Suomi 1964: Lasse Mårtenson – Laiskotellen
Lähetetty: 20 Touko 2013, 19:07
Maa: Suomi
Vuosi: 1964
Kappale: Laiskotellen
Esittäjä: Lasse Mårtenson
Säveltäjä: Lasse Mårtenson
Sanoittaja: Sauvo Puhtila
Kapellimestari: George de Godzinsky
Sijoitus: 7./16
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1964fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Finland1964.html
Lasse Mårtenson (oik. Lars Anders Fredrik Mårtenson, s. 24. syyskuuta 1934) on yksi Suomen kaikkien aikojen maineikkaimpia säveltäjiä. 1960-luvulla hän oli myös yksi Suomen suosituimpia iskelmälaulajia. Hänen läpimurtonaan sekä laulajana että säveltäjänä voidaan pitää vuoden 1963 Suomen euroviisukarsintoja. Hän itse esitti karsinnassa Toivo Kärjen sävellyksen Kaikessa soi blues ja lisäksi karsinnassa kilpaili myös hänen sävellyksensä Marraskuu, jonka esittivät Seija Lampila ja Rauni Pekkala. Molemmat laulut ovat jääneet elämään, mutta erityisesti karsinnassa toiseksi sijoittunut Kaikessa soi blues on noussut jo suorastaan ikivihreäksi.
Seuraavana vuonna Lasse Mårtenson osallistui uudelleen Suomen euroviisukarsintoihin omalla sävellyksellään Laiskotellen. Vuoden 1964 Suomen euroviisukarsinta järjestettiin kahdessa vaiheessa: ensin yleisö äänesti postikorttiäänestyksellä kymmenestä esityksestä kuusi jatkoon. Tässä vaiheessa Laiskotellen sijoittui vasta neljänneksi. Finaalissa äänivalta oli kuitenkin maakuntaraadeilla, jotka äänestivät Laiskotellen-kappaleen karsinnan ylivoimaiseen voittoon. Laiskotellen keräsi äänestyksessä peräti 403 pistettä, siinä missä toiseksi sijoittunut Satelliitti kahdelle vain 235 pistettä. Vaikka Suomen kansan suosikki olikin ollut Taisto Tammen esittämä Rakkauden rikkaus, sitä ei haitannut Lasse Mårtensonin voitto, sillä Laiskotellen nousi Suomessa hitiksi, ja nykyään se on yksi vuosikymmenensä ikivihreimpiä Suomi-viisuja.
Ennen Lasse Mårtensonin edustusmatkaa suomalaisessa lehdistössä käytiin kielidebattia. Jostain oli lähtenyt liikkeelle huhu, että Mårtenson esittäisi kappaleensa viisuissa ruotsiksi, mikä herätti vastalauseita. Mårtenson kuitenkin väitti, ettei ollut missään vaiheessa harkinnut laulunsa esittämistä muulla kuin suomen kielellä, vaikka hän levyttikin laulustaan ruotsinkielisen version (ja lisäksi myös espanjankielisen version!). Suomenruotsalaiset sanomalehdet kuitenkin vastustivat käytäntöä, jonka mukaan Suomen viisuehdokas saisi olla vain suomenkielinen. Niinpä debatin seurauksena Yleisradio hyväksyi seuraavasta vuodesta lähtien myös ruotsinkieliset edustussävelmät mukaan Suomen karsintoihin.
Suomi esiintyi Kööpenhaminan viisuissa 21.3.1964 kilpailukavalkadin viidentenä, heti kahden muun pohjoismaan eli Norjan ja Tanskan jälkeen. Ruotsi ei tuona vuonna osallistunut viisuihin lainkaan, mutta Lasse Mårtensonin viisuedustus kiinnosti myös Ruotsissa, sillä Mårtenson seurusteli tuolloin ruotsalaisen Siw Malmkvistin kanssa. Mårtensonsin esityksessä ei lupausten mukaan kuultu ruotsia, mutta sen sijaan englantia kylläkin. Suorassa lähetyksessä Lasse Mårtenson nimittäin lauloi edustussävelmänsä viimeisen säkeen englanniksi. Kyseessä on siis ensimmäinen Suomen euroviisuesitys, jossa on kuultu muuta kuin suomen kieltä.
Laiskotellen menestyi viisuissa mukavasti, sillä sen keräämät 9 pistettä oikeuttivat seitsemänteen sijaan. Laulu keräsi pisteitä Norjasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta, jotka olivat kaikki arvioineet laulun toiseksi parhaaksi. Vuoden 1964 Euroviisuissa maat antoivat pisteitä kolmelle parhaalle asteikoilla 5-3-1. Suomen paras sijoitus vuoteen 1973 asti oli juuri seitsemäs sija, tosin Lasse Mårtensonin ohella myös Marion Rung oli sen saavuttanut vuonna 1962.
Vuosi 1964 oli Lasse Mårtensonille muutenkin merkittävä vuosi, sillä samana vuonna hän levytti laulajanuransa suosituimman hitin Nousevan auringon talo, joka oli suomenkielinen versio Animals-yhtyeen hitistä The house of the Rising sun. Koko 1960-luvun ajan Lasse Mårtenson levytti lukuisia hittejä: Tien kuningas, On ihmeen hyvä tulla kotiin, Rikas mies jos oisin, Et kai ymmärrä minua väärin, Limon limonero yhdessä Koivistolaisen kanssa sekä Mä lähden Stadiin yhdessä Carola Standertskjöldin kanssa.
1960-luvulla Mårtenson alkoi säveltää ahkerasti lauluja myös muille artisteille. Vuonna 1965 Suomen euroviisukarsinnoissa kilpaili kaksi Mårtensonin sävellystä: Carolan esittämä Ge mig en grabb ja Marjatta Leppäsen tulkitsema Iltaisin, joka voitti itse karsinnan, mutta myöhemmin Pohjola-raadin päätöksen perusteella kilpailuun lähetettiinkin toiseksi sijoittunut Aurinko laskee länteen. Vuonna 1966 Mårtenson itse kilpaili laululla Ken hän on ja lisäksi Danny kilpaili hänen sävellyksellään Pieni sana. Vuoden 1967 karsinnassa kuultiin peräti kolme Mårtensonin sävellystä: kuudenneksi sijoittunut Laila Kinnusen esittämä Revontuli, toiseksi sijoittunut Dannyn esittämä Sua kutsun Maarit sekä karsinnan voittanut Varjoon - suojaan, jolla Fredi lähti edustamaan Suomea Wienin Euroviisuihin. 1971 Mårtenson oli itse mukana karsinnoissa laululla Pilvilaulu, vuonna 1973 hän esitti yhdessä Cay Karlssonin kanssa laulun Hän on mennyt vuorten taa. Vielä vuonna 1977 Mårtenson nähtiin Suomen karsinnassa laululla Kuusitoista hyvää vuotta. Mårtenson nähtiin Suomen euroviisukarsinnoissa vielä 1980-luvullakin, tosin uusissa tehtävissä: vuonna 1981 hän oli asiantuntijaraadissa valitsemassa Riki Sorsaa Suomen edustajaksi ja vuonna 1987 hän juonsi Suomen viisukarsinnat yhdessä Laila Halmeen kanssa.
1960-luvun loppupuolella Lasse Mårtenson alkoi suuntautua myös perinteisen kevyen musiikin ulkopuolelle. Hän on säveltänyt muun muassa hengellistä musiikkia sekä sävellyksiä elokuviin ja televisio-ohjelmiin. Mårtensonin ylivoimaisesti tunnetuin sävellys on 1970-luvun puolivälissä sävelletty Myrskyluodon Maija, joka sävellettiin alun perin samannimistä tv-sarjaa varten. Myrskyluodon Maija on edelleen Suomen kaikkien aikojen myydyin pianonuotti. Mårtenson on kunnostautunut myös suomalaisessa estradiviihteessä ja lisäksi 70-luvulla lapsuutensa eläneet saattavat muistaa hänet television lastenohjelman musiikinopettaja Lehtori Musana. Meren ja purjehduksen ystävänä tunnettu Lasse Mårtenson on säveltänyt lukuisia meri- ja saaristoaiheisia sävellyksiä.
Vuoden 1964 Eurovision laulukilpailusta ei ole jäänyt talteen minkäänlaista livetallennetta, joten Lasse Mårtensonin esitys on Suomen euroviisuhistorian ainoa esitys, jota ei ole tallessa. Alla olevan YouTube-linkin myötä voimme kuitenkin kuunnella Lassen esityksen Kööpenhaminan viisuista.
Lasse Mårtenson - Weekend
Lasse Mårtenson - Cara domenica
Lasse Mårtenson Spotifyssa
Aiemmin Viisulassa: Suomi 1967: Fredi - Varjoon - suojaan
Vuosi: 1964
Kappale: Laiskotellen
Esittäjä: Lasse Mårtenson
Säveltäjä: Lasse Mårtenson
Sanoittaja: Sauvo Puhtila
Kapellimestari: George de Godzinsky
Sijoitus: 7./16
Pisteet: 9
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1964fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/Finland1964.html
Lasse Mårtenson (oik. Lars Anders Fredrik Mårtenson, s. 24. syyskuuta 1934) on yksi Suomen kaikkien aikojen maineikkaimpia säveltäjiä. 1960-luvulla hän oli myös yksi Suomen suosituimpia iskelmälaulajia. Hänen läpimurtonaan sekä laulajana että säveltäjänä voidaan pitää vuoden 1963 Suomen euroviisukarsintoja. Hän itse esitti karsinnassa Toivo Kärjen sävellyksen Kaikessa soi blues ja lisäksi karsinnassa kilpaili myös hänen sävellyksensä Marraskuu, jonka esittivät Seija Lampila ja Rauni Pekkala. Molemmat laulut ovat jääneet elämään, mutta erityisesti karsinnassa toiseksi sijoittunut Kaikessa soi blues on noussut jo suorastaan ikivihreäksi.
Seuraavana vuonna Lasse Mårtenson osallistui uudelleen Suomen euroviisukarsintoihin omalla sävellyksellään Laiskotellen. Vuoden 1964 Suomen euroviisukarsinta järjestettiin kahdessa vaiheessa: ensin yleisö äänesti postikorttiäänestyksellä kymmenestä esityksestä kuusi jatkoon. Tässä vaiheessa Laiskotellen sijoittui vasta neljänneksi. Finaalissa äänivalta oli kuitenkin maakuntaraadeilla, jotka äänestivät Laiskotellen-kappaleen karsinnan ylivoimaiseen voittoon. Laiskotellen keräsi äänestyksessä peräti 403 pistettä, siinä missä toiseksi sijoittunut Satelliitti kahdelle vain 235 pistettä. Vaikka Suomen kansan suosikki olikin ollut Taisto Tammen esittämä Rakkauden rikkaus, sitä ei haitannut Lasse Mårtensonin voitto, sillä Laiskotellen nousi Suomessa hitiksi, ja nykyään se on yksi vuosikymmenensä ikivihreimpiä Suomi-viisuja.
Ennen Lasse Mårtensonin edustusmatkaa suomalaisessa lehdistössä käytiin kielidebattia. Jostain oli lähtenyt liikkeelle huhu, että Mårtenson esittäisi kappaleensa viisuissa ruotsiksi, mikä herätti vastalauseita. Mårtenson kuitenkin väitti, ettei ollut missään vaiheessa harkinnut laulunsa esittämistä muulla kuin suomen kielellä, vaikka hän levyttikin laulustaan ruotsinkielisen version (ja lisäksi myös espanjankielisen version!). Suomenruotsalaiset sanomalehdet kuitenkin vastustivat käytäntöä, jonka mukaan Suomen viisuehdokas saisi olla vain suomenkielinen. Niinpä debatin seurauksena Yleisradio hyväksyi seuraavasta vuodesta lähtien myös ruotsinkieliset edustussävelmät mukaan Suomen karsintoihin.
Suomi esiintyi Kööpenhaminan viisuissa 21.3.1964 kilpailukavalkadin viidentenä, heti kahden muun pohjoismaan eli Norjan ja Tanskan jälkeen. Ruotsi ei tuona vuonna osallistunut viisuihin lainkaan, mutta Lasse Mårtensonin viisuedustus kiinnosti myös Ruotsissa, sillä Mårtenson seurusteli tuolloin ruotsalaisen Siw Malmkvistin kanssa. Mårtensonsin esityksessä ei lupausten mukaan kuultu ruotsia, mutta sen sijaan englantia kylläkin. Suorassa lähetyksessä Lasse Mårtenson nimittäin lauloi edustussävelmänsä viimeisen säkeen englanniksi. Kyseessä on siis ensimmäinen Suomen euroviisuesitys, jossa on kuultu muuta kuin suomen kieltä.
Laiskotellen menestyi viisuissa mukavasti, sillä sen keräämät 9 pistettä oikeuttivat seitsemänteen sijaan. Laulu keräsi pisteitä Norjasta, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta, jotka olivat kaikki arvioineet laulun toiseksi parhaaksi. Vuoden 1964 Euroviisuissa maat antoivat pisteitä kolmelle parhaalle asteikoilla 5-3-1. Suomen paras sijoitus vuoteen 1973 asti oli juuri seitsemäs sija, tosin Lasse Mårtensonin ohella myös Marion Rung oli sen saavuttanut vuonna 1962.
Vuosi 1964 oli Lasse Mårtensonille muutenkin merkittävä vuosi, sillä samana vuonna hän levytti laulajanuransa suosituimman hitin Nousevan auringon talo, joka oli suomenkielinen versio Animals-yhtyeen hitistä The house of the Rising sun. Koko 1960-luvun ajan Lasse Mårtenson levytti lukuisia hittejä: Tien kuningas, On ihmeen hyvä tulla kotiin, Rikas mies jos oisin, Et kai ymmärrä minua väärin, Limon limonero yhdessä Koivistolaisen kanssa sekä Mä lähden Stadiin yhdessä Carola Standertskjöldin kanssa.
1960-luvulla Mårtenson alkoi säveltää ahkerasti lauluja myös muille artisteille. Vuonna 1965 Suomen euroviisukarsinnoissa kilpaili kaksi Mårtensonin sävellystä: Carolan esittämä Ge mig en grabb ja Marjatta Leppäsen tulkitsema Iltaisin, joka voitti itse karsinnan, mutta myöhemmin Pohjola-raadin päätöksen perusteella kilpailuun lähetettiinkin toiseksi sijoittunut Aurinko laskee länteen. Vuonna 1966 Mårtenson itse kilpaili laululla Ken hän on ja lisäksi Danny kilpaili hänen sävellyksellään Pieni sana. Vuoden 1967 karsinnassa kuultiin peräti kolme Mårtensonin sävellystä: kuudenneksi sijoittunut Laila Kinnusen esittämä Revontuli, toiseksi sijoittunut Dannyn esittämä Sua kutsun Maarit sekä karsinnan voittanut Varjoon - suojaan, jolla Fredi lähti edustamaan Suomea Wienin Euroviisuihin. 1971 Mårtenson oli itse mukana karsinnoissa laululla Pilvilaulu, vuonna 1973 hän esitti yhdessä Cay Karlssonin kanssa laulun Hän on mennyt vuorten taa. Vielä vuonna 1977 Mårtenson nähtiin Suomen karsinnassa laululla Kuusitoista hyvää vuotta. Mårtenson nähtiin Suomen euroviisukarsinnoissa vielä 1980-luvullakin, tosin uusissa tehtävissä: vuonna 1981 hän oli asiantuntijaraadissa valitsemassa Riki Sorsaa Suomen edustajaksi ja vuonna 1987 hän juonsi Suomen viisukarsinnat yhdessä Laila Halmeen kanssa.
1960-luvun loppupuolella Lasse Mårtenson alkoi suuntautua myös perinteisen kevyen musiikin ulkopuolelle. Hän on säveltänyt muun muassa hengellistä musiikkia sekä sävellyksiä elokuviin ja televisio-ohjelmiin. Mårtensonin ylivoimaisesti tunnetuin sävellys on 1970-luvun puolivälissä sävelletty Myrskyluodon Maija, joka sävellettiin alun perin samannimistä tv-sarjaa varten. Myrskyluodon Maija on edelleen Suomen kaikkien aikojen myydyin pianonuotti. Mårtenson on kunnostautunut myös suomalaisessa estradiviihteessä ja lisäksi 70-luvulla lapsuutensa eläneet saattavat muistaa hänet television lastenohjelman musiikinopettaja Lehtori Musana. Meren ja purjehduksen ystävänä tunnettu Lasse Mårtenson on säveltänyt lukuisia meri- ja saaristoaiheisia sävellyksiä.
Vuoden 1964 Eurovision laulukilpailusta ei ole jäänyt talteen minkäänlaista livetallennetta, joten Lasse Mårtensonin esitys on Suomen euroviisuhistorian ainoa esitys, jota ei ole tallessa. Alla olevan YouTube-linkin myötä voimme kuitenkin kuunnella Lassen esityksen Kööpenhaminan viisuista.
Lasse Mårtenson - Weekend
Lasse Mårtenson - Cara domenica
Lasse Mårtenson Spotifyssa
Aiemmin Viisulassa: Suomi 1967: Fredi - Varjoon - suojaan