Viisukuppila

Maa: Sveitsi
Vuosi: 1965
Kappale: Non, à jamais sans toi
Esittäjä: Yovanna
Säveltäjä: Bob Calfati
Sanoittaja: Jean Charles
Kapellimestari: Mario Robbiani
Sijoitus: 8./18
Pisteet: 8
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1965ch
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Swi ... d1965.html

Oletko koskaan törmännyt euroviisuissa kreikkalaiseen laulajattareen, joka on edustanut kisassa Sveitsiä ranskankielisellä kappaleella? Näin tapahtui ainakin vuonna 1965, jolloin kreikkalainen Yovanna (syntyjään Ioanna Fassou Kalpaxi) osallistui Sveitsin karsintaan kappaleella "Non, à jamais sans toi" ja 12 hengen tuomaristo valitsi hänet karsinnan voittajaksi.

Niinpä Yovanna suuntasi kisamatkalle maaliskuiseen Napoliin keväällä 1965. Kansainväliset areenat eivät olleet Yovannalle ennen tätäkään vieraita, sillä kotimaansa Kreikan lisäksi oopperalaulajan koulutuksen saanut Yovanna oli saavuttanut suosiota myös Neuvostoliitossa. Napolissa Yovanna esitti Bob Calfatin säveltämän ja Jean Charlesin sanoittaman kilpailukappaleensa illan viimeisenä kilpailijana. Suurta apua hyvä esiintymispaikka ei kuitenkaan tuonut, sillä kappale keräsi kisassa kahdeksan kappaletta (viisi Ranskalta ja kolme Itävallalta), jotka riittivät sijaan kahdeksan.

Viisujen jälkeen Yovanna jatkoi laulajan uraansa lähinnä kotimaassaan Kreikassa sekä Saksassa kunnes 1980-luvulla päätti keskittyä kirjoittamiseen. Vuonna 1986 hän julkaisikin esikoiskirjansa Άντε γεια (suom. Hei hei), josta tuli myyntimenestys ja siitä tehtiin myös elokuva. Urapäätös lienee ollut oikea, sillä Yovanna on kirjoittanut tämän jälkeenkin useita menestysromaaneita, joista osa on myös tv-filmatisoitu.

jostain olisko ollut HS:n tai (ex-)Uusi Suomi - sanomalehden noin 1/4 sivun täyttäneestä Napolin raportista, jossa joku toimittaja ihmetteli suunnilleen jotain että "voiko kukaan ihminen (laulaja) olla noin tosissaan...!" ja että laajenevine nenäsierain aukkoineen melkein täytti kuvaruudun näyttöalan .... nojoo, että kisan päättänyt sveitsi päätti panna lekkeriksi koko homman, ja että solisti olisi mulkoillut silmillään.... nhmmm, no tottahelvetissä tämmöiseen lauluun pitää eläytyä koko sielunsa voimin! .... !!!! että näin eritavalla voi eri ihmisete nähdä ja kuulla nämä esitykset! ...
draamankaarta toki sieltä ESC-historian raskaimmasta päästä... aika tyylikäs juttu, en ihmettelisi jos vaikka esim. ranskan v. -69 esc-laulun - Päivä, Lapsi -tekijä on pitänyt tätä esikuvanaan ... sveitsin viisuhistoriassa sijoittunee silti mulla ehkä vasta sinne viimeiseen kolmannekseen .... ai pisteetkö, nohh ehkä noin 2.9 - 3.418267183275604....
sävelmästä voi toki tulla mieleen esim. Eee mantonooo, se ranskalainen klassikkopiisi, ... jonka muistaakseni Ritva Oksanen lauloi nimellä Erämaa ... tai jotain, siis kaikki edellä oleva teksti on tosiaan jotain sinnepäin varhaissementiani mukaan muisteltua....
niin ja tuon verkkaisen, makustelevan melodian parasta antia lienee just noi ylä-sävelet jotka laulajatar selvittelee myös aika tyylikkäästi, siis ennen oli kisassa vain ja ainoastaan Tosi Taiteilijoita ja Vain Tosi Laulajia... nykyajan viisuissa enemmistönä taitavat olla Show-temppuilijat, ja jonkin asteen ja tason tulkitsijat.... toooooki YHÄ edelleen mukana on joukkoon monenkirjavaan eksynyt MYÖSKIN aina muutama Sellainen Tosi Oikea Laulajakin (kuten viime keväänäkin mm. englannista, suomesta, ruotsista, portugalista sekä espanjasta.... oi pojath!)

"Kaksipäisen vekaran varjossa" kirjailija Juha Vuorisen uusinta sanallista ilotulitusta.

3 TÄHTEÄ täältä minulta.

Jotenkin menee draamassaan jo siinä ja siinä, että löytyykö kosketuspintaa? Vahvaa tulkintaa, ei siinä mitään.

romualdo kirjoitti:sävelmästä voi toki tulla mieleen esim. Eee mantonooo, se ranskalainen klassikkopiisi, ... jonka muistaakseni Ritva Oksanen lauloi nimellä Erämaa

Kyllä tästä tulee joku tai joitain klassikkoja mieleen vahvasti, mutten saa kyllä kiinni mikä/mitkä (eikä tuo vihjeesi auta yhtään pääsemään jäljille )

Upeaääninen Yovanna, hienoa eläytmistä, tunkekoot ne pikkusievyytensä syvälle sieraimiinsa, joita sellainen häiritsee . Mutta biisi on patatylsä, paitsi tutun kuuloinen niin ei etene yhtään mihinkään. Biisille en haluaisi paljon jakaa, Yovannalle kyllä aina neloseen saakka, mutta kolmonen rapasahtaa.

Aikansa leppoisa ja rauhoittava, mutta jotenkin geneerinen iskelmä saa kolme tähteä.

Taas näitä kappaleita, joita kuunnellessa ajatus lähtee harhailemaan aivan muille maille, kauas kukkuloiden taa. Ei oikein ole mielenkiinnolle tarttumapintaa näissä vanhoissa tylsäkkeissä.

** tähteä.

Minusta tässä on ihan mukavaa dramatiikkaa, kolme tähteä.

Minua viisu piti otteessaan ihan loppuun asti, toisin kuin nykyhumpat. 3/5

Ihan mielenkiintoista dramatiikkaa.

Tällaista ei nyt vaan jaksa, yksi.

Kaunis kappale, tosin vastaavanlaisia on vaikka kuinka paljon. Yovannalla on hieno ääni, mutta kovasti oli tuimailmeistä tuo hänen tulkintansa, joka jo hipoi ylidramaattisuutta. Kuulosti kyllä oikein hyvältä.

Kolme tähteä.

Lopun paisuttelulle kolme tähteä. Muuten toisesta korvasta sisään -osastoa.

Unettavaa paatosta, yksi tähti.

Minulle tuli mieleen tästä mm. My Way. Tämä oli vaan haaleampi versio siitä.
Yovannan tumma altto soi oikein hienosti ja hän eläytyi tulkintaan, joka melkein meni överiksi. Jotenkinhan vaatimaton viisu piti lentoon saada . Tulos jäi keskinkertaiseksi. Yovanna saa enemmän pisteitä kuin laulunsa, tähtisaaliin ollessa tänään kolme.

viimeistä edellistä eli avausviestiäni olen jälleen muokkaillut, muisti palailee pätkittäin... eli sen mukaan mitä muistelin ja muistin tuosta löyhästi siteeraamastani lehtijutusta v. -65 eli ei ihme, että muistan sieltä vain pääpiirteittäin jotain.... eli tuokin lehtileike lienee niiden tuhoutuneitten joukossa... valitan. Ei siis paljon kannattaisi lainata juttujaan ym. aineistoaan muille...! vaan eihän ihminen koskaan opi virheistään, tai ainakaan kovin herkästi, kantapään kautta vaan kaikki! ......

Tulkintaa kuuntelee ilokseen, lopetus on erityisen upea. Biisi on pitkää vokaalia toisen perään, tähti on selvästikin laulaja eikä säveltäjä, haittaakse? No ei kai, ihmettelin vain, mitä kiinnostavaa salin katossa tapahtui, kun hän tarkasteli sitä niin keskittyneesti silmiensä auki ollessa. Tulkinnasta viisi.

Fiini falssi. Rouvainen laulajanainen. Räiskähtelyäkin orkesterin puolelta. Ei putkimiehille, timantinhiojille ehkä. Varsinkin niille jotka kylpevät timanttivesissä. 2.5 karaatin kultakimpale, pesuvadilla.

Aivan kamala lähinnä kielensä vuoksi. Muuten tämä menisi vähän toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta pitkät vokaalit ja pärisevät ärrät alkavat ärsyttää. Yksi tähti.