Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1960
Kappale: Looking high, high, high
Esittäjä: Bryan Johnson
Säveltäjä: John Watson
Sanoittaja: John Watson
Kapellimestari: Eric Robinson
Sijoitus: 2./13
Pisteet: 25
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1960uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/UK1960.html

Bryan Johnson (s. 18. heinäkuuta 1926, k. 18. lokakuuta 1995) osallistui ensimmäistä kertaa Britannian euroviisukarsintoihin vuonna 1957, mutta tuolloin hän ei päässyt semifinaalivaihetta pidemmälle. Kaksi vuotta myöhemmin hänen veljensä Teddy Johnson edusti Britanniaa yhdessä Pearl Carrin kanssa laululla Sing little birdie. Vuotta myöhemmin eli vuonna 1960 oli Bryan Johnsonin aika astua viisujen parrasvaloihin. Hän voitti Britannian viisukarsinnat John Watsonin säveltämällä laululla Looking high, high, high ja pääsi näin ollen edustamaan Britanniaa heidän ensimmäisiin kotikisoihinsa Lontooseen.

Iso-Britannia sai luvan aloittaa vuoden 1960 Euroviisut. Baritoni Bryan Johnson kajautti komeasti edustussävelmänsä Lontoon Royal Festival Hallissa. Looking high, high, high oli ainoa kilpailukappale, joka tarjosi vastuksen vuoden voittosävelmälle Tom Pillibille. Molemmat laulut keräsivät tasaisesti ääniä lähes jokaisen maan tuomaristoilta. Britannia johti kilpailua pitkään äänestyksen puolivälin tienoilla, mutta Ranskan Tom Pillibi porhalsi viimeisten kierrosten aikana Britannian ohi. Lopulta Ranskan ja Britannian taistelu päättyi Ranskan hyväksi pisteluvuin 32-25. Britannia saavutti siis viisuhistoriansa toisen kakkossijan.

Bryan Johnson osallistui myös seuraavana vuonna Britannian euroviisukarsintoihin laululla A place in the country, joka sijoittui viidenneksi. Laulaminen alkoi kuitenkin maistua puulta, ja Johnson päätti ryhtyä näyttelijäksi. Niinpä konserttilavat vaihtuivat teatterinäyttämöiksi. Johnson työskenteli näyttelijänä elämänsä loppuun asti. Komean lauluäänensä ansiosta monet ohjaajat toivoivat häntä juuri musikaalien rooleihin.

Huom! Viisu- Bryan Johnsonia ei pidä sekoittaa muuan toiseen brittiläiseen lähes-kaimaansa, joka toimii AC/DC-yhtyeen solistina.

Hoetaan kamalasti samaa, mutta onhan tää parempi kuin tuon vuoden voittaja.

Mukava lallatelu ja mielenkiintoiset ylä-alaäänet. Vahva kolmonen.

Kiva, kiva kiva. Kolmonen oli tämän viisun taikaluku, kun kaikki tóisto tehtiin kolmeen kertaan. Komea ääni on Bryanilla, on, on, on. Laulu kuulosti kuin jostain jenkkileffasta ajalta kauan ennen 1960-lukua. Reipas oli, mutten aivan päässyt mukaan, siksi kol-kol-kolmonen.

Yksi Ison-Britannian parhaista edustusviisuista!

Olen pitänyt tästä siitä asti, kun kuulin tämän ensimmäisen kerran. Todella tarttuva ja mukaansatempaava kappale! Nykyään olen kyllä valitettavasti hieman kyllästynyt tähän, kun olen kuluttanut tätä niin paljon... Mutta kyllä tämä edelleen roikkuu sinnikkäästi mukana suosikkiviisujeni porukassa.

**** tähteä.

Jankkaa, jankkaa ja jankkaa. Ihan laadukas ja pirteä rallatus, mutta ei kovin mielenkiintoinen sellainen. Heikot kolme tähteä tälle.

Komeasti ja ylen pontevasti Bryan tämän western-elokuvamusiikilta kuulostavan rallatuksen laulaa - ja vihelteleekin siinä sivussa. Toimiipa tämä kappale myös englannin pikakurssina lukuisine ääntämisharjoituksineen ja kertauksineen. Ihan hauska ja harmiton viisu.

Kolme tähteä.

Että Bryan Johnson ja pillipiiparilaulu, lännenmiehenä uljaasti inkkareita ampuu ratsastellessaan muulillaan Kuolemanlaaksossa. On niin hilpeå tunnelma, kun tämä kauboi tussauttelee punanahkojen päitä paksaksi. Tämäpä perinteistä brittiläistä musiikkia. Ei amerikkalaisempaa voi löytää. Mutta osaapa ukkeli hoilata, tosin kuin näppärä konekirjoittaja kirjoittaa koneellaan. Ei virheitä, paperi puhdas niin kuin sielukin, puhtaaksipyyhitty, olematon. 2 märkäruutista tussaria.

Oikein mukavaa aikansa iskelmäähän tässä. Aurinkoisen päivän kunniaksi annetaan hieman hövelisti NELONEN! Tämä kun jää mukavasti mieleenkin.

Reippaiden rallatuksien parhaimmistoa, erittäin hyvä kappale. Viisi tähteä.

Tuli mieleen joku vanha Disney-piirretty. Aku Ankka tai Mikki Hiiri! ..tosin vihaan Mikki Hiirtä, mutta Aku on . Viisi tähteä.

Ihan kivahan tämä on. Tulee mieleen yksi piirretty, jossa vislataan samalla tavalla. Kolme ja puoli, mutta kolmoseen kallistuu.

Itselleni tuli heti mieleen tämä Disney-rallatus, eikä välttämättä missään positiivisessa mielessä. Ärsyttävä kappale!

^ Ei ollut tuo, mutta ei tämä niin huono ole!

Wau! Ihan huikea sävelmä, viisi!

Tyylipuhdasta. Neljä tähteä.

Puhdas live, hyvä biisi, sopii Bryanille

Tämä on ihan kiva, aika perinteinen iskelmä. Vaikka kertosäe onkin vähän ärsyttävä, kyllä tämä ihan hyvälle mielelle saa. Tuntuu vähän pidemmältä kuin on, eli sinänsä vähän puuduttava. Neljä tähteä.

Aiwan Erityisen Komeaa laulantaa,... kuulemma Timo Jämsän laulanut tään suomeksi jotenka siis etsimään sitä. 5 p.

kuu-kuu kirjoitti: ↑19 Maalis 2013, 00:01 Että Bryan Johnson ja pillipiiparilaulu, lännenmiehenä uljaasti inkkareita ampuu ratsastellessaan muulillaan Kuolemanlaaksossa. On niin hilpeå tunnelma, kun tämä kauboi tussauttelee punanahkojen päitä paksaksi. Tämäpä perinteistä brittiläistä musiikkia. Ei amerikkalaisempaa voi löytää. Mutta osaapa ukkeli hoilata, tosin kuin näppärä konekirjoittaja kirjoittaa koneellaan. Ei virheitä, paperi puhdas niin kuin sielukin, puhtaaksipyyhitty, olematon. 2 märkäruutista tussaria.

---




Katson Ylös, Ylös Ylös... jotenkin nii meni tuo suomennos, ja olen sen muistaakseni jo saanutkin, jostain, mistäpä muualtakaan kuin YLE:stä tahi sit Järviradiosta ..., jollain c-kasetilla se on, ja hyvä jos on kokonaisena saatu nauhalle, ... vaikken ihan uskokaan, sellaiseen Onnen potkuun ...



Englannilla on ollut tarjota, noita aiwan eritysein hyviä mies solistejakin ....