Viisukuppila

Maa: Kreikka
Vuosi: 1979
Kappale: Socrates
Esittäjä: Elpida
Säveltäjä: Doros Georgiadis
Sanoittaja: Sofia Tsotu
Kapellimestari: Lefteris Halkiadakis
Sijoitus: 8./19
Pisteet: 69
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1979gr
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Greece1979.html

Lahjakas topografiopiskelija Elpida Karayianniapoulou aloitti uransa esiintyvänä artistina jo 1970-luvun alussa ja aktiivista musiikkiuraa kesti yhteensä 25 vuoden ajan. Uran aikana Elpida on saanut valmiiksi 17 levytystä sekä runsaasti listahittejä Kreikassa. Ensimmäinen albumi "Den ton eida" ilmestyi vuonna 1972 ja toistaiseksi viimeinen levytys toteutettiin vuonna 1997. Kreikan ulkopuolella Elpida on tunnettu lähinnä Välimeren seudulla sekä diasporassa asuvien kreikkalaisten keskuudessa. Menestystä siivitti Kreikan ulkopuolella etenkin artistin kaksi euroviisuesiintymistä. Ensimmäisen kerran Elpida edusti kotimaataan Kreikkaa vuonna 1979 ja toisen kerran Kyprosta vuonna 1986.

Kreikassa Elpida sai suosiota erityisesti esiintyessään erilaisilla musiikkifestivaaleilla. Vuoteen 1973 mennessä Elpidasta oli tullut aikansa suosituin kreikkalainen naisartisti. Muutamassa vuodessa Elpida oli kiertänyt jo yhteensä 13 erilaista festivaalia, joissa saavutettu menestys oli euroviisuja ajatellen lupaavaa. Ei ollut siis suuri yllätys, että Elpidaa odotti ennen pitkää myös eurovisioedustustehtävä. Vuoden 1979 Kreikan euroviisukarsinnassa Elpida sai vastakilpailijakseen viisi muuta kilpailijaa, mutta voitti sävelmällään "Socrates" muun kilpailijakaartin ylivoimaisesti. Mukana kansallisessa karsinnassa oli mm. vuonna 1977 Kreikkaa kohtalaisen menestyksekkäästi edustanut Betty Argyraki sekä edustustehtävän vuonna 1983 nappaava Christie Stasinopoulou. Kovista kansallisista odotuksista huolimatta Elpida ei menestynyt Jerusalemin euroviisuissa kahdeksatta sijaa korkeammalle. Euroviisuedustuksen myötä Elpida menestyi kuitenkin levyttävänä artistina mm. Portugalissa ja Israelissa. Ja muistetaan Elpida jollakin tavalla yhä pienempien rapakoiden takana, sillä "Socrates" -sävelmästä on tehty cover-versio ainakin israelilaisen Maya Buskilan toimesta vuonna 2006.

Jerusalemin myöhäisillassa vahvapiirteinen Elpida nähtiin valkoisessa iltapuvussa takanaan viisi taustalaulajaa. Voimakkaasti kansallispiirteitä omaava "Socrates" -sävelmä on Doros Georgiadisin säveltämä, joka sävelsi myöhemmin myös Kyproksen 1981 edustussävelmän "Monika". Euroviisurikoksia uusittiin myöhemmin vielä taustakuoronkin voimin, josta poimittiin Lia "Annan sisar" Vissi edustamaan Kyprosta vuonna 1985. Vuonna 1979 menestyttiin euroviisuissa vielä diskoelementein, etnisemmät ajat olivat vasta tulossa. Siinä mielessä Elpidan voidaan sanoa olleen aikaansa edellä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Elpida_(singer)

Tämän vahvapiirteisen topografiaopiskelijan Jerusalemin myöhäisillan esitys piirtyi kuusivuotiaan Roopen verkkokalvoille kohtalokkain seurauksin eli on siis ensimmäisiä viisumuistojani

Lähentelee täydellisyyttä , vain Portugali ja Ranska yltää samalle tasolle 1979, viisi supertähteä

Toni kirjoitti:"Socrates" -sävelmästä on tehty cover-versio ainakin israelilaisen Maya Buskilan toimesta vuonna 2006.

Sovi ei unohtaa myöskään Merja Rantamäen ansiokasta suomenkielistä coveria "Niin opetti mua Sokrates"
Pitäisi löytyä youtubestakin mutta tältä koneelta en pääse juutuubaan...

Originaalille annan kolme hyvää perustähteä

Kyllä , täältä löytyy tuo huikea coverointi

http://www.youtube.com/watch?v=nFF0_U9-TUI

Upea, viiden tähden Euroviisu! Ihana, kasvava melodia ja Elpidan persoonallinen tapa tulkita. Hienon viisuvuoden 1979 yksi kirkkaimmista helmistä. Ja Merja Rantamäen versiointi ei häviä ollenkaan alkuperäiselle!

harmi ettei tuossa Merja pyörähtele kukkapuserossaan... toella mieleenjäävä kertosäe, ihana viheltää varsinkin nuo huilukohdat siinä, ja "koa koa koa..." sanat jää suomalaisenkin mieleen, sikakreikkaa laulaessaan... silti ei parhaita maan lauluja, jotain tässä vierstan, solistin äänikin on vähän liian carolamaisen raaka ... noin - 3 pist. jännää kieltä tuo kreikka, kyllähän tästäkin mm. Antero Alpola veisteli ja oli kuulevinaan hänkin kuinka "Tiina putosi puuseehen" (siis tuosta yhdestä tekstin kohdasta, selvennykseksi, koska osalla on kuitenkin vaikeuksia tajuta näitä mun selvityksiä)

Sanoisin, että tähden arvoinen kappale, viehättää kyllä minua paljon ja oon ton esityksen kattonu ties kuinka monta kertaa, kreikan kieli kuulostaa tässä niin kiehtovalta, sopii tähän niin hyvin (tietty!!) Se esitys oli niin hieno, laulua tukevat koreografiat/tanssahtelut oli hyvät, oikein hyvin laulettukin, hienot esiintymisasut, no sehän ei oikeastaan kuulu tähän kiva melodia ja kauniisti orkesterille sovitettu, paljon erilaisia osia laulussa, jotka muodostaa elegantin kokonaisuuden. Kyllä minä tähän heti ihastuin kun katoin, oon aina pitänyt ja on mun tuolta vuodelta eniten katsomia esityksiä ehdottomasti, tämä on tenhoava, olis ansainnut kyllä paremman sijoituksen. Pidän enemmän niistä hiljaisemmista osista tästä, säkeistöt on parmpia kuin kertosäe, siinä on toistoa ja vähän "jankkaamista" mutta ei se paljon haittaa, koska tykkään kuunnella tätä kuitenkin paljon. En ihan laululle anna nyt viittä tähteä, mutta vahva neljän tähden laulu, ja niin sädehtivä esitys, kiva on myös yrittää laulaa mukana Pah, en osaa kovin hyvin analysoida vielä, mutta yritän kumminkin!!

Vaikka Sokrates kuinka olisi superstara, niin se ei auta tämän kappaleen kohdalla. Ei nappaa.

** tähteä.

Sokrates oli kieltämättä viisas mies, mutta hänestä kertova kappale ei kyllä oikein napannut. Kaksi tähteä.

Kolme tähteä.

Viisumuistoja 31-vuoden takaa. Olin 1979 viisujen aikaa 8-vuotias ja tykkäsin silloin kovasti tästä Kreikan viisusta. Jännittävä a-osa ja reipasmeininkinen kertosäe. Edelleenkin Socrates saa hymyn huulille ja jalan vipattamaan. Kertosäe tuntuu nyt ehkä hieman jankkaavalta, se pudottaa tähtien määrän kolmeen.

Ei oikein säväyttänyt. Vähän huutamallahan varsinkin taustalaulajien toimesta tuo kappale meni. Ei se kuitenkaan huonokaan ollut. Laitetaan kaksi tähteä.

Te ootte ootte ootte... Taustapimputuksesta tuli mieleen Gigliola Cinquettin Sì. Onhan tää aika mahtipontinen, tästä tulee jopa meidän Ultra Bra mieleen! Kolme tähteä.

Viisi tähteä silmää räpäyttämättä! Lapsuusmuistoja. Ihania sellaisia.
Jerusalemin kisat olivat ensimmäiset, jotka katsoin mustavalko-televisiostamme alusta loppuun ja nauhoitin kaikki kappaleen C-kasetille. Tämä oli yksi upeimmista jo silloin.

Olen aina pitänyt tästä.

Mahtava 70-luvun pläjäys Kreikasta! Dramattisuutta ja mahtipontisuutta pullisteleva kappale, joka on sekä jäänyt mieleen alusta alkaen että säilyttänyt tehonsa. Viisula on hyvin tuonut esille, että ajan hammas puree voimakkaimmin stailaukseen ja koreografiaan - tässä tapauksessa viime mainittu näytti nyt jo osin hilpeältä, kun se aikanaan oli vain tyylikäs. Neljä tähteä, vitosia pitää hieman säästellä niille kaikkein parhaimmille.

Aikoinaan vuonna 1979 tuli näitä viisuja silloin seurattua, ja jotain hämärää muistikuvaa on tästäkin laulusta ja esityksestä.

Ei kuulu minusta Kreikan parhaimpien viisubiisien joukkoon. Mutta kivaa ja kohtuullisen mukavaa ja mieleen tarttuvaa melodiaa laulussa toki on. Ei sävellystä voi kuitenkaan niin kovin hehkuttaa - ei siinä toisaalta paljon ns. koukkuja ole. Mutta kokonaisuutena tasapainoinen esitys. Kertosäe menee valitettavasti liiaksi jankkaamiseksi.

Annan kolme ***

V. 1979 olin 11-vuotias ala-astelainen. Euroopan maantietoa koulussa kahlattiin ja historiassa muinaisen Kreikan asioita. Ja sitten tuli tämä vähintään 4 tähden laulu, joka kertoi historian tunneilla mainitusta Sokrateksesta. Huvitti se laulun kohta:" Sokrates is Super Star." Hieno mollimelodia a-osassa ja upeita sointukulkuja kertosäkeen huippukohdassa. Kun yritti itse laulaa viimeisen säkeen ja saada vedettyä "Super staaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaar", niin aina loppui ilma kesken
Laulu jäi tuloksissa yllättävän alhaalle, koska muistan Kreikan olleen suuri ennakkosuosikki ja napata eka voittonsa vuonna 1979.

Nuo joistain historian henkilöistä kertovat viisuttuppaavat olla aina vähän väkisin tehtyjä (samoin kuin kaupungin mukaan nimetyt viisut). On Caravaggiota, Casanovaa useamman kerran, Mata Haria ja tämä Socrateskin saatu finaaliin jo pari kertaa. Nyt vielä korvaan särähtävällä superstar lisämääreellä.
Elpidan karu ääni tuo mieleen poliittisen laululiikkeen, Theodorakiksen Arjan kera.
Kreikan kieltä paahdetaan tässä kaikilla konsonanttien korostuksella.
Mielestäni Katri Helena biisi sävellyksenä ja lauluesityksenä olisi ollut tätä parempi.
Nostalgiasta kuitenkin kolme tähteä.

Ihana Socrates superstar! Tässä on tunnetta ja vuoden 1979 hieno lava vielä kruunaa tunnelmaa. Tykkään.

Nää oli niitä aikoja kun mankkaa laitettiin parin tietosanakirjan päälle, jotta mikki olisi osunut mahdollisimman lähelle tv:n kaiutinta (tai sellaista pientä lävikköä, josta tuli mono-ääni)... ja kaikkien piti olla hiirenhiljaa, jotta Euroviisut saatiin äänitettyä kasetille. Esikatselut katseltiin rauhassa ja vihkoon raapustettiin pisteet, mutta finaali oli pyhä toimitus äänityksineen. Koko päivän ajan jännitettiin aamusta lähtien.

Elpidan Socrateelle annan neljä tähteä. Lievä raskassoutuisuus tiputti sen aikoinaan ihan kirkkaimmasta kärjestä. Jostain syystä kappale oli siihen aikaan vähän pelottava. Minusta kahdeksas sija on varsin lähellä oikeata. Minäkin kuulen "te ootte ootte otte... kerjaa kerjaa kerjaa..."

Tässä on kaikki ainekset viiden tähden veisuun, mutta eipä ihan yllä kuitenkaan. Toivoisin joko enemmän tai vähemmän häröilyä. Tällaisenaan Socrates jää keskitien väliinputoajaksi. Jankkaavuus alkaa puuduttaa nopeasti. Kolmisen tähteä.

Juurovissön kirjoitti:Nää oli niitä aikoja kun mankkaa laitettiin parin tietosanakirjan päälle, jotta mikki olisi osunut mahdollisimman lähelle tv:n kaiutinta (tai sellaista pientä lävikköä, josta tuli mono-ääni)... ja kaikkien piti olla hiirenhiljaa, jotta Euroviisut saatiin äänitettyä kasetille. Esikatselut katseltiin rauhassa ja vihkoon raapustettiin pisteet, mutta finaali oli pyhä toimitus äänityksineen. Koko päivän ajan jännitettiin aamusta lähtien. "

Kylläpä Juurovissön kerroit osuvasti! Niin samixii!

Kiva perusviisu, mutta ei tämä ole siltikään mua erityisesti miellyttänyt koskaan. A-osa on hieno, kertsi rasittavan jankkaava. Kolme tähteä.

Juurovissön kirjoitti:Nää oli niitä aikoja kun mankkaa laitettiin parin tietosanakirjan päälle, jotta mikki olisi osunut mahdollisimman lähelle tv:n kaiutinta (tai sellaista pientä lävikköä, josta tuli mono-ääni)... ja kaikkien piti olla hiirenhiljaa, jotta Euroviisut saatiin äänitettyä kasetille. Esikatselut katseltiin rauhassa ja vihkoon raapustettiin pisteet, mutta finaali oli pyhä toimitus äänityksineen. Koko päivän ajan jännitettiin aamusta lähtien.

Ihanaa ajankuvaa, mutta miksei teillä kuunneltu Suomen Yleisradion rinnakkaiskanavaa?
Sieltä olisi ollut helpompaa äänittää Euroviisut c-kasetille.

MuzaMaza kirjoitti: Ihanaa ajankuvaa, mutta miksei teillä kuunneltu Suomen Yleisradion rinnakkaiskanavaa?
Sieltä olisi ollut helpompaa äänittää Euroviisut c-kasetille.

Rinnakkaiskanava
Nuori Subbari kuunteli yhden viisu- c-kasetin poikki. Isäni teippasi jollain systeemillä nauhan kasaan ja taas kuunneltiin.
Viisuharrastusta kannustava isä

Ylittämätön.

Tätä on versioinut myös Evridiki, Sokrateen veroinen superstar omalla alallaan. (Toisin kuin Merja Rantamäki, jota ei olisi saanut ikinä päästää määkimään levylle mitään.)

Naali kirjoitti:Tässä on kaikki ainekset viiden tähden veisuun, mutta eipä ihan yllä kuitenkaan. Toivoisin joko enemmän tai vähemmän häröilyä. Tällaisenaan Socrates jää keskitien väliinputoajaksi. Jankkaavuus alkaa puuduttaa nopeasti. Kolmisen tähteä.

Sinä se osasit sen sanoiksi pukea. Allekirjoitan.

Viihdyttävä mutta aika perus.

Energisyydestä ja tarttuvasta melodiasta 4 tähteä kuten Dschingis Khanille! Vaikkakin aihe on hiukan hassu, tehdä nyt kuuluisasta filosofista "superstar" - mutta sitä kai tämä olikin