Viisukuppila

Maa: Saksan liittotasavalta
Vuosi: 1965
Kappale: Paradies, wo bist du?
Esittäjä: Ulla Wiesner
Säveltäjä: Barbara Kist, Hans Blum
Sanoittaja: Barbara Kist, Hans Blum
Kapellimestari: Alfred Hause
Sijoitus: 15./18
Pisteet: 0
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1965de
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Germany1965.html

Saksan euroviisuedustajista Ulla Wiesner (nyk. Ulla Arnz-Wiesner, s. 1941) lienee artistina sieltä tuntemattomimmasta päästä. Hänen biografioissaan jokseenkin ainoana tärkeänä merkintänä pidetään tätä vuoden 1965 euroviisuedustusta. Ulla Wiesnerillä ei ollut kovinkaan maineikasta soolouraa laulajana, vaan lähinnä hän on kunnostautunut eri orkestereiden solistina sekä myöhemmin kuorolaulajana maineikkaissa saksalaisissa kuoroissa.

Wiesnerin aktiiviura laulajana alkoi vuonna 1963, ja hänen levytyksensä koostuivat lähinnä jo muiden laulajien tunnetuksi tekemistä iskelmistä, kuten Abends kommen die Sterne, My love, My darling ja Charade. Vuoden 1965 helmikuussa hän osallistui Saksan liittotasavallan euroviisukarsintoihin, jossa kilpaili kuusi sävelmää. Wiesner kilpaili Hans Blumin ja Barbara Kistin sävellyksellä Paradies, wo bist du (suom. Paratiisi, missä olet?). Tuloksen ratkaisi 11 hengen raati, ja jokaisella tuomarilla oli käytettävissään yksi ääni, jonka he antoivat suosikilleen. Voittajasta ei ollut epäselvyyttä, sillä peräti 8 tuomaria piti Wiesnerin esitystä parhaimpana, ja näin hänet valittiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä Saksan edustajaksi Napolin Eurovision laulukilpailuun.

Huomattavasti Ulla Wiesneriä tunnetumpi on hänen euroviisunsa toinen tekijä Hans Blum (s. 23. toukokuuta 1928), joka tuli tämän jälkeen säveltämään vielä kolme muutakin Saksan euroviisua: Anouschka (1967), Primaballerina (1969) ja Über die Brücke geh'n (1986). Blum on yksi Saksan mainekkaimpia säveltäjiä, jonka lauluja ovat levyttäneet jo 1950-luvulta lähtien monet tunnetut esiintyjät Wencke Myhrestä Katja Ebsteiniin ja Lale Andersenista Boney M.:ään. Meille suomalaisille tutuimpia lauluja lienevät Fahr langsam, Papi (suom. Aja hiljaa, isi), Wenn die kraniche ziehn (suom. Kuljen taas kotiinpäin), Zigeunerjunge (suom. Nuori tumma) ja El lute. Useimmiten Hans Blum toimi myös itse säveltämiensä euroviisujen kapellimestarina, mutta Napolissa tahtipuikkoa heilutti Alfred Hause.

Napolin Eurovision laulukilpailuissa 20.3.1965 Saksan menestys ei sujunut suunnitelmien mukaisesti. Maa jäi edellisvuotiseen tapaan täysin pisteittä ja joutui tyytymään jaettuun viimeiseen sijaan Espanjan, Belgian ja Suomen kanssa. Euroviisuedustuksen jälkeen Ulla Wiesneristä ei ole paljon kuulunut. Jonkin aikaa hän esiintyi Addy Florin orkesterin kanssa. Yhtyeen levytyksistä on jäänyt elämään Dieses Jahr vuodelta 1969.

Karsinnan kakkonen: Angelina Monti - Robertino

Aiemmmin Viisulassa:

Saksa 1967: Inge Brück - Anouschka
Saksa 1969: Siw Malmkvist - Primaballerina
Saksa 1986: Ingrid Peters – Über die Brücke geh'n

Kiinnostavia rytmejä, kolme tähteä.

Minuakin kiehtoivat kappaleen rytmi sekä mystinen melodia. Ne loivat aika jännän kontrastin. Ulla tulkitsi kappaleen niin vahvasti, että laulun jo loputtua, hän silminnähden havahtui ottamaan aplodit vastaan. Da-da -kielinen osuus oli vähän outo, sen olisi voinut sanoittaa saksaksi. Vaikea tähditettävä: ei huono ollenkaan . Annan vahvan kolmosen.

Olen aina pitänyt tästä mystisestä melodiasta. NELJÄ TÄHTEÄ!

No joo, tällainen mukava, hieman menevämpi vanha viisu. Kolmonen.

Aika tyhjänpäiväinen ja unohdettava minusta, kaksi tähteä.

Tällainen ihan hauskan rytmikäs iskelmä. Kolme tähteä annan minä.

Minä en kyllä tuosta säkeistöstä saa ollenkaan kiinni, ohi sen, että mieleen tulee koominen mielikuva kuivakkaan perusteellisesta saksalaisesta pitämässä luettelevaa luentoa parinmuodostukseen johtavasta prosessista, jossa sitten paratiisia ei saavutetakaan, vaikka siinä ohjekirjassa niin sanottiin. Minusta Ullan tunneilmaisu ei kyllä vastaa sitä käsitystä mitä minulle tulee tuosta tilanteesta, välinpitämätön, kyllä, mutta tavalla, joka on tosiaan - toteavan ulkokohtainen ja siksi tylsä. Daadattelu toimii sitten paremmin ja ihan mukava rytmihölkkähän tämä on - en tiedä, ei paljon nyt kiinnosta. Kaksi tähteä.

Paratiisini, missä olet? No, tietysti siellä minne autojen äänen ja pakokaasut eivät yllä ja missä viimeiset metsänsirpaleet seisovat vakaina tuulen laulu latvoissa.... Nuorelta Joy Flemingiltä näyttävä Ulla heittäytyy vallan ellafizgeraldimaiseksi ja päästelee jatsahtavasti nuo diipadaapat... kappaleen parhaita osia ja tuo alun laskeva sävelasteikko viuluineen, ai jai.... silti ihmettelemme miksei saksa pärjännut tuon paremmin viisujen kivihiilikaudella... !? n. 3.1 pist.
jk. ai jaa, tuo oli enemmänkin yksilötason ongelma... mutta yhtä kaikki...

Ei ole kyllä tämä kipale lähelläkään minkäänlaista paratiisia. Valjua kökköilyä.

** tähteä.

Upea teos, voittaa mennen tullen monet nykyviisut.

Hengästyttävän nopea tahti oli tässä päällä, sävel hieman negatiivisesti vaikea ja Ullan tulkinta vähän läpilaulua tai paremminkin läpilausumista. Da-da-osuuden olisi voinut jättää pois, eivätkä ne kiekaisutkaan minua tänään ilahduttaneet.

Kaksi tähteä.

Tämä oli aika erilainen viisu tuolle ajalle. Ei ihan iskenyt, mutta jotain ihan kivaa tässä silti oli.

.

Todella hämärä kappale, jossa melodia ja laulu eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa. Aika kamala. Yksi tähti.