Anita Thallaug oli siis oleva Norjan ensimmäinen neljästä nollan saaneesta edustajasta. Mutta se ei Anitaa lannistanut, sillä kolme vuotta myöhemmin hän oli jälleen mukana Norjan kansallisessa karsinnassa. Tällä kertaa edustuspaikka lohkesi kuitenkin toisenlaiselle naiselle. Miten tämä "Päivänseisaus" vetoaa sinuun? Annahan mielipiteesi kuulua ja seisahda hetkeksi päiväsi kiireistä. Tässä Viisulan valikoitunut valinta tälle päivälle, Norjan ehdokas keväältä 1963, Solhverv.

ai täää, Sei..Paista päivä... nätti laulelma, ai että teki terää kun pääsin irti noista semi-netttti-kuuntelu -11 lauluista joita muutamia yritin kuunnella... naama peruslukemilla.... huhhuh ... ennen sitä pidettiin melodiaa, säestystä, sanoitusta arvossaan.... ja ennen kaikkea ...noh, ei kai täs pitäis isommin hekumoida ja jalustalle nostella...ja rypeä Viisula-historiikissa... kaikki kunnia tietysti näille viimeisimmillekin hengentuotteille vaikkei ne mun makuani enää juurikaan kosketa...... tään Solhvervin totuin kuulemaan myös miespuolisen esittäjän tulkintana... siltä single-äänitteeltä... tykkäsin siitä enemmän kuin tään muijan kiekum.., anteeksi laulamana.... silloin oopperalaulajatkin olivat monesti mukana viisulavoille, kieli siis kisojen suuremmasta arvostuksesta... ja monipuolisuudesta toooki. Olis se ollu jännä jos meijänkin karsinnoissa olis kuultu Irma Urrilaa, Ritva Auvista tai Anita Välkkiä... (juu paljon ennen kuin hän -80 luvulla esiintyi puuhkineen Ritva Valkaman kanssa Valkaman ja Siimeksen sarjan sketsissä : Pakarat =Baccara) ... puhumattakaan että Jussi Björling olis edustanut meitä.. (öö hetkonen... onks hän suomalaisia... mikä moka... kysyä tällästä!) tai Jorma Hynninen vastaan folk Fredi, ou jeeee....... 2.4 pist. tälle ....

Kaksi tähteä. Oli aika tylsä. En saanut oikeastaan mistään kiinni, paitsi ehkä ihan lopun loppuhuipennuksesta. Enkä nyt osaa sanoa sitäkään, minkä on tarkoitus ola tuon kertosäe? Sanoituksista tarkistin, että se on tuo Når solen sin bane har vendt... mutta sanoituksia katsomatta en olisi osannut sanoa.

Tällainen norjalainen iskelmä tämä. Ei pahemmin innostanut, mutta ei vihastuttanutkaan kovinkaan paljoa. Anitan ääni oli ihan kaunis.

Ihan nätti (mutta tylsä), kaksi tähteä.

Ihastuttava tunnelmapala, tänään hellyn antamaan 4x*. Anitalla on niin kaunis äänikin.

Hurmaava Anita lauloi kauniilla äänellään laulun, josta en oikein saanut otetta. Laulun melodia leijaili välillä sinne tänne, eikä ollut mieleenjäävä. Anita olisi ansainnut paremman edustuskappaleen. Oli tässäkin laulussa huippukohtansa: loppunuotti soi komeasti. Tähtien antamisessa pääsin tänään kahteen, sitten tuli tähtiseisaus

Yleensä annan yhden tähden vain täysin vastenmielisille lauluille ja turhat joutuvat tyytymään vähintään kahteen, mutta nyt meni jo niin turhauttavan tylsäksi ja puuduttavaksi, etten keksinyt mitään ansiota toiselle tähdelle. Ilmeisesti vuonna 1963 ei kannattanut sekoilla artistipolitiikan kanssa, sillä Suomikin vaihtoi artistia karsinnan jälkeen ja koki saman kohtalon - 0 points. Tälle Norjan laululle nolla tuli mielestäni ihan ansaitusti. Yksi tähti.

Dramaattinen alku ja loppu, jotka olivat samalla kappaleen vahvimmat kohdat. Muuten kappale oli osin vaikeasti tartuttava tai osin turhankin tavanomainen laulelma. Tuli mieleen, että tämä olisi sopinut hyvin norjalaisen mustavalkoisen elokuvan musiikiksi, norjalainen luonto oli vahvasti tunnelmassa mukana.

Kolme tähteä päivänseisaukselle.

Ehkä yksitoikkoisin koskaan kuulemani viisu on tämä Solhverv. Käsittämättömän tylsä tekele.

** tähteä.

Lauletaankohan tätä laulua norjalaisissa illanvietoissa?
Ei pistänyt hyräilyttämään ainakaan meikäläistä. Anitan silmille ja kauniille äänelle, molemmille yksi tähti.

Näissä vanhimmissa viisuissa on useimmiten kivaa wanhan ajan viehätystä, charmia - Mutta toisaalta ne usein [vaikka toki poikkeuksiakin on] myös vaikuttavat, kuulostavat enemmän tai vähemmän jo vanhentuneilta eli ne kuulostavat siltä, että ne kuuluvat jo (liikaakin) siihen menneeseen maailmaan.....Tämän vuoksi minusta näistä vanhimmista viisuista voi olla / on jossain määrin vaikea saada ns. otetta.......Mutta nätti, rauhallinen laulu - vaikkakin tylsähkö ja laahaava. Anitalla on kaunis ääni, jota kuuntelee mielellään.

Kolme heikkoa tähteä.

Kolmen tähden herttaisuus.

Mun päähän ei mitenkään mahdu, miten joku voi antaa näin tyylikkäälle ja kauniille kappaleelle yhden tähden...

aurinko helottaa täällä jo ainaski toista päivää ja mut tuuli on kova, som en vind... myrskytuulen lailla mä luokses kiidän...nnnn.... enkä tajua sitäkään että annoin tälle aiemmin noinkin vähän pisteitä, varsinki ku laulu on ihanaannnnnn kaihomielinennnn kunnon norsskiballadi..... ja norjahan on mun lemmikki pohjoismaista, ruotsi oli sitä vielä -70-80 luvuilla... kunnes huomasin että hahhhaaaaa eihän heidänkään karsinnatole yhtään SEN tasokkaampia kuin meijänkään... eivätkä ainakaan monipuolisempia, (just joo vrt. vaikka vuosia 1973, -74 t..tai hetkonennn.... noh norjan vuosien -74-77, lastenlaulujahan ne olivat melkein kaikki... tai tuntuivat siltä... tosin v. -76 huikean hyvä ja ihana VOODOO oli kyl enemmän sitä ns. aikuisviihdettä .....)
tälle Anita ihanalle hempeilylle, nostan äänimääräni 3.5 pisteeseen, wow ...... siis järki mukaan myös, ei pelkästään tunteilla voi pisteitä antaa.... mukava että Habakin välillä yllättää, positiivisesti.... no kauhean positiivinenhan sie olet jo muutenkin (huomasin varsinkin Serbia -07 kohdalla...) mut ....

Tämä biisi menee toisesta korvasta sisään, toisesta ulos.

Alkoko se? Onko toi nyt sitä? Loppuko se? Ai millon?

1.

Alkaa kohdassa 0:30 ja päättyy 3:20

Roope kirjoitti:Alkaa kohdassa 0:30 ja päättyy 3:20

Mina urittaa sanoa etta se olla liian tulsa etta mina muka nukahtaa

Anita lauloi kauniisti, mutta laulussa itsessään ei ollut mitään erikoista. Kaksi tähteä.

En ole antanut ykköstä vielä millekään 50- ja 60-lukujen viisulle. Nyt ensimmäinen ykkönen saa liikaa painoa, tosin vain suhteessa omaan arvosteluuni. Muuthan täällä eivät turhia kursaile.

Ihan söpö esitys, mutta sävelmä ei ole tarttuva eikä toisaalta kiehtovakaan. Kaiken lisäksi luontolyriikkana alkava sanoitus lässähtää tylsäksi rakkauslätinäksi. Mieluummin latinaa kuin lätinää. Yksi asteriski. *

Muotia oli kaihoisat, öistunnelmaiset laulut. Kirkonkellot soitahtelevat, yötuuli tuulahtella leijailee, helmiäisiä hiutaleita huurrahdella pyörii pakastuneessa talvisäässä. Terävänkirkasääninen nainen huojahdellen astelee jäätyneessa pihassaan ja nauttii kaikesta maailman määrästä. 3 torventöräystä.

Tylsä ja persoonaton. Esityskin tylsä, vaikka mahdollisuuksia muuhunkin tänä vuonna olisi ollut. Yksi tähti.