Viisukuppila

Maa: Alankomaat
Vuosi: 1960
Kappale: Wat een geluk
Esittäjä: Rudi Carrell
Säveltäjä: Dick Schallies
Sanoittaja: Willy van Hemert
Kapellimestari: Dolf van der Linden
Sijoitus: 12./13
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1960nl
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Net ... s1960.html

Rudi Carrell (synt. 19.12.1934, kuollut 7.6.2006) omasi melkoisen uran show-bisneksessä. Rudi Carrell-showsta muodostui legendaarinen tv-ohjelma sekä Rudin synnyinmaassa Hollannissa että myöhemmin useamman vuosikymmenen ajan myöskin Saksassa. Show-bisnes kulki muuten Carreleiden suvussa verenperintönä, sillä sekä Rudin isoisä että isä olivat saman alan taitureita.

9.2.1960 oli Alankomaiden Eurovisio-edustuksen valinnan aika. Paikaksi oli valikoitunut Hilversumin tv-studio. Kilpailu käytiin kaikkiaan kahdeksan sävelmän voimin. Kunkin ehdokkaan esitti kaksi solistia, joista puhelinäänestäjät valitsivat sävelmän "Wat een geluk ("Mikä onni") puolustamaan Alankomaiden voittoa laulukilpailun finaaliin. Solistiksi ammattilaisraadin toimesta Lontoon viisukisaan valittiin siis Rudi Carrell. Hänen "kilpasisarensa" Annie Palmenin edustushetki olisi tuleva sitten muutaman kevään kuluttua.

29.3.1960 laulettiin viidettä kertaa Eurovision laulukilpailuiden voitosta. Kymmenentenä kolmentoista edustussävelen joukosta koitti Alankomaiden vuoro. Rudi Carrell ja "Mikä onni" sai silloisen pisteidenlaskujärjestelmän myötä pisteitä kokonaista kaksi - toinen Belgialta ja toinen Italian raadilta. Heikohkosta sijoituksesta huolimatta juuri tästä laulusta tuli pitkäksi aikaa solistin tunnuslaulu ja esitys josta hänet musiikillisesti muistettiin.

Omassa showssaan Saksassa Rudi Carrell auttoi monet solistit alkuun urallaan ja hänestä muodostui hyvin suosittu ja ennakkoluuloton hahmo paikallisessa tv-maailmassa. Rudi Carrellin nimeä kantanut show jatkui aina 1990-luvulle saakka. Viisunsa tekstiä mukaellen "Mikä onni" hänellä olikaan!

Kesäkuussa 2006 oli kuitenkin suru-uutisen aika. Rudi Carrell oli menehtynyt keuhkosyöpään. Tv-taltiointiensa ja musiikkinsa ohella suuri yleisö voi muistella häntä myöskin hänestä tehtyä näköispatsasta ihastellen. Ja tänään Viisulan väkikin pääsee kokemaan onnenhetkiä hänen kuolemattoman esityksensä myötä. Tässä siis Rudi Carrell ja "Mikä onni" Lontoon keväältä 1960.

Alankomaiden karsinta 1960:

avaus

Marcel Thielemans - Carroussel
John de Mol - Carroussel
Betty Luske - Addio
Tonny van Hulst - Addio
Greetje Kauffeld - Niet voor mij
Piet Sybrandi - Niet voor mij
Herman Emmink - In mijn hart
Jan van de Most - In mijn hart
Karel van der Velden - Regenkapje
Rita Huyskens - Regenkapje
Annie Palmen - Wat een geluk
Rudi Carell - Wat een geluk
Jaap Dubbelboer - Vanavond
Joop Smits - Vanavond
Wim van der Beek - Ik leef
Jany Bron - Ik leef

tulokset

Aiemmin Viisulassa:

Alankomaat 1959: Teddy Scholten - Een beetje
Alankomaat 1961: Greetje Kauffeld - Wat een dag

aiettttämärakastan tätä piiitttiii... menee vähän sekaisin v. -61 wat een dagh...ooo jeesus mikä päevä! -laulun kanssa.. ihanan calypsomainen kilkutus, ja hollannin kieli on siiss niiiin piste öön päälle... reippaan lumoavan mukaansatempaava, vaikka siivouspäivän musiikiksi, rallatettavaksi kun pyyhkii ziljoonia kärpäsenpaskoja fönstereistä..... 5 pist. joo siis aika helposti irtoavat, meikä ku ei oo tavaransa kans ollu koskaan turhan ronkeli.... lisää hollanninviisuja, please!

Melodiattoman tekopirteä ralli. Kaksi tähteä.

Vauhdikas viisu kerää neljä tähteä. Kiva rallatteluhan tämä.

Paljonpa aineksia mahtui lauluun, joka oli kestoltaan vain reilun kaksi minuuttia. Vauhdikas up tempo oli tämä Hollannin lahja Euroopalle keväällä 1960. Rudi Carrell oli kuin kotonaan lavalla, esitys oli rento ja koreografiaakin nähtiin . Leonardo ei taida tykätä lallatteluosuudesta Kivasta kokonaisuudesta kolme tähteä het u blieft!

Ei innostanut, mutta hauskan nopea tempo kappaleessa kyllä oli.

No jaa. Tämä nyt oli taas vähän tämmöinen. Flunssaiset korvani eivät varsinaisesti mitenkään innostuneet tästä...

** tähteä.

Show-miehiä selvästikin tämä Rudi. Itse sävelmä ei minusta ole kovinkaan mieleenpainuva. Annetaan vahva KAKKONEN!

Ihan hirveä kappale ja kauheaa kakofoniaa. Neljä tähteä.

Vauhtia riitti tässä kappaleessa lähes hengästymiseen saakka. Ilmankos olikin niin lyhyt, kun kaikki tuli käytyä pikavauhtia läpi, jopa välisoitot ja -lalatukset. Reippaan pirteä, hauskaa kuunneltavaa hollanniksi laulettuna.

Kolme tähteä.

Olen huomannut, että tämä soi minulla erittäin usein päässä. Tälläkertaa se ei ole pelkästään huono asia, sillä kappale on tätä hyvää rallattelulinjaa, josta pidän. Neljä tähteä.

Ihan harmiton ralli. Vahva kahden ja puolen tähden biisi. Näen jotenkin nimimerkki Huilumiehen laulamassa tätä jossain kivoissa viisukemuissa.

Kivat rytmit ja boogie, tylsä laulumelodia vaikka Rudilla hyvä meininki onkin. Mutta tuntui jo minuutin kohdalla että eiköhän tämä ole tässä ja laulu on vain reilu pariminuuttia pitkä. Kolme kuitenkin.

Introsta tuli mieleen ihan se Dumbon junakohtaus! Tai no oikeastaan koko kappaleesta. Todella hauska ja piristävä, kyllä annan neljä!

No joo. Omalla tavallaan vauhdikas, johtuu kalikoitten takomisesta ja muusta rytmisyksestä, mutta haamuisen vanhanaikainen tämä porvarillisesti pätevä ja sovinnainen estradilaukka on. Samoihin aikoihin tehtiin rautalankabiisejä, joita jotkut pitivät anarkistisina ja ihmistä pahaan tekoon vievänä tyylisuuntana. Pari lättähattua.

Reipas meno ja ihan mukavan hysteerinen. Rullaa mukavasti eteenpäin, mutta tässäkin lallattelu pilaa tunnelman. Instrumentaalinen väliosa kappaleen parasta antia. Kaksi tähteä.