Viisukuppila

Maa: Ranska
Vuosi: 1958
Kappale:
Esittäjä: André Claveau
Säveltäjä: Pierre Delanoë
Sanoittaja: Hubert Giraud
Kapellimestari: Franck Pourcel
Sijoitus: 1./10
Pisteet: 27
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1958fr
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/France1958.html

Ranskan ensimmäinen euroviisuvoittaja ja kaikkien aikojen ensimmäinen miespuolinen viisuvoittaja André Claveau (tarkka syntymäaika ei tiedossa: lähteestä riippuen joko 17. joulukuuta 1915 tai 29. joulukuuta 1911) oli luonut jo pitkän uran, kun hänet nähtiin viisulavalla vuonna 1958. Hänen laulajan uransa alkoi vuonna 1936 eräänlaisen kykykilpailun kautta. Siitä hänen tiensä johti levytysstudioihin ja konserttilavoille. Toisen maailmansodan jälkeen häntä tituleerattiin Ranskan "iskelmäprinssiksi". 40-luvun lopulla ja koko 50-luvun ajan André Claveau levytti lukuisia menestysiskelmiä, joista osa on noussut Ranskassa jo jonkinlaisiksi ikivihreiksi.

Vuonna 1958 Ranskan televisioyhtiö valitsi André Claveaun Ranskan edustajaksi Eurovision laulukilpailuihin. Claveau esitti Ranskan karsinnassa neljä laulua, joista 14-henkinen muusikoiden raati valitsi voittajaksi laulun Dors, mon amour (suom. Nuku rakkaani). Hilversumin Euroviisujen äänestyksen alkuvaiheessa Ranskan laulu näytti ilmiselvältä voittajalta: muun muassa Tanskan raati antoi kymmenestä äänestään peräti yhdeksän Ranskalle ja Itävaltakin seitsemän. Sveitsin Lys Assia antoi kuitenkin äänestyksen loppuvaiheessa vastuksen André Claveaulle, joka voittikin kilpailun lopulta vain kolmen äänen erolla toiseksi sijoittuneeseen Sveitsiin.

Dors, mon amour -kappaleesta alkoi laulun sanoittajan Hubert Giraud'n komea euroviisu-ura. Hän sävelsi ja/tai sanoitti vielä kuusi euroviisua tämän jälkeen: Ranska 1959 Oui, oui, oui, oui, Monaco 1960 Ce soir-là, Monaco 1961 Allons, allons les enfants, Ranska 1967 Il doit faire beau là-bas, Luxemburg 1971 Pomme, pomme, pomme ja Ranska 1979 Je suis l'enfant-soleil.

Euroviisuvoittoa monet pitävät André Claveaun uran komeana kruununa. Myöhempinä vuosikymmeninä hänen uransa julkisuudessa hiljeni. Claveau menehtyi heinäkuussa 2003.

Aiemmin Viisulassa:

Luxemburg 1963: Nana Mouskouri - À force de prier
Ranska 1967: Noëlle Cordier - Il doit faire beau là-bas
Sveitsi 1973: Patrick Juvet – Je vais me marier, Marie
Ranska 1975: Nicole Rieu – Et bonjour à toi l'artiste

André Claveau Spotifyssa

Minusta aika tylsä jollotus.

Tämä oli lähes laulunäytelmä, niin paljon elehdintää ja hieman puheosuuksiakin tähän Andrén viisuun sisältyi. Kaunista kyllä, mutta hivenen unettavaa - tosin sehän oli nimenmukainen tarkoituskin. Loppu oli hienon mahtipontinen, se toimi hyvänä herättäjänä, jos oli siihen mennessä ehtinyt jo uinahtaa. Nyt on aika totella Andrén kehotusta ja lähteä nukkumaan.

Kolme tähteä.

En minä jaksa tämmöistä pehmeässä puurossa makailua. Kyllä, pikkulinnut viiksivät taivaalla, nuo jouset, nallekarhu harppoo pumpulisilla tassuloillaa, tuo basso, ja isäntä itte, tuo kermalla tukkansa vahannut ranskalaisukkeli antaa suustaan vuotaa nielunsa puuteriseinät niin että ihan rupiaa itketyttämään tämä ihana kuolematon maailma. Minun tekee mieli hypätä palavaan öljyyn ja karjaista biisin loppuun valtava älämölö-sana: kax.

Ei edelleenkään lukeudu niihin suosikkivoittajiini. Levyversiossa on jo jotain 1950-luvun chansontunnelmaa, mutta liveveto on sitäkin tylsempi. Ja tämä vei voiton Volaren edestä? Kaksi.

lharju kirjoitti:Claveau esitti Ranskan karsinnassa neljä laulua

Itse asiassa Claveau ei esittänyt Ranskan karsinnassa yhtäkään kilpailuesitystä, vaan kappaleet esittivät kappaleiden säveltäjät. Vain kilpailun lopussa Claveau itse esitti voittokappaleen. Ranskan karsinta 1958 löytyy kokonaisena Youtubesta.

ranskan karsinta -58...mielenkiintoista... olipas pelkistetty versio Dors mon amourista, kumpa säestys olisi nykyajan viisuissakin noin herkän hillittyä... tulisi monen kappaleen ansiot paremmin esille... kumma ettei fanikatsomon vellontaa näytetty... !? tai oliko siellä ylipäänsäkään yleisöä?... mikä lie yksityinen tilaisuus? Tämä on toella kaunis, aistikas esitys, 5 pist. Nuo jouset liitelevät kauhean suloisesti tuolla taustalla... Silloinki oli erityisen kova kärkikaksikko joista Lyssin Giorgio riemastuttavan taidokasta lauluosuutta ja sävellystä pidän ehkä vieläkin suuremmoisempana... Leif Wagerin Uinuos Vaan sai myöskin aikoinaan radiosoittoaikaa... Tuli tuosa aiemmin mieleen että pitäisi toivoa vielä sitä v.-57 hollannin suomennosta, Untako se vain on, Kalevi Taurun esitystä. Sen jälkeen olisikin sitten kaikki viisuversiot kuultu v. 1956-2012.

Ihan hyvä laulaja ja biisi. Ei kuitenkaan mitään aivan erityistä, minusta.

KOLME!

.

Todella pieneleinen ja tympeä sävelmä. Kakkonen.

// Aijaahas, tää oli viisuvoittaja! No menee kyllä siinä kategoriassa ihan häntäpäähän.

.

Tämä on - ainakin omalla kohdalla - yksi kaikkein vahvimmin unohduksiin painuneita viisuvoittajia.

Tämä ei ole ihastuttava, eikä vihastuttava, eikä viehättävä, eikä ärsyttävä - vaan lähinnä unohdettava.

Joten annan tälle viisulle kaksi unohdettavaa tähteä - ja sen jälkeen se saa minun puolestani jälleen vaipua takaisin unohduksiin.

Amen.

.

Juu, sopii mainiosti tuutulauluksi.

** tähteä.

Väärä voittaja, kuuluu mielipiteeni. Volare olisi sen ansainnut.
Sävellys ja esitys ovat toki tyylikkäitä eikä kappale ärsytä, mutta se ei säväytä tai jää mieleen pyörimään.
3/5.

Tylsä voittaja, kaksi tähteä.

Klaavu-Antin unilaulu . " Uinuos rakkaani mun.." ja kyllä tämän tahtiin kelpaakin Höyhensaarille matkata. Eli siinä mielessä ihan kelpo viisu. Andre laulaa komeasti niinikään komeasti elehtien. Jäänyt vähemmälle soitannalle itselläni, pitääpä skarpata. Kolmosen räpsäytän Ranska-voittajalle.

Aivan ihana. Minusta. Oikein hempeä ja lempeä laulu ja lauluääni. Tykkään. Neljä tähteä.

Kovin pitkäpiimäinen ja tympeä, ehkä huonoimpia viisuvoittajia. Volaren tai Giorgion olisi pitänyt voittaa. Lopetus oli tässä tosin ihan kaunis. Heikot kaksi!

Pikkuhiljaa laskenut omissa listoissani ihan kaikkien aikojen huonoimpien voittajien kastiin. Ei tästä ole mihinkään kuin ykkösen edestä. Olisipa Sveitsi voittanut.

Yksi unohdettavimmista viisuvoittajista. Alkaa lupaavasti, mutta lässähtää. Tällainen jollotus, josta ei kovin saa mitään otetta missään kohtaa. André kyllä laulaa upeasti, varsinkin loppua kohden, joten siitä yksi tähti lisää. Kaksi tähteä.