Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1959
Kappale: Sing little birdie
Esittäjä: Teddy Johnson & Pearl Carr
Säveltäjä: Stan Butcher
Sanoittaja: Syd Cordell
Kapellimestari: Eric Robinson
Sijoitus: 2./11
Pisteet: 16
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1959uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/UK1959.html

Pearl Carr (s. 2.11.1923 Devon) ja Teddy Johnson (oik. Edward Johnson, s. 4.9.1920 Lontoo) ovat aviopari, joka sai kunnian olla Ison-Britannian menestyksekkään viisuhistorian toinen edustaja. Patricia Bredinin debyytti "All" nähtiin euroviisuestradilla kaksi vuotta aikaisemmin ja nyt välivuoden jälkeen britit lähtivät tosissaan voittamaan kilpailua. Tuloksena oli kuitenkin ensimmäinen Ison-Britannian viidestätoista kakkossijasta, voiton mennessä Alankomaihin.

Ennen Britannian karsintafinaalia pidettiin kaksi semifinaalia, joissa molemmissa kisaili kuusi sävelmää. Alueraatien valitsemina molemmista pääsi kolme finaaliin. Pearl ja Teddy kilpailivat kummassakin alkukarsinnassa, mutta toisessa semifinaalissa esitetty kappale "That's it, that's love" ei yltänyt finaaliin asti. Finaalissa alueraadit joka tapauksessa äänestivät Stan Butcherin ja Syd Cordellin kappaleen "Sing little birdie" voittajaksi. Suosittu laulajatar Lita Roza tuli karsinnassa toiseksi. Cannesissa pariskunta esiintyi yhdentoista kilpailijan joukossa toiseksi viimeisenä ja keräsi kuudentoista pisteen saaliin. Sveitsin kymmenestä tuomarista peräti puolet piti Britannian edustajaa parhaana.

Pearl Carr ja Teddy Johnson olivat suosittuja sooloartisteja jo ennen vuonna 1955 tapahtunutta avioliittoaan. Pearl lauloi The Keynotes yhtyeen solistina ja Teddylläkin oli oma yhtyeensä. Molemmilla oli myös näyttelijän lahjoja ja he olivat tuttu näky erilaisissa tv-ohjelmissa yhdessä ja erikseen. Euroviisuedustuskappale "Sing little birdie" oli heidän yhteisen uransa suurin menestys sijoittuessaan singlelistan sijalle 12.

Parivaljakko yritti seuraavana vuonna uusia edustustehtävänsä jälleen kahden kappaleen voimin. "When the tide turns" karsiutui semifinaalissa, mutta "Pickin' petals" ylsi finaaliin sijoittuen siellä toiseksi. Voiton vei Teddyn velipoika Brian Johnson kappaleellaan "Looking high, high, high", joka sekin sijoittui kansainvälisessä loppukilpailussa toiseksi. Lauluntekijätiimi Butcher/Cordell voitti Britannian karsinnan toistamiseen vuonna 1962 kappaleella "Ring-a-ding girl", jonka esitti Ronnie Carroll.

Ihana! Varmaan ensimmäisiä kunnon viisuhömppiä. Kyllä vahvat neljä irtoaa!

Tosiaan mukava hömppäviisu, ihanan reipas ja iloinen, neljä ja vuotensa paras.

Hurmaava Iloinen laulu ja kaksi, eiku kolme iloista laululintusta esitti mukavan kappaleensa valloittavasti. Alkuaikojen ensimmäisiä shownumeroita. Tuo pikkulinnun esilletuonti ja sille laulaminen oli ihan huippua Vaikka usein korkeita pisteitä annan näille alkuaikojen viisuillekin, niin liian harvoin hellyn viitoseen. Nyt hellyn.

Tässä on jotakin niin peribrittiläistä! Ja kertsi on mielettömän tarttuva ja saa jalan vispaamaan tahtia. 1950- ja 1960-luku olivat todellakin Ison-Britannian kulta-aikaa Euroviisuissa!

Vahvahkot *** tähteä.

Oli tuo vähän turhan tekopirteää. Kaksi tähteä.

Olipas se pitsakka viisu ja vähän tekopirteyttäkin mukana esityksessä. ****

Tämä on fiftareista yksi ehdottomia suosikkejani! Neljän ja viiden tähden välille noin tarkemmin sanottuna menisi, mutta tänään hellyn viiteen!

No joo, olihan tuossa hetkensä.

Ihana, viisi tähteä.

Mukava huomata, että tämä on Viisulassa näin pidetty laulu Minullakin tämä kuuluu fiftarisuosikeihin ja erityisesti laulajien äänet ovat kauniit ja soivat hyvin yhdessä ja Pearlin äänestäkin puuttuu kokonaan se 1950-luvun naislaulajille ominainen kiekuva vivahde Kivoja show-elementtejäkin ja aidosti hauskoja ilmeitä - eivät vaikuta lainkaan tekopirteiltä vaikka tiettyä teatraalisuutta tietenkin on mukana, kuten kaikissa tuon ajan esityksissä
Neljä ****

Minusta tämä olisi hyvin sopinut musikaalimusiikiksi, oikeastaan paremmin kuin viisuksi. Iloista menoa ja pirteyttä riitti vaikka muille jakaa - välillä meni kyllä jo tekopirteyden puolelle. Ihan kiva, mutta minua eivät nämä brittiviisut oikein sytytä.

Kolme tähteä.

mut minua sykäyttää ja aina, v. -07 vanhemmat siis... hyvin piti pokka miehelläkin, mainio kaksikko, heidän hyvin moninaiset kasvojen ilmeet ovat valovuoden päässä nykytönkköilystä... n. 3.9 pist. olempa kuullut tästä sellaisenkin version johon sisällytettiin sanat "Looking high high high" ! (taisi olla joku BBC:n muistelo-ohjelma) mainio esitys tosiaankin.

Hellyin antamaan tälle nyt 4 tähteä kolmen sijaan. Muistin, että tää olis ollut tekopirteämpi. Ehdottomasti 50-luvun parhaimmistoa. Todella kiva tuo orkesterin linnunlaulu, eipä tuollaista voi enää viisuissa harrastaa!

Minäkin hellyn NELJÄÄN tähteen! Ihana hassuttelu, jota tulee etenkin keväisin kuunneltua.

Tipi-tiin emo? Oikein viehättävä ja iloinen rallatus. Tästä tulee hyvälle tuulelle. Neljä tähteä.

Varmaan aikansa merkkiteos. Olikos teevee jo tuolloin ollut olemassa? Hmmm... nää mun syntymää ennen olleet musiikkiteokset ovat aina hiukan hankalia arvioitavia. Miten nää kuulostaa aina niin lastenlauluilta? Häpeän antaessani kaksi.

Ihana 50-luvun viisu

Vuotensa paras kappale. Todella suloinen, mutta vähän ylipirteä. Tässä on ehdottomasti vuotensa kappaleista tarttuvin melodia. Neljä tähteä.