Viisukuppila

Maa: Alankomaat
Vuosi: 1967
Kappale: Ring-dinge-ding
Esittäjä: Thérèse Steinmetz
Säveltäjä: Johnny Holshuyzen
Sanoittaja: Gerrit den Braber
Kapellimestari: Dolf van der Linden
Sijoitus: jaettu 14./17
Pisteet: 2
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1967nl
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/50s_60s/Net ... s1967.html





Thérèse Steinmetz syntyi Amsterdamissa 17.5.1933. Opiskeltuaan Amsterdamin konservatoriossa alkoi viihdeura viedä eksoottisen kaunista naista ja hän saikin työstettäväkseen myöskin paitsi televisio- myös elokuvarooleja. Thérèsestä alkoi tulla ns. household-name Alankomaiden viihdekentällä. Juuri ennen kiireistä Eurovisio-kevättään, hän sai myöskin oman, nimeään kantavan tv-sarjan Alankomaiden tv:hen vuonna 1966.

Helmikuun 22. päivänä, kevättalvella 1967 Utrechtin tivolissa järjestetyssä Alankomaiden Eurovisio-karsinnassa valittiin maalle jo sen 13. edustussävelmä. Ensimmäisissä Eurovision laulukilpailuissa Sveitsin Luganossahan jokainen esiintyjämaa sai tulkita kaksi sävellystä, joten alusta saakka mukana ollut Alankomaat laulaisi siten Wienissä, Itävallassa maansa 13. edustussävelen. Ja tuon sävelmän tulkitsijaksi oli valittu jo aiemmin Thérèse Steinmetz. Thérèse esitti Utrechtin tivolista televisioidussa lähetyksessä siis kaikki kuusi edustussävelmäehdokasta, joista viimeisenä kuultu Ring-dinge-ding voitti postikorttiäänestyksen suhteellisen ylivoimaisesti. Sävelmä kertoi päivästä, jolloin oltaisiin tyystin vailla eripuraisuutta, aamusella otettaisiin vodkasnapsi ja lähdettäisiin kaupungille, jossa katusoittajakin kumartaisi hattu kädessään solistille. Kaikki vain nauraisivat ja naapureiden kanssa nautittaisiin oikein juhlapäivällinen. Päivä huipentuisi suuren kellosoittimen hankintaan, soittimen josta kuuluisi laulun nimen mukainen soitto, Ring-dinge-ding.

8.4.1967 laulettiin sitten kilpaa Wienissä, Itävallassa, Eurovision 12. laulukilpailuissa. Alankomaissa toiveet olivat parin edellisvuoden heikohkon sijoituksen jälkeen suhteellisen korkealla, ja Thérèse lauloikin vapautuneesti jonkinasteiseksi hitiksikin kotimaassaan muodostuneen sävelmänsä illan aluksi, ensimmäisenä. Lopputuloksissa Alankomaat, Thérèse Steinmetz ja Ring-dinge-ding sijoittui kuitenkin vaatimattomasti jaetulle 14. sijalle yhdessä Norjan ja Itävallan laulujen kanssa saaden 2 pistettä, joista ensimmäisen voittoisalta Iso-Britannialta ja toisen toiseksi sijoittuneelta Irlannilta.


Thérèse Steinmetz sai laulajan urallaan vielä toisenkin suuren, kansainvälisen edustustehtävän. Hän edusti maataan voitokkaasti Romaniassa Kultainen Hirvi-laulukilpailuissa 1970 ja saikin mukavaa nostetta uralleen nimenomaan Romaniassa, jossa hän vieraili voittonsa jälkeen useasti 1970-luvulla. Viimeisen varsinaisen hitin Thérèse lauloi Alankomaissa listoille vuonna 1974.

Tänä päivänä Thérèse Steinmetz elää onnellista taiteilijan elämää Cannesin lämmössä. Hän omistaa oman taidegallerian ja vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. Nyt on siis sinun vuorosi tähdittää tämä Thérèsen musiikkiuran näkyvin saavutus, vajaa 3-minuuttinen kiteytys täysin eripurattomasta päivästä, keväältä 1967.

Kolme tähteä. Ihan peruspirteähän tämä. Voisi jopa sanoa, että mietin, onko vuoden voitoviisua parenpi.

Tämän muistan kuulleeni aiemminkin. Ihan pirtsakkaa menoa, jopa tekopirteää.

*** tähteä.

toella keväisen hilpeä, eräänlainen 60-luvun ev:n prototyyppi, ja oiva näyte ärrä-vikaisten harjoituskappaleeksi... niin lapsenomaisen viehko kuin vain flaamilaiset sen meleko usein osaavat. A-osan "kaava" on kylläkin aika suosittu tai sen aihio yksi käytetyimmistä !?... 4 p.

Sen ajan viisuksi ihan kiva. Iloinen ja huoleton ja keväinen.

Piristi kummasti väsynyttä Serdua Ihan peruspirteä kappale, muttei läheskään niin hyvä, kuin saman vuoden ihanainen voittokappale

Ihanan pirteä. Bonusta votkasta ja vahvoista ärristä. Kolme tähteä.

Kolmen tähden peruspirteä kappale. Laulaja meinasi joissain kohdissa vähän hengästyä.

Suloisen positiivinen ja pirteä viisu, sama pätee myös esittäjään. Tätä on myöhemminkin soitettu kiitettävästi, ja kiva sitä on edelleen kuunnella. Pohdiskelin kolmen ja neljän tähden välillä, mutta loppua kohti ring-dinge-dingiä toistettiin sen verran moneen kertaan, että alkoi tuntua jankkaukselta, joten arvosanaksi tuli kolme tähteä. Vahvat sellaiset, toki.

Serduchka kirjoitti:Ihan peruspirteä kappale, muttei läheskään niin hyvä, kuin saman vuoden ihanainen voittokappale

Paljasjalka-Sandien esittämä Sätkynukke oli / on paljon parempi kuin tämä Theresen esittämä viisu........Mutta kyllä sinä vuonna paras laulu sijoittui neljänneksi eli Vicky Leandrosin esittämä L´amour est bleu.

romualdo kirjoitti:toella keväisen hilpeä, eräänlainen 60-luvun ev:n prototyyppi

Saattaa näinkin olla - mutta minusta tämä kuulostaa jollain tavalla yllättävänkin vanhahtavalta, vanhanaikaiselta.....kuulostaa enemmän 1950-luvun euroviisulta......ainakin jos vertaa Sandie Shawn voittobiisiin, joka kyllä olikin paljon modernimpi.......voisi kai todeta niin että Puppet on a string oli - sen ajan näkökulmasta - ensimmäinen uuden ajan viisulaulu.....se muutti euroviisujen suuntaa samalla tavalla kuin Waterloo muutti vuosia myöhemmin

Kaksi tähteä Ring-dinge-dingille **

Mr Kite kirjoitti:Mutta kyllä sinä vuonna paras laulu sijoittui neljänneksi eli Vicky Leandrosin esittämä L´amour est bleu.

Paras laulu oli Boum-badaboum!

Neljä tähteä.

Ihanan kepeä ja hauska rallatus. Thérése on oikea ilopilleri joka antoi tässä positiivistä viisuenergiaa. Kevät ja viisut kuuluvat aina ja ikuisesti yhteen. Tästä tulikin mieleen paljon mukavia ja iloisia kevät tunnelmia.

Tuo kertsi on erinomaista kielijumppaa, yrittäkääpä perässä. Ja uudestaan niiden vodkapaukkujen jälkeen.
Oikeen iloinen ja tosiaan keväinen rallatus ja eihän tästä ollut kun 8 vuotta kun oli jo Ding-Dinge-dong.
Joku kirjoitustaitoinen voisi tehdä retrospektiivisen koosteen näistä ei mitään tarkoittavista euroviisukappaleiden nimistä.

Aika on ajanut pikavauhtia tämän teoksen ohi. Ei iske tekopirteä rallatus kuin pisteen edestä.

Tämähän on iloinen ralli. Neljä tähteä! Hyvin laulettu ja reipas esitys. Harmi, ettei menestystä sitten tullut. Mukava vanhan ajan iskelmä, josta ehkä hivenen tulee mieleen joululaulu.

Mr Kite kirjoitti:Saattaa näinkin olla - mutta minusta tämä kuulostaa jollain tavalla yllättävänkin vanhahtavalta, vanhanaikaiselta.....kuulostaa enemmän 1950-luvun euroviisulta......ainakin jos vertaa Sandie Shawn voittobiisiin, joka kyllä olikin paljon modernimpi.......voisi kai todeta niin että Puppet on a string oli - sen ajan näkökulmasta - ensimmäinen uuden ajan viisulaulu.....se muutti euroviisujen suuntaa samalla tavalla kuin Waterloo muutti vuosia myöhemmin

Sandie Shaw'n biisi olikin ihan omaa luokkaansa viisuissa. Se oli ajanmukainen pop-biisi vanhanaikaisten iskelmien joukossa, mutta itse tulkitsisin, että se jatkoi samaa trendiä, jonka Poupée de cire, poupée de son aloitti. Eli jos France Gall oli Lordi, niin Sandie Shaw olisi ollut Keep Of Kalessin tai jotain Pelkästään nukke-aiheesta laulaminen ei kuitenkaan riittänyt moderniuteen, kiitos Norjan Dukkemanin.

Mutta tämä biisi on pirteydensä ja iloisuutensa vuoksi mielestäni ehdottomasti vuoden 1967 väriläiskiä. Erityisen hollantilainen dingailunsa takia. Taitaa olla mun puntareissa jopa kolmas heti Vickyn ja Sandien jälkeen. Neljä tähteä.

lharju kirjoitti:

Mr Kite kirjoitti:Saattaa näinkin olla - mutta minusta tämä kuulostaa jollain tavalla yllättävänkin vanhahtavalta, vanhanaikaiselta.....kuulostaa enemmän 1950-luvun euroviisulta......ainakin jos vertaa Sandie Shawn voittobiisiin, joka kyllä olikin paljon modernimpi.......voisi kai todeta niin että Puppet on a string oli - sen ajan näkökulmasta - ensimmäinen uuden ajan viisulaulu.....se muutti euroviisujen suuntaa samalla tavalla kuin Waterloo muutti vuosia myöhemmin

Sandie Shaw'n biisi olikin ihan omaa luokkaansa viisuissa. Se oli ajanmukainen pop-biisi vanhanaikaisten iskelmien joukossa, mutta itse tulkitsisin, että se jatkoi samaa trendiä, jonka Poupée de cire, poupée de son aloitti. Eli jos France Gall oli Lordi, niin Sandie Shaw olisi ollut Keep Of Kalessin tai jotain Pelkästään nukke-aiheesta laulaminen ei kuitenkaan riittänyt moderniuteen, kiitos Norjan Dukkemanin.

Aivan. Näin asian voi nähdä, tulkita.

Molemmat laulut - Poupée de cire, poupée de son ja Puppet on a string - rikkoivat siihen asti olleita viisukaavoja ja toivat ns. uusia tuulia ja uutta suuntaa euroviisuihin. Mutta olisiko niin, että Sandie Shawn esittämä laulu ja esitystapakin vahvemmin, merkittävämmin rikkoi siihen asti olleita viisukaavoja kuin kaksi vuotta aiemmin France Gall ? Ja Sandie vahvemmin, merkittävämmin muutti euroviisujen suuntaa kuin France Gall ?

En ole oikein koskaan tykännyt. Tekopirteää enkä jaksa tota halpaa kertistä. Kaksi tähteä.

Diggiloossa on virhe: kertsin 4. säkeen 1. äänne on d eikä r. Thérèse siis laulaa "Dinge-ding dag" eikä "Ringe-ding dag". Näin ollen hän laulaa yhteensä 39 kertaa ding ja 73 kertaa dinge. Ei jää paljon jälkeen Turkin Bana banasta, jossa lauletaan 88 kertaa bana.

Oudosti voittaa puolelleen, vaikka luulisi ärsyttävän. Ilmapallosta tulee mieleen tämänvuotinen Sha-la-lie-renkutus, jossa on siis muutakin samaa kuin älyttömän hokeman toisto. Oli ehdottomasti parempi kuin voittaja. Ihan sama, rikkoiko Sandie Shaw viisukaavoja ja miten ja kuinka paljon, kun pidän enemmän tästä.

akuankka13 kirjoitti:

Mr Kite kirjoitti:Mutta kyllä sinä vuonna paras laulu sijoittui neljänneksi eli Vicky Leandrosin esittämä L´amour est bleu.

Paras laulu oli Boum-badaboum!

Erinomaisia mielipiteitä nämäkin.

En tiedä, ovatko ärsyttävämpiä ärrät vai laulajan pään sätkiminen niiden aikana. Tuollaista soitinta en ainakaan ostaisi kotiini! Muta onhan tämä toki pirteä. Kaksi tähteä. (Kävisiköhän kännykän soittoääneksi )

Hyvin pirteä tuon ajan sävelmäksi. Kolme tähteä, saa hyvälle tuulelle.

Pirtsakkaa musaa Hollannista. Kertosäe on helposti mieleenjäävä, kiitos kiitettävästi toistettujen kolmen sanan. KOLME tähteäkin tulee.

Kuuskytluvun Krista pikkuheidi-tunnelmissa. Veikeä pehmeästisoiva sähkökitara. Alppimaistunnelmia. Vanhanaikainen kappale tuohon aikaan. Junamaisesti matkaileva hölkkäkomppi. Noo, kyllähän tämä hauskakin on kun oikein silmin kuunnellaan. Niin peijjakkaasti hötkötys ja hupilaulu viertelevät pitkin euroviisurinnettä, ihan niin kuin humalainen laskettelija. 2 pipoa, toinen pölkkypäälle, jonka kanssa mennään niin että viuh.

Perinteinen rallateluviisu. Korvamatona onnistunut. Kolme tähteä.

Kertosäe on vähän ärsyttävä, mutta muuten ihan iloinen kappale. Todella kaunis modulaatio. Kolme tähteä.