Viisukuppila

Maa: Espanja
Vuosi: 1977
Kappale: Enséñame a cantar
Esittäjä: Micky
Säveltäjä: Fernando Arbex
Sanoittaja: Fernando Arbex
Kapellimestari:
Sijoitus: 9./18
Pisteet: 52
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1977es

Opeta minut laulamaan, Enséñame a cantar, pyysi Espanjan Micky 7.5.1977 Wembley Conference Centressä Lontoossa järjestetyissä Euroviisuissa. Laulussa banjoa soittava tyttö opettaa laulamaan - vaiko oikeastaan rakastamaan. No, yhtä kaikki, myös lavalla oli banjoa soitteleva neito. Kappaleen jonkinasteista monotonisuutta paikkaamaan oli esityksestä tehty sangen mukaansa tempaava ja pitkälti sen mieleenpainuvuuden ansiosta sijoitus varmasti oli niinkin hyvä kuin se oli, 9. 18 kilpailukappaleen joukossa.

Sekä banjoa soittavalla neidillä että taustatanssijaleideillä oli kultaiset saappaat - jo seitsemän vuotta ennen Herrey'siä! Iloiset koreografiat olivat jo koomisuuden puolella, mutta ehkäpä jopa tahallisesti.

Tosiasiassahan Mickyä nyt ei tuossa vaiheessa tarvinut enää pahemmin opettaa laulamaan. Vuonna 1943 Madridissa syntynyt Micky (oik. Miguel Ángel Carreño Schmelter) oli tehnyt uraa jo kymmenisen vuotta Espanjassa tullen 1960-luvulla tunnetuksi erityisesti Micky y los Tonys -yhtyeestään. 70-luvulla hän lähti soolouralle, joka jatkuu yhä: Micky julkaisi uusimman levynsä pari vuotta sitten.

Micky – Enséñame a cantar (2009)

Jouko, Kosti ja Paavo - Sai laulu aikaan sen (Spotify)

Micky - Todo lo mejor (Spotify)

Ihanan viisuvuoden heikointa antia, minusta.

Miltei ärsyttävyyden kynnyksen ylitse mennään tässä renksutuksessa. Annan heikohkon KAKKOSEN. Ilo olkoon myötänne.

Kovin teennäinen vaikutelma.

^ Aina vähän hämmästellyt AntSan mielipidettä tästä paketista.
Minusta tämä on täynnä vastustamatonta camppia! Solistin lisäksi taustakuoron mimmit ihan sitä itteään.
Kappale kiva, kepeä ja kesäinen hömpänpömppä. Hauskempi tämä on kuin esimerkiksi saman vuoden Itävalta.

Neljä tähteä tälle lallattelulle.

^ Ja minä olen hämmästellyt nimimerkki Muzamazan mielteitä tämän perään.

Kun ei naurata, niin ei naurata. Seuraava!

Hyvän tuulen banjorenkutus . Minusta ei ollenkaan tylsä tai tasapaksu. Osat ovat kukin selkeitä ja ne on sulavasti liitetty toisiinsa tarttuvaksi kokonaisuudeksi. Taustakuoron ja osin Mickynkin liikkeet olivat ihan hulvattomia , ja banjotyttö sievä kultakengissään. Mutta että vielä ilmestyi se hidalgokin pulloineen .
Vaikea keskittyä kuuntelemaan kisassa ennen parin laulun päässä olevaa Suomen viisua. Siksi tätä on tullut kuunneltua erikseen paljonkin. Tähtikvartetti, sí.

Hienon vuotensa (ainoan, jolloin ei ollut yhtään huonoa kappaletta) heikoimpiin kuuluvia kappaleita, mutta ihan hauska lallattelu, helposti lähtee kolme tähteä. Tästä tulee hyvälle tuulelle

Pirtsakka renksutus, kolme tähteä.

Oikein kiva viisu. Reipas ja heti veti mukaansa. Viisi tietysti.

AntSa kirjoitti:Miltei ärsyttävyyden kynnyksen ylitse mennään tässä renksutuksessa.

Niin samaa mieltä. Yleensä tällaiset tyhjänpäiväiset rallatukset saisivat minulta heikon kolmosen, mutta tämä alkaa olla jo ärsyttävän, ei enää samantekevän puolella. Tuo muka-hauska esitys vain pahensi tilannetta. Teennäistä!

Kaksi tähteä.

AntSan ja Leonardon kanssa vahvasti samalla linjalla.
Nipin napin kaksi tähteä.

Juu, kiitos ei. Ärsyttävä renkutus todellakin!

** tähteä.

Kepeä ja hyväntuulinen ralli kaikkien aikojen viisuvuodelta, mutta kokonaisuutta heikentää ja tähtimäärää pudottaa karismaatiton solisti. Parempi kuultuna kuin nähtynä. ***

Tämä on se kappale joka kiilasi Suomen eteen Biisi on muuten ihan hauska ja hyvän tuulinen. Kolme

Kovatasoisen vuoden heikoimmasta päästä. Ei tämä silti ihan huono ole. Sellainen harmiton ja huoleton lallatus. Siis tämäkö kiilasi Suomen eteen? Kyllä Suomen kappale oli ehdottomasti parempi.
2-3 tähteä. No, kolme sitten.

Hyväntuulinen lallatus joka ei vie jossei vikisekään. Vuotensa huonoin, muttei silti mikään äklö, 2/5.

Aivan mahtava ekasta tahdista viimeiseen! Micky on yksi viisuhistorian sympaattisimmista laulajista, aivan napakymppi suoritus. Sitä vielä tukivat mainio vauhdikas tyttötrio taustakuorona, banjoa soittava iloinen kaunotar (aivan kuin Merja Tammi) ja se toinen kiva ukko hassun soittimensa kanssa. Harmin paikka, että levyversiosta puhti uupuu ja se on kuin toinen kappale. Viisi tähteä ja kehut Suomelle kun antoi juuri oikean pistemäärän tälle.

Seuran silloinen vakioviisutoimittaja Eero Nokela haukkui tämän kaksikin kertaan aivan lyttyyn ja lopulta myönsi, että kyse oli laulajasta. Mikä ihmeen tappelu siinä on oikein ollut takana...

Vaikka esitys onkin vähän kiusallista katseltavaa, biisi on kuitenkin hyvä. Kolme tähteä.