Viisukuppila

Maa: Jugoslavia
Vuosi: 1966
Kappale: Brez besed
Esittäjä: Berta Ambrož
Säveltäjä: Mojmir Sepe
Sanoittaja: Elza Budau
Kapellimestari: Mojmir Sepe
Sijoitus: 7./18
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1966yu
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Yugoslavia1966.html

Berta Ambrož syntyi maailmansodan jaloissa Kranjissa vuonna 1944 ja sai kunnian olla euroviisuhistorian ensimmäinen slovenialainen euroviisuedustaja. Berta poimittiin Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan tähtitaivaalle Luči Ljubljane -laulukilpailusta vuonna 1965. Siitä alkoi neidon iskelmäura.

Jugoslavian edustussävelmästä kilpailtiin Belgradissa 23. tammikuuta 1966. Arvovaltainen 10-henkinen raati oli vastuussa siitä, millainen euroviisusävelmä maasta Luxemburgiin lähetettäisiin. Tuomaristo valitsi ylivoimaiseksi voittajakseen 21-vuotiaan Berta Ambrožin. Sävelmä "Brez besed" (Sanoitta) syntyi Mojmir Sepen musiikillisen lahjakkuuden ja Elza Budaun riimittelyn tuloksena. Sanoituksessa kerrotaan, kuinka ihastuminen voi olla sanatonta. Sanoja ei tarvitse myöskään ilmaisemaan rakkauden määrää. Vaikeneminen voi olla kultaa eikä sanoitta tarvitse pelätä valheiden tuomaa tuskaa. Orkesterinjohtaja ja säveltäjä Sepe on nähty myös sittemmin heiluttamassa Jugoslavian tahtipuikkoa vuonna 1970 sekä Slovenian tahtipuikkoa vuosina 1997 ja 1998.

Luxemburgin Villa Louvignyn suureen auditorioon oli kokoontunut satapäinen yleisö sekä 18 maan delegaatioiden edustajat. Samana vuonna Jugoslavia oli vahvemminkin edustettuna, nimittäin Monacoa edusti kroatialainen Tereza Kesovija. Berta sävelmineen selvisi tästä maaottelusta voittajana. Kepeä rakkaussävelmä soljui sympaattisesti ja Bertan esiintyminen oli vapautunutta, mutta kokonaiskilpailun voittoon eivät rahkeet riittäneet. Sävelmän saavuttamat yhdeksän pistettä sekä seitsemäs sija sivusi Jugoslavian silloista parasta sijoitusta. Kyseisenä viisuvuonna jokaisen maan tuomaristot antoivat pisteitä kolmelle parhaalle sävelmälle pistein 5-3-1. Iso-Britannian tuomaristo piti Jugoslavian sävelmää parhaana. Suomen tuomaristo puolestaan pisteytti maan kolmanneksi. Lisäksi Jugoslavia sai kolme pistettä Saksasta.

Sävelmästä levytettiin hollantilaisen Willeke Albertin toimesta englanninkielinen versio vuonna 1967. Lisäksi laulu on kuultu ainakin norjan- ja tanskankielisenä käännösiskelmänä. Vuonna 1973 Espanjan sävelmä "Eres tu" ajautui pienimuotoisen skandaalin äärelle, kun sen syytettiin sisältävän osia "Brez besed" -sävelmästä. Suuremmilta draamoilta kuitenkin vältyttiin. Bertan hittien joukosta löytyy myös sävelmä nimeltään "Tipitipiti". Kyseessä ei kuitenkaan ole Marionin lähes samaa nimeä kantava hitti, vaan ilmeisimmin vuoden 1970 Sanremon festivaaleilta bongattu käännösliverrys. Berta tehtaili runsaan määrän hittejä, mutta neidon levytykset jäivät yhteen 60-luvulla tuotettuun EP-levyyn, albumiin sekä kokoelmalevyyn. Berta Ambrož poistui keskuudestamme kesäkuun 2. päivänä, vuonna 2003.

Kuuletko sinä samankaltaisuutta vuoden 1973 Espanjan euroviisun ja vuoden 1966 Jugoslavian euroviisun välillä? Mitä jäi voitosta uupumaan? Arvioihan ja kerro mielipiteesi!

Willeke Alberti - Without words

voi että ku tää on upea laulu, maansa parhaimpaan kolmannekseen luettavia ja tunnelmaltaan erityisen keväinen, mielleyhtymään voi nyt tosin olla vaikutusta myös tuolla silmiä häikäisevän kirkkaalla ilimalla ja räystäältäkin tipahtelee taas vettä... niiin, en ole kuullutkaan tuosta Eres Tu-rinnastuksesta. No kyllä vähästä kimpaantuvat jos kolome säveltä on samaa ja sama verkkaisuus eli tahtilaji mutta mitä sitten...aikas turhasta tollanen... ja kuinkahan moni (lauluntekijöitten lisäks) sillon hoksas yhistää noi kappaleet ...!? oikeen sellanen festivaalipallatin siis balladin -perikuvahan tämä.... n. 4.2 pist.
jk: Mojmir Sepe on nimenä erityisen hellyttävä, minulla kun oli aikoinaan Sepe niminen sekarotuinen (schäfer+samojedi) koiruli ...

Ehtaa NELJÄN tähden laatua! Rakastan näitä vanhoja Jugoslavian viisuja. Näissä on omanlaistansa ajan kuvaa kosolti mukana. Tenhoavaa kaihoa - joskin sellainen huippukohta jää uupumaan. Siksen voi aivan viittä tähteä hienosta tulkinnastakaan huolimatta antaa. Mutta kivuttomat NELJÄ, siis.

Oli aika tylsä iskelmä, mutta laulaa tyttö kyllä osasi. Silti vain kaksi tähteä.

Ei vakuuttanut minua tämä tylsäke.

** tähteä.

Ihan kivoja kohtia löytyi ja hieman kuulosti Espanjan 1973 viisulta.

Vahvaa tunnelmaa, kolme tähteä.

Kaunis ja haikea sävelmä Jugoslaviasta. Berta lauloi hienosti ja totisesti, mutta ei sanoitta .
Intro sekä säkeistön alku (nimikohta) kuulostivat tutuilta melodisesti ja sointukulultaan, mutta rytmi oli eri.
Pidin tästä kappaleesta kyllä, mutta koska jokin huipennus jää puuttumaan annan kolme plus.

Olipas kaunis ja sopivasti mahtipontinenkin tämä Bertan kappale, jonka hän tyylikkään vähäeleisesti esitti. Jugoslavian vanhoista viisuista löytyy näemmä monta helmeä, en ole maan 60-luvun tuotoksiin ennen Viisulaa tarkemmin tutustunutkaan. Tosin mikään erityinen yllätys se ei ole, kun myöhemmällä ajalla Balkan on ollut suosikkialueeni.

Kuulin kyllä selkeitä samankaltaisuuksia Eres tuhun, etenkin alku oli hyvin samankaltainen.

Tälle annan ilomielin neljä tähteä ensimmäisenä vuosikerrassaan, jonka tähänastiset kappaleet ovat kaikki saaneet minulta kolme tähteä.

Todella kaunis melodia. Annan viisi tähteä, kun näille vanhemmille viisuille tulee annettua niin harvoin hyviä arvosanoja, ja nyt siihen on todella aihetta.

Hyvältä kuulostaa ja yhtymäkohdan Eres tuhunkin luulen kuulevani.

Neljä tähteä. Paketti kasassa. Toimii

Tylsä, mutta ei ärsyttävä. Kaksi.

Kaunis sävelmä, mutta ei se sitten paljon muuta ollutkaan. Kappaleessa ei ole mitään erityistä vetovoimaa. Kolme tähteä.

Vaisuhko viisu, mutta jokin tässä viehähtää, annan kakkosen.
Aika paljon Samaa on introssa kun Eres tússa

Melodia on jotenkin todella tuttu, mutta tuntuu jostain kopioidulta. Kertosäe hieman säkeistöjä parempi, mutta ei se riitä nostamaan tätä yhdestä tähdestä.

AntSa kirjoitti: ↑07 Maalis 2011, 15:43 Ehtaa NELJÄN tähden laatua! Rakastan näitä vanhoja Jugoslavian viisuja. Näissä on omanlaistansa ajan kuvaa kosolti mukana. Tenhoavaa kaihoa - joskin sellainen huippukohta jää uupumaan. Siksen voi aivan viittä tähteä hienosta tulkinnastakaan huolimatta antaa. Mutta kivuttomat NELJÄ, siis.

---





Niin määki rakastan erityisesti näit wanahoja jugobiisejä, niissä ku on lähinnä ttä meijän musikaalista mentaliteettia, kaihoa, surua, toivoa, haaveilua, ...





"Jugoslavialla on muutaman viime vuoden tapaan melko vakavamielinen ote, vaikka on iskelmälaulukilpailuista kyse..." (Matti Paalosmaa, v. -74 ESC-raati/Viikkosanomat.)