Viisukuppila

Maa: Bosnia-Hertsegovina
Vuosi: 2009
Kappale: Bistra voda
Esittäjä: Regina
Säveltäjä: Aleksandar Čović
Sanoittaja: Aleksandar Čović
Sijoitus semifinaalissa: 3./18
Pisteet semifinaalissa: 125
Sijoitus finaalissa: 9./25
Pisteet finaalissa: 106
Sanat: http://www.diggiloo.net/?2009ba

Aleksandar, Bojan ja Denis olivat ne nuoret miehet, jotka rämpyttivät kellarissa kitaraa U2:n inspiroimina samaan aikaan, kun sosialismi alkoi olla Jugoslaviassa menneen talven lumia ja maa kipeiden muutosten edessä. Pitkän etsimisen jälkeen bändi löysi itselleen solistin, Davorin. Kun yhtye oli viimein saavuttanut täyden kokoonpanonsa vuonna 1990, julkaistiin nimikkoalbumi "Regina", josta tuli välittömästi liittotasavallan tavoitelluimpia kulutushyödykkeitä. Samanlaista menestystä nauttivat myös yhtyeen seuraavat albumit. Jugoslavian sodan aikana yhtyeen serbijäsenet pakenivat Belgradiin, jossa Regina jatkoi musiikillista toimintaansa aina vuoteen 2000 saakka. Matkan taitteessa lauluntekijä Aleksandar lähti soolouralle ja myös yhtyeen toiminta jäi tauolle. Soolourat sooloiltuaan Aleksandar palasi yhtyeeseen takaisin ja Regina teki comebackin suoraan huipulle kuuden vuoden hiljaisuuden jälkeen, vuonna 2006. Luonnollinen jatkumo menestystarinalle oli edustaminen Eurovision laulukilpailuissa vuonna 2009, johon Regina kutsuttiin Bosnian televisioyhtiön puolesta ilman erillistä karsintaa. Ehdokkaina viisumatkalle oli ollut myös mm. vuoden 2006 euroviisuedustaja Hari Mata Hari. Reginan ehdokassävelmää "Bistra voda" (Puhdas vesi) pidettiin kaikkien ehdokkaiden joukosta parhaana edustajana.

Voimakasta, suorastaan militaristista marssisävelmää varten päätettiin luoda erityinen ilme, jossa esityksen ympärille punottiin eräänlainen nostalginen tribuutti sosialismille. Olihan aate yhdistänyt aikoinaan niin Jugoslaviaa kuin entistä Neuvostoliittoa. Lisäksi euroviisuisäntä Moskova oli toiminut aatteen päänäyttämönä maailmanpolitiikassa vielä silloin, kun pojat virittelivät kitaroitaan autotallissa. Punalippu nousi Moskovassa uudestaan korkeuksiin, kun Regina kajautti ilmoille sävelmänsä ensimmäisen semifinaalin viimeisenä esiintyjänä. Asuvalinta oli koko kaartilla ajattoman valkoinen ja taustavahvistukseksi oli tuotu myös kaksi naispuolista marssijaa. Semifinaalista Regina pääsi jatkoon kolmanneksi parhaana. Pisteitä ropisi Andorraa lukuunottamatta kaikista ensimmäiseen semifinaaliin osallistuneista maista. Finaalissa arpaonni ei ollut niin hyvä, vaan yhtye arvottiin esiintymään koko finalistikatraan puolivälin tuntumaan ja se näkyi tuntuvasti myös pisteissä. Korkeimmat pisteet tulivat pääosin Kaakkois-Euroopan alueelta, mutta myös suomalaiset pitivät Bosnian esitystä koko finaalin viidenneksi parhaana. Finaalissa saavutetut 109 pistettä riittivät yhdeksännelle sijalle.

Regina – Bistra voda (semifinaali)

http://www.gruparegina.com/

4 tähteä, jotenkin mukava humppis

En ihan kestä niitä marssivia vosuja. Kappale on kyllä hieno, vaikka tuo punaisen aatteen korostaminen ärsyttikin minua silloin. Neljä tähteä ja sirppiä kuitenkin.

Viisi! Mahtava.

Ihana. Kaikin puolin täydellinen kaihoisa ja nostalginen jugoballadi. Saan tästä yhä kylmät väreet yli kolmen vuoden jälkeenkin. Vuonna 2009 jo yhdeksäs sijoitus tälle oli minulle pettymys.

Ehdottomat viisi tähteä.

Oli ja on edelleenkin suurin suosikkini kyseiseltä vuodelta. Viisi tähteä.

Mielestäni suomalaisten viisufanien keskuudessa yliarvostettu. Mutta ei tämä minunkaan mielestäni mikään heikko esitys ole. Kolme tähteä.

Onpas tämä pidetty. No, pidän minäkin, hieno kappale. Neljä tähteä.

Neljä täältäkin

Taitaa olla yksi tasokkaimpia Viisula-viikkoja 22/25

Upean kaihoisa balkansävelmä ja solisti tulkitsi kappaleen vahvasti ja temperamentilla. Oli kärkiviisikossani Moskovan viisuissa ( ja on siellä kyllä vieläkin.) Minua häiritsee tuo punalippu ja Neuvostoliitto-teema, vaikka se viisuisäntään liittyykin. Jos esityksen teema olisi ollut joku muu, vaikka voda, niin tähtiä olisi tullut täyspotti, nyt jää neloseen.

syvästi paheksuttuja äärioikeistolaisia häiritsee tietysti kaikenlainen toiselta suunnalta (ns. vasemmalta ja idästähän tulee hyvin paljon hyvää, esim. Elämämme antaja Aurinko nousee sieltä käsin ....) tuleva ja yleensäkin yleisinhimilliset ja humaanit arvot...... minua taas huv... häiritsivät Aintsun lailla nuo esitykseen sopimattomat ylimeikatut ja aivan liian modernit "vosut"... olisivat vain lainanneet meiltä Monna Kamun ja Sinikka Sokan, vetämään lavalle oikein 100rosenttisesti uskottavat taistolaisilmeet.... hieno kappale muutoin, n. 3.5 pist. vähintäänkin .... !?

romualdo kirjoitti:minua taas huv... häiritsivät Aintsun lailla nuo esitykseen sopimattomat ylimeikatut ja aivan liian modernit "vosut"...

Minusta ne on juuri ihan parhaat! Tuovat vähän sitä huumoria tähän ihanan överiin esitykseen.

Selvät viisi tähteä - tämähän on suorastaan nykyviisuklassikko.

Bistra voda on upea Viisu. 5/5 Yksi hieman ylityylitelty esitys telkkariohjelmassa ei vähennä viisun musiikillisia arvoja ja upeaa tunnelmaa.

Minua tämä ei ole ikinä kauheasti koskettanut. Ihan kivaa marssimusiikkia ja niin, kolme tähteä.

En ilmeisesti tajunnut vuonna 2009, että tämä on näin yliarvostettu! Hyvänen aika, annan juuri ja juuri kolme tähteä. Harmi, ettei bändi laittanut parastaan viisuihin. "Bježi dok sam mlad" on upea.

Onhan tämä viiden tähden viisu.

Neljän tähden jugoballadi muutoin, esityksen vuoksi napsahtaa vielä viideskin tähti

Ehkä paras viisu ikinä, esitystä myöten

Hieno, jylhä, alati kasvava sävelmä. Esityksenä ehkä hieman överi, mutta kappaleena ehdotonta huippua! Ja solistin riipaiseva tulkinta on taidokas.

VIISI!

Onhan tämä uljas. Ja samalla Davor hauraan äänensä takia livevedossa jotenkin hellyttävän pikkupoikamainen, ei suinkaan sellainen urho, jonka uskoisin oikeasti kykenevän minua puolustamaan. Mutta nämä elementit eivät ole ristiriitaisia vaan muodostavat sykähdyttävän kokonaisuuden. Tätä olen kuunnellut (ja katsellut) paljon viisujen jälkeenkin, joten ilman muuta viisi tähteä nyt - muistelen, että keväällä 2009 kesti kyllä tovin, ennen kuin lämpenin biisille; pidin kuppilasuosikkina jota vain en tajua.

Osallistujamaat 2013-ketjussa oli linkki johonkin bulgarialaisten kyselyyn mikä heidän viisuissaan mättää, mainitsin siinä Bistra Vodan yhtenä viidesta vaikutuksen tehneestä esityksestä, ja käskin verrata Illusioniin jonka livessä ei tominut mikään (kumpikin siis visuaaliselta teemaltaan historiaan viittaava). Bistra Vodan livetoteutuksessa ei ole yhtään elementtiä, joka ei tukisi kokonaisuutta: yksinkertainen värimaailma, patsastelukoreografia, ilmeet, kaikki kuuluvat yhteen. Myös se punalipun väriä toistava huulipuna.

Tuo yksi ukkeli näyttää ihan A.W. Yrjänältä.



Kappale on ihan kiva, mutta ei missään tapauksessa niin upea kuin täällä annetaan ymmärtää.

*** tähteä.

'
Eivät nämä Balkan-balladit useinkaan (poikkeuksiakin on) oikein kolahda meikäläiseen.
Ovat usein liian pateettisen sentamentaalisia - ja ehkä on myös niin, että tuolta maailman suunnalta tulevan musiikin sounditkaan eivät suuremmin sytytä, innosta minua.
Esityskin oli minusta siinä rajoilla ettei välillä lipsahtanut tahattoman komiikan puolelle punalipun liehutteluineen ynnä muine kommervenkkeineen.......
Eikä laulajan äänikään kovin miellyttänyt.

Kaksi tähteä.

'

Tykkäsin todella paljon heti ensikuulemalta etenkin Davorin avoina olevasta tavasta tulkita, päästää lähelle, tässä myös "iholle" - termi on oikeutettu eikä pelkkä muodikas ja kliseinen hokema. Biisitäkin kun se julkaistiin, marssi tuo balkanin palettiin raikkautta. Esityksessä herkkyyden ylläpito johti jännittämiseen, vaikea nuora käveltäväksi, joten siitä vain ihan pieni miinus. Viisi ehdottomasti, kun kuulostaa edelleenkin kivalta, vaikka ei jäänytkään pysyvästi soittimeni sekalaiset suosikit listalle (sen paikan siltä vuodelta vei vähän yllättäen nor par) , taisin kuunnella tätä keväällä 2009 tarpeeksi

Ai niin punalippu ei häiritse - mustavalkoinen ajattelu tässäkin tapauksessa minusta johtaa aatteelliseen väkivaltaan, eihän siinä Neuvostoliiton lippua heiluteltu edes - pitäisikö koko porvariaate kaikkine symboleineen, trikolori, tuomita ranskan vallankumouksen hirmutekojen vuoksi . Lisäksi kuten silloin taisin kalkattaa niin avantgardistinen, suprematistinen neuvostoiliiton alkuaikojen taide on yksikertaisesti niin hienoa, ja niin voimakkaasti koko nykymodernismiin vaikuttanutta kaikkialla, että kelpaa kevyenä ja markkinanostalgainakin (ne taiteilijathan olivat idealisteja, joutuivat sitten Stalinin aikana epäsuosioon, että tarkkana nyt niiden miellyhtymien kanssa jos niille painoarvoa antaa)

E: vielä - avattareni Eloveena kantaa sirppiä ja näyttää muutenkin ihan stalinin suosimalta sosialistisen realismin sankarittarelta - KÄÄK!? (eikä täysin syyttä)

Mun tähänastiset Viisulasijoitukset:
Kokonaissijoitus 113./686 ( 16 % biiseistä on tätä parempia),
vuosi 2009 5./18, 2000-luku 25./138, Bosnia-Hertsegovina 4./10

En lämmennyt tähän kovinkaan paljon vuonna 2009, koska rock-imagostaan ja –taustastaan huolimatta tämä oli aikamoista humppamusiikkia. Ihmettelinkin tämän suurta fanisuosiota.
Yllätinkin nyt itseni pitämällä tästä aikas paljon. Edelleenkin tämä on biisinä ihan perus balkanballaadi siinä missä leijlat ja lanemojetkin, mutta vaikuttava esitys ja asenne on rohkeampi.

Täydet viisi

Tässä on kaikki mitä hyvältä euroviisulta voi toivoa!! R-r-r-r-rakastan

Täydellisen mahtava viisu: mahtipontisuutta vaikka muille jakaa, vahva marssipoljento, kaihoa, suuria tunteita, Davorin persoonallinen ääni ja upea tulkinta. Esityksessä sopivasti korostettua teatraalisuutta. Punalippu ei minua mitenkään häiritse tässä, hyvin samat mietteet kuin ta1jalla tuossa ylempänä. Enkä tätä minään sosialismin ylistyksenä näe, hieman nostalgisointia vain taiteellisessa muodossa. Sävellys on kyllä yksi kaikkien aikojen parhaita.

ta1ja kirjoitti:E: vielä - avattareni Eloveena kantaa sirppiä ja näyttää muutenkin ihan stalinin suosimalta sosialistisen realismin sankarittarelta - KÄÄK!? (eikä täysin syyttä)

Niin totta!

Tämä oli niin pitkään kännykkäni soittoäänenä, että edelleen ehdollistun tämän kuullessani ja alan hapuilla kännykkää. Pitäisi varmaan vaihtaa takaisin.

Viisi hyvin mahtipontisesti säihkyvää tähteä.

Tämä sai myös Marcel Bezençon -palkinnon parhaasta sävellyksestä. Punalipuista voisin lätkäistä lisäpisteitä, jos asteikko antaisi myöten. Rohkean videon jälkeen oli pieni ihme, ettei viisua vieroksuttu enempää. Live-esitys on jotakuinkin samaa tasoa. Olisi saanut voittaa. Ei yhtään huonompi kuin maan kaksi edellistä.

Muut vähemmän tähtiä antakaa, kun itse en mä voi. Viisi.