Viisukuppila

Maa: Saksan liittotasavalta
Vuosi: 1985
Kappale: Für alle
Esittäjä: Wind
Säveltäjä: Hanne Haller
Sanoittaja: Hanne Haller
Kapellimestari: Reiner Pietsch
Sijoitus: 2./19
Pisteet: 105
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1985de
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Germany1985.html

Vuoden 1985 euroviisujen ehkä suurin ennakkosuosikki tuli Saksasta. Laulu- ja soitinyhtye Wind perustettiin samana vuonna Hanne Hallerin toimesta. Hanne Haller oli laulaja, säveltäjä ja tuottaja eli siis varsinainen musiikin monitoiminainen. Hän ei itse esiintynyt yhtyeessä, mutta sävelsi bändille musiikkia, mm. heidän ensimmäisen viisusävelmän Für alle. Saksan karsintaan, maaliskuun 28. päivänä astelivat Alexander Heiler, Christiane von Kutschenbach, Willie Jakob, Sami Kalifa sekä lauluosuuksista vastuussa olleet 19-vuotias Petra Scheeser ja 23-vuotias Rainer Höglmeier. Saksan karsinnan voittajan valitsi 500:sta tuomarista koostunut joukko, jonka tarkoituksena oli edustaa koko Saksanmaan musiikkia kuuntelevaa kansaa.

Kolme vuotta aiemmin Saksa oli napannut ensimmäisen viisuvoittonsa rauhansanomalla ja samantapaisella teemalla oltiin liikkeellä tänäkin vuonna. Kilpailukappale Für alle on omistettu kaikille niille, jotka näkevät sateenkaaren pimeässä. Kaikille niille, jotka näkevät piilotetun totuuden. Kaikille niille, jotka ymmärtävät sanomattomat sanat. Aloitteleva yhtye nautti vedonlyöjien suosiota koko kisaviikon ajan Göteborgissa. Ja suosionosoituksista oli havaittavissa, että myös Göteborgin asiantunteva viisuyleisö oli innoissaan kuulemastaan. Nämä suosionosoitukset kuitenkin kääntyivät pisteidenlaskun aikana päälaelleen, kun kävi selväksi, että Saksa oli todellinen uhka yleisön suurimmille suosikeille, Norjalle ja Ruotsille. Nyt suosionosoituksia annettiin, jos Saksa nappasi vähän tai ei ollenkaan pisteitä. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että Saksa ei ollut toistava kolme vuotta aikaisemmin tekemää temppuaan, vaan tasaväkisen äänestyksen jälkeen Saksan oli tyytyminen toiseen sijaan.

Göteborgin viisujen jälkeen yhtyeen kokoonpanossa on tapahtunut muutoksia enemmän kuin Ukrainan kansallisissa karsinnoissa. Lauluosuuksia hoidellut Rainer Höglmeier ja basisti Willie Jakob jättivät yhtyeen ja heidän tilalleen otettiin Andreas Lebbing ja Rob Pilatus. Rob Pilatus saattaa olla tuttu nimi kaikille niille, jotka ovat kuulleet tarinan Milli Vanilli nimisestä yhtyeestä. Rob oli toinen maailmanmenestykseen nousseen yhtyeen ”laulajista”. Tällä kokoonpanolla Wind osallistui Saksan karsintaan toisen kerran vuonna 1987 ja voitti kappaleella Lass die Sonne in dein Herz. Sijoitus Brysselissä oli jälleen toinen. Uusi jäsen Andreas Lebbing toimi kappaleen solistina.

Vuonna 1990 ovet kävivät jälleen jäsenvaihdoksien toimesta. Alkuperäisjäsenet Alexander Heiler ja Christiane von Kutschenbach lähtivät ja Rob Pilatuksellakin piti kiirettä suuren huijauksensa kanssa. Wind toimi hetken aikaa triona. Mutta vuonna 1991 päätti lauluja hoidellut Andreas Lebbingkin jättää hetkellisesti yhtyeen. Joten Petran ja Samin tueksi otettiin Oliver Hahn, Stefan Maro ja Albert Oberloher. Tällä viisikolla Wind osallistui jälleen viisuihin vuonna 1992. Menestys ei kuitenkaan ollut yhtä hurja kuin kahdella aiemmalla kerralla. Kilpailukappale Träume sind für alle da saavutti Malmössä vain 16. sijan.

Jos et vielä ole täysin sekaisin yhtyeen menneistä, olevista ja tulevista jäsenistä, niin tässä tulee lisää. Se tummahiuksinen nainen, joka monelle viisufanille on varmasti tutuin kasvo tässä yhtyeessä, Petra Scheeser, ilmoitti lähdöstään 90-luvun puolivälissä. Vuosina 1996-1998 yhtyeen naisjäsenenä toimi Angélique Damschen. Myös Sami Kalifa päätti jättää bändin, joten alkuperäisjäsenistä ei ollut jäljellä enää ainuttakaan. Mutta Wind liihotteli eteenpäin. Andreas Lebbing oli jossain välissä kulkenut takaisin ovista yhtyeen kokopäiväiseksi jäseneksi. Jäljelle oli vielä Albert Oberloher ja mukaan liittyi Iris Criens. Andreas, Albert, Angélique ja Iris yrittivät Saksan viisuedustajaksi vuosina 1998 ja 1999, mutta voittoa ei irronnut. Angélique lähti pois ja tilalle tuli Nastasja Marinkovic. Sen jälkeen lähti Nastasja ja tilalle tuli Angela Kötzsch. Sen jälkeen Nastasja halusi palata takaisin omasta tahdostaan ja Angela suostui luopumaan paikastaan bändissä. Ja viimeisenä lähtijänä oli Albert Oberloher. Joten jos vielä joku on kärryillä, tällä hetkellä yhtyeessä vaikuttavat Andreas Lebbing, hän joka lauloi vuoden 1987 viisusävelmän, sekä naiset Iris Criens ja Nastasja Marinkovic.

Yhtyeellä on takanaan yli 20 vuoden ura ja saman verran julkaistuja kokopitkiä. Lukuisista jäsenvaihdoksista huolimatta Wind on aina vain liihotellut eteenpäin Saksan populäärimusiikin tähtitaivaalla ja jättänyt sinne jälkensä vahvasti ja väkevästi.

Saksan karsinta 1985

Aloitus

Jürgen Renfordt - Am Anfang der Zeit
Susan Schubert - Sehnsucht nach einem Gefühl
Conny & Jean - Du bist da
Wolff Gerhard - Also lebe ich
Wind - Für alle
Heike Schäfer - Die Glocken von Rom
MoMo - Solange wir träumen, leben wir
Silvia - König und Dame
Günther Stern - Hier, da und überall
Danny Fischer - Kinder der Erde
Caro Pukke - Grün grün grün
Bernd Clüver - Der Wind von Palermo

Kertaus

Väliohjelma (osa 1)
Väliohjelma (osa 2)

Äänestys

Lopetus

Wind - Leb' deinen Traum (Spotify)

Tämä teos on avautunut minulle kokonaan vasta vuosien saatossa. Tarvittiin lopulta matka Saksaan pari vuotta sitten ennen kuin ymmärsin, tämän suorastaan olevan maansa historian paras kappale Sen sijaan vielä auki on, olisi kyseessä myös (viisuhistorian parhaan) vuoden ykkönen.

Sanatkin ovat niin hienot Ja solistin ääni on esikuva, miltä kaikkien miesten tulisi kuulostaa

On tämä minusta vaan aikas tylsä kappale. Hyvä, ettei voittanut vaan oikea voittajahan silloin saatiin. Kaksi tähteä tälle.

ai kauheeta tuota saksankieltä, mut kyl tästä vielä selevithään,... onneks se ei laulettuna häiritse, eikä tunnu niin terävän kliinisen yrmeältä... ja tuossahan nuo suuresti hehkuttamani v. -85 karsinnat ovat nyt sitten esillä, niin kätevästi katsottavissa... sakujen parhaimmat karsinnat (?) ikinä ja jo toteutukseltaankin niin halvaannuttavan upean ylivoimaiset, olihan kyseessä tasavuotis juhlakarsinnat... käsittääkseni. Ja tämä keväinen edustuslaulukin on yksi heijän parhaimmista, tottahan toki, ihan top 1-3 luokkaa, erittäin mukaansatempaavan kertosäkeen omaava harmoninen "Kaikille". Veli-Pekka Lehto sanoitti ja esitti sen meillä. Oli myös sen vuoden suosikkini ja taitaa pitää 1. sijaa hallussaan edelleenkin... vaikka Ranska sekä Israel hönkivät siinä ihan niskakarvoissa ... Ja katekorisesti tämä kuulunee samaan sarjaan kuin esim. Engl-80, -97 ja Saksa -91 eli tälläisiin hymnihtäviin maailmanparannuslauluihin...

Nyt vain yksi tähti, koska en ole koskaan ymmärtänyt tämän tylsimyksen 2. sijaa... Aivan hirveä.

Aika tylsää tunnelmointia. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...

** tähteä.

Tylsähkö, mutta kuitenkin ihan kuunneltava. Jotenkin kuitenkin pidin tästä kolmen tähden verran.

Mahtava sovitus, viisi tähteä.

Miellyttävä tuulahdus 1985 kisoista. Tämä oli sillon kovin raikkaan kuuloinen. Hyvä ja todella tarttuva sävelmä. Saksaa laulettiin niin selkeästi, että koko laulun tekstistä sain selvän ja pystyn laulamaan mukana.
Lukiossakin oltiin tuolloin ajan hermolla. Viisujen jälkeisenä maanantaina tuli keskusradiosta päivänavaus, jossa tämä kappale soi musiikkina
Ihmetellä täytyy, minkälainen Wind on Wind-yhtyeessä käynyt, kun kaikki alkuperäisjäsenet ovat jatkaneet eteenpäin ja bändin jäsenet ovat vaihtuneet noin tiuhaan tahtiin
Minulle tämä on Saksa-puntarin kärkikuvioissa, top 4-5 hujakoilla. Tähtiä annan, kyllä: viisi.

12-vuotias AntSa piti tästä enemmän kuin tämän päivän vanhus. Onhan tämä vieläkin kaunis ja soljuu kivasti eteenpäin, mutta jotain uupuu. 1985 on hieno viisuvuosi, eikä Saksa ole kuulunut enää pitkiin aikoihin itselläni edes kymmenen parhaimmistoon. Mutta KOLME tähteä on kuitenkin helppo antaa edelleenkin, kyllä.

Hieno dramaattinen aloitus on tällä ihanalla "rauhaa ja rakkautta kaikille" -laululla, ja kertosäe on kerrassaan vangitseva - lähes väkisin alkaa laulaa mukana. Tämä edustaa genrensä parhaimmistoa, ja saksan kieli kuulostaa niin kauniilta tässä. Kappale tuo mukavia muistoja kultaiselta 80-luvulta mieleen.

Nyt olen lähellä täyden tähtimäärän antamista, mutta se olisi vaatinut kaipaamani loppuhuipennuksen, joka tästä jää valitettavasti puuttumaan. Kirkkaat neljä tähteä kuitenkin!

En kestä tuota eunukkilaulajaa. Sävellys on kyllä kaunis, mutta en tajua, miten tämä sijoittui niinkin kovatasoisena vuotena kuin 1985 noin korkealle. Neljä tähteä.

Paras näistä Saksa-hoilotuksista. Neljä tähteä.

Joo, ei kiitos. Ei kuulu mun mieliviisuihini, enkä nytkään nähnyt syytä kuunnella loppuun. Tasapaksua tavaraa kahden tähden arvosta.

Leonardo kirjoitti:loppuhuipennuksen, joka tästä jää valitettavasti puuttumaan

Se loppuhuipennus tuli ihan siinä lopussa. Huikean mahtipontinen lopetus!

Ainakin tämän yhtyeen nimi sopii nimimerkilleni (kite = leija) ........No jep, onhan tämä aika jännä ja erikoinen viisu, omalla tavallaan. Intro on mielenkiintoinen, ja sanat ovat kauniit, puhuttelevat, ja melodiakin on nätti. Osin tästä viisusta tulee mieleen 1960-luvun folk-laulut ja vaikkapa silloisen folk-yhtye The Seekersin jokin laulu - osin tämä viisu muistuttaa hengellistä laulua, jopa virttä! Tässä on aika harras tunnelma. - Kivan rauhallisesti kipale kulkee eteenpäin. Mutta jonkin verran tylsältä ja liian laahaavalta tämä minusta vaikuttaa. Ehkä viisu avautuisi kuitenkin paremmin useammalla kuuntelukerralla - Pyörii siinä kolmen ja neljän tähden hujakoilla........?

Kolme vahvaa tähteä

Samoja aatoksia kuin aikaisemmin AntSalla. Vuonna 1985 oli oikein kiva, mutta nykyään melko tasapaksu keskiverto balladi. Kolme tähteä.

Ei tämä nyt oikein ollut mun makuun. Hiukka pöhkö ja kun oli tylsäkin vielä, niin kakkonen on tulona.

Ihana alusta loppuun. Silmää räpäyttämättä viis valovoimaista tähteä.

En oikein saanut tästä mitään irti. En erityisemmin pitänyt miessolistin äänestä ja kokonaisuus vaikutti melko teennäiseltä. Jostakin syystä tämä muistutti minua Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvan loppukappaleesta. Kaksi tähteä.

Kappaleen kertosäe on ihan kuuneltava, mutta muu kappale on jotenkin sekalaista. No, eiköhän tälle kolmonen silti irtoa

Melkoiselta bändiltä kuulostaa - porukkaa lappanut sisään ja ulos. Mahtipontisesta alusta tulee täydet pinnat, mutta sitten kappale muuttuukin sellaiseksi rauhanlauluksi. Tulee sellainen olo,että eihän tässä näin pitäisi käydä. Mukavasti rullaa, mutta ei lähde sitten kuitenkaan niin lentoon kuin toivoisin. Neljä pinnaa kilahtaa!

En pidä yhdenkään laulajan äänestä, mutta kappale on kai muuten ihan siedettävä. Kolme tähteä.