Viisukuppila

Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1966
Kappale: A Man Without Love
Esittäjä: Kenneth McKellar
Säveltäjä: Cyril Ornadel
Sanoittaja: Peter Callander
Kapellimestari: Harry Rabinowitz
Sijoitus: 9./18
Pisteet: 8
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1966uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/UK1966.html

Kenneth McKellar syntyi 23. kesäkuuta vuonna 1927 Skotlannissa. Metsänhoitoa Aberdeen yliopistossa opiskellut nuorukainen työskenteli valmistumisensa jälkeen metsätalouskomissiossa. Ilmeisesti työ ei ollut totaalisen tyydyttävää, sillä myöhemmin McKellar lähti vielä opiskelemaan oopperalaulantaa Lontoon Royal College of Music -konservatorioon.

BBC valitsi skotlantilaisen McKellarin Iso-Britannian viisuedustajaksi vuodelle 1966. Mies esitti karsinnassa viisi sävellystä, joista yleisö valitsi postikorttiäänestyksellä voittajaksi A Man Without Love kappaleen. Kenneth kertoo meille, miten mies ilman rakkautta on vain puolikas mies ja puolikas mies ei ole yhtään mitään, toisin kuin mies jolla on rakkautta. Hänen elämänsä on täynnä ruusuja, laululintuja ja sateenkaaria.

Euroviisufinaali pidettiin Luxemburgissa maaliskuun 5. päivä. John Kennedy O'Connor kertoo kirjassaan, The Eurovision Song Contest - The Official History, paikalla olleen yleisön haukkoneen henkeään, kun McKellar ilmestyi lavalle kiltissä. Kahdeksantoista kappaleen joukossa Iso-Britannia sijouttui lopulta yhdeksänneksi. Se oli maan huonoin sijoitus aina vuoteen 1978 asti. Euroviisut eivät nostaneet Kenneth McKellaria maailmanmaineeseen, mutta hän pysyi musiikin maailmassa vuosikausia, levyttäen monipuolisesti musiikkia laidasta laitaan. Hän on mm. levyttänyt yhden levyn afrikaansiksi. 60-70 -luvuilla McKellar oli tuttu vieras monissa brittiläisissä televisio-ohjelmissa.

Kenneth McKellar sairasti haimasyöpää ja menehtyi tautiin tyttärensä kotona Kaliforniassa vuonna 2010 82-vuotiaana. Hänet on hauduttu Skotlantiin synnyinkaupunkiinsa, Paisleyyn.

Vähän tylsä biisi. Mies kiltissä oli sentään jotain erilaista tuohon aikaan.

Onhan miehellä komea ääni ja esiintymisasu.
Voi millaisia kauniita, viehkoja kappaleita tuohon aikaan on ollutkaan. Pikkaisen unettavaa kuultavaa tosin.

Kuvittelin mielessäni Lordin yht`äkkiä laskeutuvan tuohon lavalle vetäisemään Hard Rock Hallelujan.
Millainen sekasorto siitä olisi seurannutkaan. Skandaali!

Ajat ovat totisesti muuttuneet. Kaksi tähtee, sillä lähtee.

Tämä on muuten Lordia edeltävän ajan brittiviisuista se, jolle Suomi hävisi vähimmällä määrällä pisteitä. Tosin olisi Suomi saanut tuolloin voittaakin Britannian, niin tylsä kappale on. Ei valloita tylsä laulelu, joten kaksi.

Tämä on aina jäänyt jollain muotoa itselleni vieraaksi. Ihan hyvin laulaja tästä suoriutuu, mutta itse kappale jättää ulkopuoliseksi. Ehkä se on nimenmukaisesti tarkoituskin?

KAKSI!

voi ny on pakko heittää kommentti, toela rakastettavan musikaalimaisen mahtipontinen kappale, kiltin näköinen mies kiltissään... -70-luvun loppupuolella tulivat skottiruudut sitten voimalla muotiin erään BCR-yhtyeen mukana... 5 pist. Kylläpäs olikin kova vuosikerta tuo kuuskytkuus...

Vanhahtava kevyesti vetäisty ja viihteellinen puppylove-purkkapoppibiisi orkesteriversiolla. Itkunsekaista aariaa, kesäpäivän tunnelmointia, siisteyttä. Loppuu kesken. Huone varattu kahdenkymmenen minuutin valssiin, mitäpä sitä turhia jaarittelemaan. Kerrasta lankku poikki siistiteräisellä muovisahalla, tuppo kurkussa laulaen. Kaksilatvainen englanninpyökki.

Mä en muista Mäkkellarista kuin kiltin Taitaa olla heikoin suosikki-viisumaani Britannian edustusviisuista kautta aikain Kaikista muista löydän edes jotain hyvää...

Nyt mää en tajua teidän negatiivista asennetta. Ottaen huomioon vuosikymmen, tämä on ehkä parhaimpia ja viihdyttävimpiä viisuja.

Tämä oli ihan kivan vanhanaikainen. Hieno kiltti. Kolme tähteä.

Todella tyylikäs esiintymisasu! Itse kappale ei juurikaan jaksa kiinnostaa.

** tähteä.

Tämä on hyvin musikaalimainen viisu, viipyilevä ja mahtipontinenkin, mutta jotenkin hieman tunkkainen. Kennethillä on ääniresursseja, joskaan ääni ei ainakaan tässä tallenteessa kuulostanut minua eniten miellyttävältä. Kiltistä tyylipisteet!

Kolme hieman himmeää tähteä.

Olisinkohan pitänyt tästä enemmän pelkkänä istrumentaaliversiona? En saa oikein millään otetta tai tavoita tunnetilaa. Valitettavasti. Mahtipontisuudesta ja hienosta orkesterisovituksesta himmeästi välkkyvät kolme tähteä.

Ehdottomasti heikoin kuulemani vanha brittiviisu. Vain kaksi, todella tylsä ulina.

Komea oli sisääntulo: "kellari-Kenneth" kiltissään . Kappale oli musikaalimainen ja siinä koitettiin tavoitella jotain suureellista ja mahtipontista, mutta se jäi vain haaveeksi, kesken. Kenneth lauloi komeasti ja uskoi asiaansa, tosin slovari-iskelmään ei oopperalaulanta aina oikein istunut. Brittiviisujen silloisessa sarjassa kovin erilainen ja niin oli kyllä loppusijoituskin. Heikkoon kolmoseen taivun tänään.

Hyvä biisi

jee euroviisut kirjoitti:Tämä on muuten Lordia edeltävän ajan brittiviisuista se, jolle Suomi hävisi vähimmällä määrällä pisteitä.

Ja lisäksi tämä on ainut brittiviisu, jonka Ruotsi ja Norja päihittivät ennen ensivoittojaan (1974 ja 1985).

Melkein yhtä kliseiset sanat kuin Irlannin saman vuoden viisussa. Kenneth on kuitenkin selvästi parempi laulaja. Tämä on myös mahtipontisempi. Kolme tähteä kuitenkin tällekin.