Viisukuppila

Maa: Sveitsi
Vuosi: 1958
Kappale: Giorgio
Esittäjä: Lys Assia
Säveltäjä: Paul Burkhard
Sanoittaja: Fridolin Tschudi
Kapellimestari: Paul Burkhard
Sijoitus: 2./10
Pisteet: 24
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1958ch

Uskoa saattaa, että Lys Assian nimi olisi Viisulan väelle jo vähintäänkin etäisesti tuttu. Ensimmäisten Eurovision laulukilpailuiden voittajasävelmä Refrain on esitelty Viisulassa jo aiemmin, ja tuossa yhteydessä oman lukunsa on jo saanut tämän päiväisen Viisulan valikoidun valinnan, vuoden 1958 Sveitsin edustussävelmän Giorgio tulkitsijana toiminut Lys.

Sveitsin kansallisista Eurovisio-karsinnoista vuosimallia 1958 ei kaikkitietävä internet-maailma tiedä kertoa mitään. Lieneekö syynä kenties se, että karsinnat olivat sisäiset? Tiedä häntä. Joka tapauksessa jo kolmatta kertaa peräkkäin Sveitsin laulunlähettilääksi oli valikoitunut Lys Assia (synt. 3.3.1926). Kahdella kielellä, saksaksi ja italiaksi kerrottua Giorgion tarinaa sen olla ja piti. Tarinassaan solisti muisteli ikimuistoisiksi muodostuneita lemmenhetkiä Giorgionsa kanssa - niin Sveitsin kuin Italiankin puolella. Lemmitty-Giorgion kera nautittiin hienointa punaista viintä ja oltiin taivasalla - niin rakastuneina.

Hilversumissa, Alankomaissa oli kolmansien Eurovision laulukilpailuiden kansainvälisen finaalin aika 16.3.1958. Lys Assia esiintyi Hilversumin illassa viimeisenä, kymmenentenä. Sijoitus oli paljon esiintymisnumeroa korkeampi, sillä Sveitsin laulusta pidettiin tuona iltana toiseksi eniten. Ei suotta Lys Assia ollut tällä kertaa siis laukkujaan Hollannin suunnalle pakannut. Tuplavoittajan tittelikään ei ollut kaukana, sillä Giorgion seikkaperäiset muistelut jäivät ainoastaan 3 pisteen päähän voitosta. Edellisvuoden toiseksiviimeinen sija unohtui kenties Lys Assialta itseltäänkin sen siliän tien. Nyt pääset sinäkin muistelemaan Lys Assian ja Giorgion riemukkaita päiviä. Tähditäthän oman näkemyksesi noista hetkistä, kiitos!

Aiemmin Viisulassa: Sveitsi II 1956: Lys Assia - Refrain
http://www.lys-assia.de/

nohhh kyllähämmää ny tämän muistan, eimmmulla ny vielä tuota amalgaamia niin paljoa suussa ole etteikö tämäkin viehättävä, suloinen, raikas, kujeileva, rrrrrrrrrrakastettava, lennokas, moni-ilmeinen, svengaava, sopivan teatraalinen ja keväinen... 5 pisteen laulu... olisi jäänyt pysyvästi sydämeni muistitikkuun... Lys on aiiiivan iiihana solisti, ääni on harvinaisen perusterve ja taipuisa, musikaalinen, lämmin, sydämellinen... vivahteikas.... sanoinko jo että 5 sormea nostin pystyyn... ihan ennätyspitkiä hiuksiani ja vielä vähän säälittäv... pienenlaista poninhäntääni räpäyttämättä... ja heilauttamatta....

kyl Sveitsi olikin aika vahva esc-maa ..sanotthaanko vielä tuonne vuoteen 1981 asti.. -82... noh -83..asti.... tai siis -84... tietty... ..*ehh* .... nohh -88 ai hitto mutth sehän olikin turkkilaisen sävellys silloin, (no heiii vähäkss oli nolooo swittzeraisille ... tai en usko - sittenkään - kirjotan taas vähä mitä sattuu --- ?? ) ..(:vuosikertojen kelausta...pää höyryää :::) .... -90.. no niin... siihen stoppi!!! stop stop stanna... ... loput sveitsi-historian esc-kirjasta, romaanista eivät ole välttämättä enää mitenkään kovin mieltä nostattavaa luettavaa... eikä varsinkaan kuunneltavaa.... noh -94 vuosi toki jäi vahvasti mieleen.... vielä... TODELLA ERIKOSEN WAHWAN VUOSIKERTANSA VUOKSI... tasokkuutensa vuoksi... no nyt mun pitää lopetella, jatkethaaan taas toiste... heippa! sanoinko jo että annan tälle 5 punaissen ristin veripunaista tähteä ..... "viiinnnoo, ooooo zzoooorzoooooooo, zooooorrzzooooo...."

Ihanaa vanhaa sävelmää 4 tähteä

Tästä se sitten alkoi: kaksikielisten euroviisujen sekamelska koko laulukilpailun historiassa! Samoin Sveitsillä ensimmäistä kertaa maan kolmas virallinen kieli, italia, käytössä. Ja alkoiko tästä myös hömppäeuroviisujen aikakausi?

Vaikka on hieman absurdia, että tämä on äänestetty korkeammalle kuin Volare, niin onhan Lys Assian viimeisin viisu mitä piristävintä kuultavaa. Todella virkistävä 50-luvun yleistasoon verrattuna. Mutta silti vitsiin alkaa kyllästyä ennen kuin laulu ehtii loppua. Menee vähän liian monotoniseksi. Siitä syystä Giorgio ei saa ihan viittä tähteä, vaan neljä. Taitaapi olla vuoden 58 toiseksi paras viisu, joskin voittajana olisi pitänyt olla André Claveaun sijasta Domenico Modugno.

Tarttuva, mutta sekavahko. Pirteä ja hurmaava Lys. Säkeistö kuulosti italian kielen alkeiskurssilta, jonka perään soi katkelma uudenvuodenpäivän Strauss -konsertista eli tyylilajista kuudenteentoista hypättiin lennosta. Heittelen tähtiä tänään

Olen inhonnut tätä kappaletta siitä lähtien, kun kuulin tämän ensimmäisen kerran. Tämä on kamala! En todellakaan mielelläni kuuntele tätä.

En kuitenkaan halua olla liian ilkeä, joten...

** tähteä.

Ihan hauskahan tämä on, kyllä. Mutta hivenen myöskin jossain mielentilassa rasittava.

Annetaan KOLME!

En jaksa innostua tästä Lysin viimeisimmästä viisukappaleesta. Pirteyttä ja oman aikansa modernisuutta siinä on yllin kyllin, mutta komiikka menee jo överiksi. Minua ärsyttävät ne kohdat, joissa huippunopeasti toistetaan yhtä sanaa (risotto ja polenta), puhepätkät ylipäätään ja sidoslallatukset. Osanimikaimani Leon tapaan minulle tuli mieleen italian alkeiskurssi, nuo pätkät olivat kuin suoraan jostain oppikirjasta korostetun huolitellusti äännettyinä ja yhtä älyvapaina kuin oppikirjatekstit usein ovat. Lys kuitenkin laulaa kauniisti, joten hänelle tähdet.

Kaksi tähteä.

tyrmistyin taas miten harva lensi selälleen ihastuksesta.... muttttkutäääoonniiiinnnihku!!! "polentapolentapolenta......" eikös se ole se maissijauhoista tehty paksu puuro.... uuuhhh, tämä on kova ehdokas mun tulevalle Viisula Top 20-listalle.... miten tämä osaakin olla näin hurmaava esitys... osaisko ... yhtyiskö tähän samaan toteamukseen eräs wanhempien wiisujen hartaimmista vaneista...Habatsu .... ? ? .... on se yännä miten erilailla me koetaan nämä laulut .... olisko se myös sitä Elämän Rikkautta ...... !!!?!????!!!!

Onhan viisu oikein veikeä, mutta ei jaksa innostaa loppuun asti minua. 2x*

Plääh. Ei jaksanut minua innostaa tämä Giorgio. Kaksi tähteä.

Kiva hömppä, neljä tähteä.

Leikittelevyyttä, johon en voi suhtautua täysin kylmästi. Caterina Valenten tuotannon lystikkäin osa tulee lähinnä mieleen. Giorgiolle tähtiä neljä.

5 tähteä! Ihana monikielinen 50-lukulainen höpöhöpöiloittelukappale. I like Vuoden ylivoimainen voittaja jos saisin päättää.

Polenta polenta polenta...

Tämä on varmaan Lysin paras viisu, vaikka onkin vähän ärsyttävä. On kyllä jännä, miten tässä Lys kuulostaa taas ihan erilaiselta kuin voittoviisussaan. Väliosat ehdottomasti parasta tässä. Kolme tähteä.

Oho, miten tämä oli jäänyt mulla neljään tähteen täällä? Hus viiteen ja vahvaan sellaiseen!

HYVÄ POEKA Sinähän alat ihan selevästi aikuistumaan ja oppimahan ... ai että kukako tämän esittäisi suomeksi? - Vieno Kekkonen kolmen - parin rentouttavan drinkin jälkeen - tai ehkä joku vieläkin sukkelamman kielen omaava...? Noh Laila Kikkunen... .. Annikki Täti ... ? ... jooh, olisi vielä innokkaampaa saanut olla meillä tuo levypomojen työskentely.

Tämä kaheli teos on Sveitsin parhaimmistoa. Lys on aika camp emäntä, joka tietää, mitä tilaa ravintolassa: "No - VINO!" Sijoittui meidän katsomossa toiseksi muutama viikko sitten.