Viisukuppila

Maa: Jugoslavia
Vuosi: 1965
Kappale: Čežnja
Esittäjä: Vice Vukov
Säveltäjä: Julio Marić
Sanoittaja: Žarko Roje
Kapellimestari: Radivoj Spasić
Sijoitus: 12./18
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1965yu
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Yugoslavia1965.html

Vice Vukov ei ollut vuonna 1965 enää mikään keltanokka euroviisuissa. Tämä tumma, tuolloin noin kolmekymppinen kroaatti oli nimittäin edustanut Jugoslaviaa kisassa kertaalleen jo kaksi vuotta aikasemmin eli vuonna 1963. Tuolloin kappale "Brodovi" päätyi kisassa kolmella pisteellä sijalle yksitoista. Siitä kerromme Viisulassa kuitenkin enemmän vasta joku toinen kerta.

Vuonna 1965 Vice sai uuden yrityksen eurooppalaisten viisujuryjen hurmaamiseen kun hän voitti helmikuussa Zagrebissa kisatut Jugoslavian karsinnat kappaleella "Čežnja". Kappaleen oli säveltänyt Julio Marić ja sanoittanut Žarko Roje, joiden molempien viisukokemus rajoittuu tähän kyseiseen kappaleeseen. Kroatiaksi esitetty "Čežnja" on melko perinteinen rakkausballadi, jossa Vice ikävöi rakastansa ja vertaa tunteitansa erilaisiin luonnon elementteihin kuten mereen ja pilviin. Valitettavasti tämäkään Vicen kappale ei onnistunut vakuuttamaan euroviisujen ankaria raateja. Kappale sai koko kisassa kasaan ainoastaan kaksi pistettä ja sijalukukin huononi yhdellä edellisestä kerrasta.

Vicen laulajanuralle ei myöskään käynyt kovinkaan hyvin, sillä elämä toi musiikin lisäksi eteen muita haasteita. Vicen ura musiikin parissa nimittäin tyssäsi siihen kun hän joutui 1970- ja 80-luvulla hallituksen epäsuosioon poliittisena toisinajattelijana. Vice uskoi vahvasti kotimaansa Kroatian itsenäistymishaaveisiin ja monet kroatilaiset pitvätkin häntä yhtenä kroatialaisen patriotismin symbolina vielä tänäkin päivänä. Maan itsenäistyttyä Vice lähti mukaan maan politiikkaan ja liittyi sosiaalidemokraatteihin. Vuonna 2003 hänet valittiin Kroatian parlamentin jäseneksi. Valitettavasti Vice ei saanut nauttia kansanedustajan hommista kuin jonkin aikaa sillä marraskuussa 2005 hän kaatui portaissa ja sai tämän yhteydessä vaikean päävamman. Vice ei koskaan toipunut onnettomuudesta ja hän kuoli Zagrebissa vajaat kolme vuotta myöhemmin.

Karsinnan kakkonen: Gabi Novak - Prvi snijeg (esitys vuodelta 2007)

Tämä muuten muistuttaa todella paljon jotakin toista kappaletta! Sen laulaa joku nainen... En vain saa päähäni sen nimeä.

Tässä kipaleessa on kyllä mukavasti kauneutta ja surumielisyyttä, mutta kokonaisuus jää sitten kuitenkin hieman vaisuksi. Ehkäpä kuuntelen tämän joskus toiste uudestaan, kunhan päästään eteenpäin tästä surkeasta maanantaiaamusta - ehkä tämä kappale vaatii avautuakseen paremman ajankohdan...

** tähteä.

Valkealalainen kirjoitti:Tämä muuten muistuttaa todella paljon jotakin toista kappaletta! Sen laulaa joku nainen... En vain saa päähäni sen nimeä.

Forbidden games, eli Kielletyt leikit. Kumpikohan oli ensin. Jos se Carolan suomeksi laulama, niin tämä Jugoslavian viisu on törkeä kopio.

Ei tämä nyt niin huono ollut. Ihan tunnelmallinen vanhan ajan leppoisa iskelmä. Instrumentaaliosuus ei silti ollut kovin hyvä. Kuitenkin kolme tähteä.

Kappale oli hieman masentavaa laatua.

Hieno, henkevän oloinen JUGO-BALLADI. Ei kuitenkaan kovin mieleen jäävä.

Mutta hienosta tunnelmasta ja sovituksen pienieleisyydestä nauttii. NELJÄ!

Tämä on taas näitä kappaleita, jotka ei oikein jää mieleen. Ei tässä sinänsä mitään kovin huonoa ollut, joten kaksi tähteä.

Kaunismelodinen ja koukukas sävelmä Jugoslaviasta. Ei tosin jäänyt mieleen, että heti hyräillä voisin, mutta useammalla kuuntelulla varmasti. En löytänyt niinkään Kiellettyjä leikkejä tästä, vaan ennemminkin yleisslaavilaisia sävelkulkuja, joissa oli tuttuutta, muttei plagiaatiksi asti kuitenkaan. Minusta tämä laulu ei kuulunut niin alas tuloksissa. Annan lähes heikon nelosen, mutta päädyn vahvaan kolmoseen.

Erittäin kaunis, mutta keskittyminen herpaantuu. Kolme tähteä.

Vahvasti tunnetta oli Vicen tulkinnassa mukana, mutta valitettavasti sävelmä oli aika raskassoutuinen eikä se jäänyt oikein mieleen. Ei jugoballadien parhaasta päästä, mutta ihan mielellään tämän kuuntelisi uudelleenkin.

Kolme tähteä.

voi hyvä tavadon mikä intesiteetti ja tunnelma... ja mitkä miähiset balkanilaiset piirteet ja varsinki tuo komea tuulenhalkaisija, nenu siis... ja ääni, ennenkaikkea, the voice... saako istuutua, rupes jotenki jalakoja heikotuttamaan... kumma tunne... ja silmätkin kostuivat tuossa kappaleen lopussa.... jos oisin nainen nii ois saattanu hyvinki kostua joku muukin paikka...
aikas täydellisyyttä lähentelevä balkanballadi, ei oo kuulkaa kaukana viides piste tänäkään päivänä... n. 4.8 pist.
laulun hiipivän varovainen anteeksipyytelevän hienovarainen tunnelma... ja kaunis teksti "meri rapisee..." eläköön youtube-käännökset... ois ollu hienoa olla syysmyrskyjen aikaan tuolla meren rannalla...
parempi kuin Vicen aikaisempi viisu... (?) ja jugoviisujen parhaimmistoa siis, toki.

Kaunis sävelmä kauniisti laulettuna. Neljä.

Ei kai tämä romualdo kuitenkaan varsinainen balkanballadi ole? Tai siis enpä näistä tiedä, mutta kuulostaa aikakautensa tyypilliseltä slaavilaissävyiseltä viihdemusiikilta, joka oli muotia siellä sun täällä euroopassa.

Hieno ja dramaattinan kappale. Levyversio vieläkin vaikuttavampi. Minähän olen heikkona näihin balkanilaisiin kaihoballadeihin. Viisi.

Kaunista, tunnelmallista ja viehättävää iskelmää, vahvat kolme.

On kyllä kummallista aikaa tuo vuosi 1965, Ihmiset, vaatteet, puut, elämä, kaikki on ollut mustavalkoista. Romanttista estradilaulua, jossa pykälä mukana oopperatähtien ja -esitysten pönkkäämistä. En heitä tietokonettani mäkeen tätä kuunnellessani. Aikaansa vanhankuuloistahan tämä. Melodiset kurkotukset ja porautumiset maan alle lämmittävät, varsinkin biisi tahtoo mennä omia aikojaan jäämerelle. Kolme huikeata napamannerta.

Dramaattinen, mutta jotenkin myös herkkä. Tarttumapintaa tässä ei kyllä kovinkaan ole. Heikot kolme tähteä.