Viisukuppila

Maa: Albania
Vuosi: 2012
Kappale: Suus
Esittäjä: Rona Nishliu
Säveltäjä: Florent Boshnjaku
Sanoittaja: Rona Nishliu
Sijoitus semifinaalissa: 2./18
Pisteet semifinaalissa: 146
Sijoitus finaalissa: 5./26
Pisteet finaalissa: 146
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2012al
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/10s_20s/Albania2012.html


Viisulan viikonloppu jatkuu tänäänkin Albanian väreissä. Tänään vuoroon pääsee Albaniaa Bakussa vuonna 2012 edustanut kosovolaislaulajatar Rona Nishliu. Mitrovican kaupungista kotoisin oleva Rona tuli tunnetuksi niin kosovolaisille kuin albanialaisillekin sijoituttuaan viidenneksi Albanian vuoden 2004 Idols-kykykilpailussa. Pian tämän jälkeen Rona sai ensi kosketuksen euroviisuihin kun hän osallistui Albanian vuoden 2005 viisukarsintoihin Vesa Luman ja Teuta Kurtin kanssa kappaleella “Flakaresh“. Rona on tehnyt nimeään tunnetuksi myös osallistumalla vuonna 2009 suosittuun Kënga Magjike -laulukilpailuun.

Albaniankin kansalaisuuden omaava Rona osallistui joulukuussa 2011 Albanian viisukarsintanakin toimivaan Festivali i Kenges -kilpailuun itse sanoittamallaan ja Florent Boshnjakun säveltämällä kappaleella “Suus”. Seitsemästä tuomarista peräti viisi antoi Ronan laululle täydet pisteet ja näin Rona ja “Suus” voittivat kilpailun ylivoimaisesti. Pian voittonsa jälkeen Rona kertoi haluavansa esittää kappaleensa ehdottomasti äidinkielellään, vaikka ei tuolloin sulkenutkaan englanninkielistä versiota kokonaan pois vaihtoehdoista. Ronan toive toteutui ja kappale kuullaan Bakun lavalla albaniaksi. Kolmen minuutin viisuversion kappaleesta Rona kävi levyttämässä Los Angelesissa.

Bakussa Rona selvitti tiensä leikiten finaaliin sijoittumalla omassa semifinaalissaan toiseksi. Finaali-illan saldo oli mainiot 146 pistettä sekä kilpailun viides sija, mikä on toistaiseksi Albanian viisuhistorian paras saavutus.

Jazzlaulajanakin mainetta niittänyt Rona on Bakujen viisujen jälkeen jatkanut onnistuneesti laulajanuraansa. Lisäksi hän on omistautunut vapaaehtoistyölle ja kosovolaisen kulttuurin eteenpäin viemiselle.

Rona Nishliu Facebookissa

Rona Nishliu - Suus (semifinaali)

Loistava taidepläjäys. Viisi tähteä

Vaikka Albanian karsintaversiosta en vielä juuri pitänyt, lopullinen viisuversio muutti suhtautumiseni tähän täysin. Todellla vakuuttava, pysäyttävä, dramaatttinen ja vaikuttava kappale ja Ronan ääni on upea. Tämä sen kun pysäyttää. Vuonna 2012 olin pelännyt tämän olevan liian hankala puhelinäänesttäjille enkä siksi veikannut tätä edes finaaliin, mutta olin kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt tämän menestyksestä. Viisi.

Oikein hieno biisi Dramaattinen, synkkkä ja taiteellinen. Minusta tämä on ihanalla tavalla ahdistava.

Vuosi 2012 oli sinänsä erikoinen vuosi, sillä kyseisenä vuonna löysin sekä kaikkien aikojen parhaan kappaleen, että huonoimman. Tässä on jälkimmäinen.

Kaikkien aikojen huonoin viisu ikinä. Tämä ei ole musiikkia. Tämä ei ole taidetta. Tämä on rääkymistä. Tämä on minun mielipiteeni. Annoin suoraan mielipiteeni ilman kappaleen kuuntelemista, sillä en halua olla pahalla tuulella koko päivän ajan.

Nolla tähteä.

Ei millään tasolla helppo kokonaisuus. Tuskaa piisaa, mutta aitous välittyy. Taitava solisti ei jää vaikealle sävelelle toiseksi. Jossain määrin kolmeminuuttinen jää kuitenkin kesken. Annetaan NELJÄ.

Viisu, joka varmasti jakaa mielipiteet jyrkästi, tätä joko inhoaa tai rakastaa. Menestyminen oli tosiaan täysyllätys ja mielestäni viides sija oli ansaittu. Tämä oli myös äitini suosikki 2012 viisuissa (loreenia hän inhosi ). Koskettavan upea ja erilainen viisu Ronan stailaus, erityisesti se karvamato siinä rinnuksilla oli aika järkyttävä, mutta sopi kuitenkin kantajalleen ja kokonaisuuteen.

Viisi sydäntä tai tähteä.

Tää on kyllä tosi vaikuttava viisu, mutta samalla tässä on myös todella paljon luotaantyöntäävää
Biisin huutokohdat on toki upeita ja paikkaa monia puutteita jota tämä viisu sisältää

3 tähteä tekis mieli antaa nykyään, mut ei tää kyllä seinäruusuksi jää, joten 4

Henkeäsalpaavan vahva ja raa'an tunteikas.

½

Hieno kappale. Live-esitys oli loistava ja ansaitsi ehdottomasti komean sijoituksensa.

***** tähteä.

Kisojen aikaan en vielä voinut sietää tätä, sittemmin biisi on noussut yhdestä kolmeen tähteen. Kaiken kaikkiaan kuunneltava tapaus, huutolaulannasta en pidä, joskin siitä huolimatta en voi olla tuntematta jotakin sisälläni nähdessäni nuo dramaattiset elkeet lavalla. Hienoa, että muutoin jossain määrin aliarvostettu viisumaa menestyi, vaikka kappale ei omasta mielestäni olekaan lähelläkään heidän parhaimmistoaan.

Tunteikas ja vahva tulkinta. Koskettava kappale, ja maansa paras.

Vanha kunnon "huutobiisi" Suus! Tuki muija suus sano aikanaan monet silloin ja tää oli melkein kaikkien top-listojen viimeisenä. Mutta uljas ja erilainenhan tämä on kaikenmailman mielikuvituksettoman hötön keskellä, onneksi pärjäsi sitten kuitenkin. Sopisi jonkun omituisen leffan tunnariksi. 4p.

Toinen taidepläjäys Albaniasta samana viikonloppuna.
Kuulen Ronan taitavan äänenkäytön ja laajan ääniskaalan. Keskikohdan lauluosuus ilman sanoja on erityisen hieno. Kuulen myös, että laulu kokonaisuudessaan on teknisesti erittäin vaativa ja vaikea laulettava kenelle tahansa laulajalle.
Silti jotenkin en pääse tähän tuskaan mukaan, se menee jotenkin niin huuto edellä. Persoonallista oli myös stailauksen puolella jättinutturan, hiuskiehkurakorun ja muovikauluksen muodossa. Hyvä, että tällaisia taiteellisia viisujakin valitaan ja että nekin voivat menestyä popimpien kanssakilpailjoidensa keskellä. Minun kuppini teetä tämä ei kuitenkaan ole, siksi tasan kakkonen.

Viisi tähteä.

siis upean askeettisen pelkistettyä, riipivän hienoa, tuli taaaaas -70-luku mieleen, jotkut shöölibässin biisit, esmes... noin 4.1 pist, korjaus: ei kun 5 pist. TÄYDET... siis, tietysti. Tästä esityksestä ei ole enää pitkä matka eniten jumaloimiini v. 1980 suomen euroviisukarsintalauluihin.... ! Edelleen sen vuoden kärkikaartia... siis mikä misu toi on laulamaaan... keskiviikkona on mulla muuten taas Käläviän Viihdekuoron harjoitukset joten, sing sang song! ...

Ihan hienoa äänenkäyttöä, mutta en jaksa vaivautua kuuntelemaan tätä juuri milloinkaan. Hieman väsyttävä. 2 tähteä.

Vetoomus kaikille osallistujamaille: jättäkää se ruotsalainen viisumakkara hyllyyn ja tilatkaa viisunne Albaniasta. Kilpailun taso nousee heti.

Ei nyt yleistetä enempää. Mutta Albania kuuluu maihin, joiden parhaalla viisulla on tullut myös paras sijoitus. Viisukuppilan historian yksi jyrkimmin mielipiteitä jakaneista kappaleista. Viisi.

En aluksi tajunnut tätä ollenkaan, mutta kun se kerran aukesi, niin työntyi kevyesti kaikkien aikojen viisujen kärkikymmenikköön.

Peräänkuulutan usein aitoutta ja kunnon tunnetta, tässä on molempia riittämiin. Rona on teknisesti erinomainen laulaja (mikä on tälle kappaleelle ehdottoman välttämätöntä), ja tulkinta on täydellisyyttä hipova. Kappaleen rakenne ja sovitus pitävät pauloissaan koko kolmeminuuttisen ajan ja iho nousee väistämättä kananlihalle. Tässä on kaikki hyvän viisun ainekset, vaikka kappale ei perinteistä mallia seuraakaan - tai itse asiassa juuri siksi, sillä malliin väkisin veistetyt kappaleet ovat useimmiten joko keskinkertaisia tai suoraan huonoja. Tässä ajateltiin lootan ulkopuolelle ja kokonaisuus on yhtä Riku Rantalan suosikkisanoista käyttäen päräyttävä.

Viisi tähteä.

Yksi kaikkien aikojen viisuista.

Albanian kohdalla saa aina jännätä, miten FiK-voittajasta sorvataan viisuversio, mutta tällä kertaa onnistuttiin. Biisi ei edes tunnu vaikealta, kun melodian ilmavat pitkät fraasit soljuvat niin luontevina. Viisaasti valittu alkuperäisestä ne pätkät, jotka kolmiminuuttiseen mahdutetaan, ja plussaa vain että rakenne sillä on pakosti viisukaavasta poikkeava. Orkestrointi täytelöittää kokonaisuutta juuri sopivasti, ei maalaa tukkoon (hyvä valinta rajoittua pianoon ja jousiin). Yleisö innostuu huutokohdista, mutta minulle Ronan esityksessä toimivat paremmin intiimit puhelauluosuudet. Ei tätä edes kuuntele musiikkina, kun tuntuu että tunne ja tarina virtaavat suoraan sisään, kuuloaistin ohittaen. Asu tissiverhoineen on hassu, mutta toisaalta outoudessaan korostaa yksinäisyyden fiilistä ja sitä, mikä outolintu Suus viisubiisien joukossa on. Valoefektikin juuri ennen ujelluskohtaa toimii tasan kuten pitää. Muutama katse kohti kameraa kai määrättiin ottamaan, mutta arvostan sitäkin, että Rona enimmäkseen saa keskittyä ihan vain pääasiaan eli siihen mitä tuo esiin, ei minuun. Jos jostakin nipotan niin siitä että vähän menee huuto nuotin vierestä paikoin, mutta se nyt on epäolennaista. Videokin on hieno.

Edit: Unohtui antaa kunniamaininta Bakun erinomaiselle äänentoistolle, joka pieneltä osaltaan auttoi Suusia pääsemään oikeuksiinsa. Azerit selvästikään eivät halunneet toistaa saksalaisten edellisen vuoden mokailua.

Kyllä on täydellinen viisu, upea laulaja ja hyvä paketti kaikinpuolin. Viisi!

Vangitseva, mykistävä, suorastaan sielua värisyttävä viisu. Viisuille olisi todella eduksi, jos tämän kaltaiset upeudet voittaisivat über-pinnallisten ja "mennään sieltä missä aita on matalin" Ruotsi-paskojen sijaan.

niimpä mut minkäs sille mahtaa kun nykypopmusiikin uuet suuntaukset ja genret ovat pilanneet musiikkimaun suurimmalta osalta eri kansa-kunnilta...

Tässä on kyllä niin mahtava tunnelataus esityksessä mukana ja äänenkäyttö- ja toisto tosiaan kunnossa, että ei voi kuin ihailla ja lähes liikuttua kuuntelukokemuksesta. Huutolaulamisen riski toki on siinä, että on aika veteen piirrettyä, milloin huuto on upeaa, positiivista tunnelmaa luovaa ja milloin riipivää, karkottavaa. Tässä onneksi mentiin vahvasti positiivisella puolella. Hienoa, että Rona sai esittää laulunsa albaniaksi, en halua edes kuvitella, miten lattealta tämä olisi englanniksi väännettynä kuulostanut. Ulkomusiikillisista seikoista mainittakoon, että Ronan hiuslaite ja etenkin se "käärme" oli kammottava.
Vahvat neljä tähteä.

Kuulun näköjään melko pieneksi jääneeseen ei-niin-paljon pitävien kerhoon. Huuto on aika korvia riipivää. Kaksi.

Vaikka finaaliesityksessä oli aistittavissa yliyrittämisen makua, on Suus ehdottomasti tämän vuosikymmenen vaikuttavimpia viisuja. Virkistävän erilainen kipale persoonallisen solistin tulkitsemana. Me likes: *****

Mainostettakoon tässä, että Ronan Youtube-kanavalla pääsee kuulemaan uudempaa jazzimpaa tuotantoa.

Vaikuttava draamapaukku, ansaitusti korkealla. Neljä tähteä.

Itse koen yhtymäkohtia tämän ja On It goes:in välillä, jotain samaa draamaa ja todella voimakasta tunteen pauhua näissä on... Molemmat kappaleet imaisevat samalla tavoin mukaansa kuin tunneliin, ja sylkevät lopussa kuulijan voipuneena ulos. Molemmat kasvavat ja kasvavat, lopussa yltyvät upeaksi huudoksi... Sitäkin surullisempaa siis on, ettei jälkimmäistä saada koskaan viisulavalla kokea.