Viisukuppila

Maa: Saksan liittotasavalta
Vuosi: 1963
Kappale: Marcel
Esittäjä: Heidi Brühl
Säveltäjä: Charly Niessen
Sanoittaja: Charly Niessen
Kapellimestari: Willy Berking
Sijoitus: 9./16
Pisteet: 5
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1963de
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Germany1963.html

Heidi Rosemarie Brühl syntyi Starnbergissa Münchenin lähellä tammikuussa 1942. Ohjaaja ja tuottaja Harald Braun löysi jo viisivuotiaana tanssiopinnot aloittaneen Heidin, filmidebyytti tapahtui vuonna 1954 elokuvassa Der letzte Sommer. Kuitenkin vasta seuraavana vuonna ilmestynyt elokuva Die Mädels vom Immenhof ja elämäniloisen Dallin rooli toi Heidin suuren yleisön tietoon. Seuraavina vuosina jatko-osat Hochzeit auf Immenhof ja Ferien auf Immenhof työllistivät Heidiä. Vuonna 1959 Heidin isä lähetti Philipsille demon ja samana vuonna ilmestyi debyyttisinkku Chico Chico Charlie. Seuraavana vuonna oli jo Saksan euroviisukarsintojen vuoro kappaleella Wir wollen niemals auseinandergehn, tuloksena toinen sija ja yli miljoona myytyä levyä.

Saksan karsinta vuoden 1963 Lontoossa laulettaviin Eurovision laulukilpailuihin käytiin Frankfurtissa helmikuun 28. päivä. Heidi esitti kaikki viisi sävelmää Die blaue stunde, Das kleine lied, Zum grossen glück, Marcel ja Ein schöner tag. Yleisö äänesti postikorteilla voittajaksi Charly Niessenin tekemän kappaleen Marcel. Lontoossa Heidi jäi yhdeksänneksi vain viidellä äänellä. Pisteitä tuli vain Norjan ja Monacon raadeilta. Isän kuoltua 1964 Heidi muutti Münchenistä Roomaan, avioitui yhdysvaltalaisen näyttelijän Brett Halseyn kanssa ja sai kaksi lasta.

Vuonna 1970 Heidi muutti Yhdysvaltoihin ja esiintyi Las Vegasissa sekä näytteli mm. suositussa Colombo-sarjassa. Saksassa myös Immenhof-sarja sai jatkoa Die Zwillinge vom Immenhof ja Frühling auf Immenhof -elokuvilla. Eronneen Heidin 80-luku alkoi rempseästi Playboyn vuoden 1980 tammikuun numerossa. Saksaan takaisin palannut tähti perusti oman levy-yhtiön ja julkaisi discohitit You Are A Part Of My Heart ja No Ties No Tears. Dubbaustyöt ja saksalaiset poliisisarjat työllistivät myös Heidiä, Kahden keikassa ja Ketussa on ollut mahdollista bongata tämä viisuedustaja. Heidi Brühl kuoli vuonna 1991 vain 49-vuotiaana rintasyöpäleikkauksen jälkeiseen sydämen vajaatoimintaan.

Heidi Brühl Spotifyssa

täähän on yllättävän hyvä ja pirtee ralli,kuuntelen varmasti toistamiseenki kolme tähteä ja sen on jo paljon näille vanhemmille viisuille

Tälläinen perusmukava laulelmahan tämä oli. Kolme tähteä ja huonon vuotensa parhaimmistoa.

Ei kohoa hienossa viisuvuodessaan parhaimmiston joukkoon. Ei tässä sinänsä ole mitään vikaakaan, joten annetaan sellainen heikohko KOLMONEN.

Heikot kolme tähteä ansaitsi tämä hömppä laulelma.

Tarttuva sävel, mutta en ole varma laulun sopivuudesta. Vahvat kaksi.

Ehdin jo muistella tämän olevan mukavakin rallatus, kunnes muistin, että tämähän onkin tämä ärsyttävä tekele! Ja sitten muistin tämän ärsyttävämmäksi kuin mitä tämä olikaan. Eli... No, tämä jää sinne jonnekin kivojen rallatusten ja sietämättömien kökköbiisien välimaastoon. Siellä on kyllä tilaa tällekin.

** tähteä.

Niin pirteä ralli kuin 60-lukulainen ralli voi olla. Kolme tähteä.

Reipas vauhti oli tässä koko ajan päällä ja ehtipä Heidi välillä muutaman tanssipyörähdyksenkin tehdä. Pirteä, joskin hieman tasapaksu viisu. Liekö johtunut tuosta vauhdista, mutta aika nopeasti tultiin loppuun eli kokonaiskesto oli alle 2,5 minuuttia.

Kolme tähteä.

Olipha Heidillä kapia vyötärö! Kappale ihan mukavasti rullaava, kepeä ja iloinen. Semmonen kolmen tähden viisu.

Sen verran pirteä ja tarttuva melodia, että - oho - 4 pojoa irtoaa. Ksylofoni ja energinen sovitus tuovat väkisinkin hymyn naamalle kuunnellessa. Silti himpun verran yksinkertainen ja loppua kohti toistava.

Lyhyestä "virsi" kaunis . Mahtoi Marcel-kavaljeerilla olla kiire, kun laulu soljui noin sukkelaan.
Mutta kiva oli meno, pirteä esitys Heidillä ja orkesteri jammasi täysillä. Vahva kolmonen irtoaa.

Ihan pidin, mukavan rentoa menoa, jee. Vahvat kolme.

En kyllä erityisemmin innostu tästä, tuollaisesta venyttelystä, enkä Heidistäkään, raaka ääni. Kaksi.

.

täh? enkö mä ole tätäkään arvostellut - vielä...!`?? saksan parhaita -60-luvulta... Kaj Lind teki mainion version tästä... hmm, olisko tuo Heidin v. -60 euroviisujättimenestys ollut tätä vieläkin mieluisampi !!?? mukaansatempaavan ilmavalle, lentävälle biisille noin 3.5 pist.

Ainakin räjähtävä alku tässä ja erottuu aikansa viisuista. Ei tämä silti erityisen hyvä ole, mutta ainakin persoonallisempi kuin moni muu. Häiritsevästi loppui kuin seinään. Kaksi tähteä.