Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little things

Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little things

*****
7
18%
****
12
32%
***
14
37%
**
5
13%
*
0
Ei ääniä
 
Ääniä yhteensä: 38

Avatar
AntSa
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 13158
Liittynyt: 14 Marras 2003, 13:02
Paikkakunta: Kouvola

Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little things

Viesti Kirjoittaja AntSa » 03 Syys 2012, 11:53

:isobritannia:
Kuva
Maa: Iso-Britannia
Vuosi: 1964
Kappale: I love the little things
Esittäjä: Matt Monro
Säveltäjä: Tony Hatch
Sanoittaja: Tony Hatch
Kapellimestari: Harry Rabinowitz
Sijoitus: 2./16
Pisteet: 17
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1964uk
Karsinnan tulos: http://natfinals.50webs.com/50s_60s/UK1964.html

Pienten seikkojen puolestapuhujana Viisulassa toimii tänään Matt Monro (oikealta nimeltään Terence Edward Parsons, s. 1.10.1930, k. 7.2.1985). Ennen viisuedustustaan solistimme omasi jo melkoista kansallista näkyvyyttä maassaan. Iso-Britannian singlelistalle oli noussut jo ennen kevättä 1964 useampikin Mattin levytys. Kansainvälistä tunnettavuutta lisäsi myöskin hänen James Bond-elokuvan "From Russia with love"-tunnusmelodian tulkitseminen vuonna 1963.

BBC nimesi Matt Monron Iso-Britannian laulun esittäjäksi jo ennen kuin itse laulua oli saatu valikoiduksi. 7.2.1964 BBC:n tv-studioilla kuultiin täten kuusi Mattin esitystä, joista alueraatien seulan läpäisi haikeankaunis sävelmä "I love the little things". Laulu Kööpenhaminaan oli siis löytynyt!

16 maan kansalliset voittajat kohtasivat toisensa sekä monilukuisen tv-yleisön Kööpenhaminan Tivolin konserttisalissa 21.3.1964. Matt Monro lukeutui luonnollisesti kisan suurimpiin etukäteissuosikkeihin. Kahdeksantena kuultu Iso-Britannian sävelmä sijoittuikin kilpailussa mukavasti hopeasijalle. Ensimmäiseen viisuvoittoonsa britit tarvitsivat kolmen kevään päästä paljaat varpaat ja salonkikelpoisen pop-prinsessan. Kunniakas hopeatila keväällä 1964 oli kuitenkin Britannian korkein siihen mennessä. Kilpailuun palaten, mainittakoon vielä että Monro levytti kilpailussa kuullusta Itävallan kappaleesta englanninkielisen versioinnin "Walk away", ja siitä sukeutui pienimuotoinen hitti Britanniassa. Euroviisut olivat muodissa!

Kilpailun jälkeen Matt Monroa vietiin. Vuonna 1966 hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hänestä koetettiin leipoa edesmenneen samettiäänen, Nat King Colen manttelinperijää. Tv-esiintymiset seurasivat toistaan ja yökerhoihin jonotettiin tätä ääntä kuulemaan. Mitään maailmantähteä Matt Monrosta ei kuitenkaan muodostunut. Stadionesiintymiset eri puolilla maailmaa kertoivat kuitenkin vankasta kannatuksesta oman yleisön keskuudessa.

Matt Monro poistui keskuudestamme talvella 1985, tarkalleen 21 vuotta hänen karsintavoitostaan. Ääni kuitenkin elää ikuisesti. Ja tänään saamme nauttia tuosta äänestä ja pienistä seikoista Iso-Britannian euroviisun "I love the little things" myötä. Arvostatko sinä näitä seikkoja kuinka?
Kuva
"Kunnon uni on tae mukavalle huomiselle." -Leena-

Avatar
jee euroviisut
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 15636
Liittynyt: 09 Helmi 2009, 16:20
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja jee euroviisut » 03 Syys 2012, 15:52

Oikein kepeä aikansa brittiiskelmä, jossa pidän vaskipuhaltimesta. Neljä tähteä. :peukku:

Jokuvain
Baaritiskillä
Baaritiskillä
Viestit: 496
Liittynyt: 22 Huhti 2012, 21:21

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Jokuvain » 03 Syys 2012, 15:57

Joutuu tämä kappale tyytymään 2 tähteen, en oikeen innostu tästä

Avatar
Serduchka
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 40242
Liittynyt: 22 Huhti 2007, 17:16
Paikkakunta: Pori

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Serduchka » 03 Syys 2012, 16:09

:isobritannia: :isobritannia: :isobritannia:

Ei paha. Ihan ok.
"I need to find
This one last piece
No need to hide
Out in the streets"

xtra basic & Emily J - Hold Me Close

Avatar
AntSa
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 13158
Liittynyt: 14 Marras 2003, 13:02
Paikkakunta: Kouvola

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja AntSa » 03 Syys 2012, 16:25

Minusta tämä on ollut aina tällainen kivan leppoisa nimensäkin mukaisesti. Ja solistin ääni on hieno. Harmillista ettei Kööpenhaminan kilpailuista ole olemassa kuvamateriaalia itse kilpailusta.

NELJÄ! :uujee:
"Kunnon uni on tae mukavalle huomiselle." -Leena-

Avatar
mpappa
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4061
Liittynyt: 02 Syys 2005, 18:18

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja mpappa » 03 Syys 2012, 16:28

Viisuahan kuuntelee ihan mielellään, oiva laulaja ja hauskahko melodia. Tosiaan mieluummin kuuntelen Mattia kuin kalakkunnaa. 3/5
Love shine a light

Toni
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 18595
Liittynyt: 10 Helmi 2004, 12:23
Paikkakunta: Helsinki

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Toni » 03 Syys 2012, 18:29

Tämä on yksi ehdottomia kusarisuosikkejani. Kepeää ajankuvaa ja hunajainen ääni! Viisi! :ihana:
"Mutta siis kaikkihan on pornoa, jos sitä katsoo oikein." (Margot)

Avatar
Aintsu
Press
Press
Viestit: 16457
Liittynyt: 15 Marras 2003, 11:37
Paikkakunta: Kotka

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Aintsu » 03 Syys 2012, 18:38

Hyväntuulinen laulu. Tässä on jotenkin aidosti positiivinen ote! :peukku: 60-luvun viisuksi ihan siedettävä, joten palkitsen Mattin neljällä tähdellä.
And now I’m the greatest cliché

Avatar
tonywerner
Press
Press
Viestit: 28210
Liittynyt: 29 Loka 2004, 07:36
Paikkakunta: Riihimäki

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja tonywerner » 03 Syys 2012, 19:47

Neljä ropsahtaa täältäkin Mattin upealle tulkinnalle. Se on juuri tuo ääni, joka saa tämän (mukavalla tavalla) simppelin pikkumelodian ihan uusiin sfääreihin <3
If you love someone, follow your heart
Cause love comes once, if you're lucky enough

Zera
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1950
Liittynyt: 19 Heinä 2006, 19:47
Paikkakunta: Tampere

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Zera » 03 Syys 2012, 20:07

Minusta tämä on aika pitkäveteinen, mutta ei nyt läpeensä paha. Kaksi tähteä.

Avatar
MuzaMaza
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 25723
Liittynyt: 26 Marras 2003, 15:21
Paikkakunta: Lieksa

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja MuzaMaza » 03 Syys 2012, 20:54

Aivan ihana. Täst mie tykkeen! Helpot viisi! :ihana:

Avatar
Leonardo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 2983
Liittynyt: 03 Maalis 2008, 09:00
Paikkakunta: Turku

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Leonardo » 03 Syys 2012, 21:00

Kivan kepeä ja iloisesti etenevä viisulaulelma. :kuulokkeet2: Mattin ääni on todella kaunis.

Vahvat kolme tähteä.

Avatar
Leo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 2628
Liittynyt: 08 Touko 2006, 20:46

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Leo » 03 Syys 2012, 21:36

Kepeä hyväntuulen kappale Britanniasta. Matt Monrolla on hieno ääni, joten harmi, ettei Valtojen valloitus kokonaan onnistunut. Kakkostila Köpiksessä oli hyvinkin ansaittu. Mielelläni tätä pysähdyn kuuntelemaan nykyäänkin ja nelosen tänään räpsäytän.
You may agree or disagree with opinions, that's ok. That's Eurovision! In case of criticism, always criticize the opinion itself, never the signature behind it, ok? Let's enjoy the splendid world of Eurovision...

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 04 Syys 2012, 07:46

kisojen nimekkäimmän artistin Matt Monroen hienon hilpeän tyylikäs "Pienet Asiat" on tietysti yksi minun kaikkien aikojen ESC-suosikeistani, noin TOP 20:een sijoitettava, hyvin tai äärettömän rakastettava jokseenkin jumaloimaani america- 60-70 NatkingCole-Frank-Sinatra- (ja esim. klassikkokappale More....) typisk style - muzakia..... ja brittienkin all time - listalla tämä keikkuu siellä top 5:ssa... mahdottoman hieno, ja taitavasti tehty hyväntuulen kappale.... 5 points .... :ihana:

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 04 Syys 2012, 07:49

MuzaMaza kirjoitti:Aivan ihana. Täst mie tykkeen! Helpot viisi! :ihana:
-poeka ! Sie alat oppia... !! vielä muutama vuosirengas kuosiisi niin ... johan alamme vaan yhä useammin nyökytellä toisillemme iltanuotion äärellä että -juu, juu, määääki tykkään tästä ihan hirveeesti. ..... ...... no entäs tämä belgia - 68 .... siiis eikös ookki ihan sairaaaann hieno balladi tääääki .... niiiikerta..... (:rapinaa:) ...otakko vielä makkaraa ..... !?

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 04 Syys 2012, 07:56

Toni kirjoitti:Tämä on yksi ehdottomia kusarisuosikkejani. Kepeää ajankuvaa ja hunajainen ääni! Viisi! :ihana:
Pojathh, Mää taijan tykätä teistä !! :heh: :rakkaus:

-"rompsu" ootko sää aina tykännyt pojista... !? veljeni vanhimman pojan (silloin n. 5-6 vuotias) viattoman terveen suorasukaisen askarruttava kysymys jonka hän heitti minulle taannoin -90-00 vaiheilla kun vielä mm. kuljeskelimme yhdessä sienestämässä....


jk. Monista Mattin hienoista ikivihreistä tulkinnoista tulee tässä nyt mieleen ensimmäisinä se "Born...." Elsa - Vapaana Syntynyt -elokuvan tunnelmallinen kappale jota toki kuulee yhä silloin tällöin myös Radio Suomesta ..... ! <3

Avatar
ta1ja
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 12745
Liittynyt: 17 Tammi 2008, 23:14

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja ta1ja » 04 Syys 2012, 19:36

:ihana: Eihän tästä voi olla pitämättä. Aika täydellistä kaikin puolin. Matt Monron upea laulanta ja biisinsä luo sellaisen helppouden, sulavuuden ja kepeyden vaikutelman, että ainakin minulle se on juuri sitä mitä croonerismi tavoittelee. No joo, on lajissa niitäkin, jotka myös koskettavat syvemmin, mutta pidän tästä täydellisestä ilopalasta tosipaljon. Viisi :joojoo:
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral

Valkealalainen
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 4736
Liittynyt: 09 Syys 2008, 16:19
Paikkakunta: ... (Kouvola)

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Valkealalainen » 05 Syys 2012, 06:24

Mukava pikku kappale. Toivottavasti tämä toi hyvän mielen koko päiväksi. <3

*** tähteä.
Bussi tytön aina ohi onnen vie
Kun toiset löytää sen


- Marion Rung: "Pikku rahastaja"

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 05 Syys 2012, 09:50

"croonerismi" ... !???? täh, Ta1ijalla on niin paljon noita sivistyssanoja ja tähän en nyt onnistunut löytämään selkokielistä selitystä, kun nuo guukkelin alkuperäislähteetkin olivat glasgowin murteella... siis engelskaksi....

Avatar
ta1ja
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 12745
Liittynyt: 17 Tammi 2008, 23:14

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja ta1ja » 05 Syys 2012, 13:00

romualdo kirjoitti:"croonerismi" ... !???? täh, Ta1ijalla on niin paljon noita sivistyssanoja ja tähän en nyt onnistunut löytämään selkokielistä selitystä, kun nuo guukkelin alkuperäislähteetkin olivat glasgowin murteella... siis engelskaksi....
:heh: ei ole sivistyssana vaan väännös crooner- sanasta joka viittaa laulajaan ja tyylilajiin ja jolle ei tietääkseni ole suomenkielistä vastinetta. Kertokaa jos on. Ei myöskään, kuten totesit, suomalaista wiki-artikkelia, englantilainen on. Mutta kyse on uudesta laulutekniikasta ja uusista tähdistä jotka tulivat aiemman kantavaa ääntä vaativan laulun tilalle kun mikrofoni yleistyi. Mikrofoni mahdollisti myös isojen orkesterien kanssa hiljaisten ja herkkien sävyjen ilmaisun. Kyse siis 1930-60-luvun viihdelaulusta englanninkielisissä maissa, miehistä lähinnä, ja kuuluisia croonereita ovat mm. Bing Crosby, Frank Sinatra, Dean Martin, Frankie Laine ...

Ja tässä vielä jotain suomeksi:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/988/makela.htm
Tärkeän nyanssin tähteyteen toi 1920-luvun alussa keksitty ja 1930-luvulla yleistynyt mikrofoni. Muiden musiikkia koskevien sähköisten keksintöjen tavoin mikrofoni hälvensi fyysisiä rajoja ja toi laulajan "lähemmäksi" kuulijaa. Äänitysstudiossa mikrofoni paransi huomattavasti äänenlaatua, mutta vielä tärkeämpi rooli sillä oli esiintymistilanteissa. Äänen vahvistaminen antoi koko laulamisen idealle uusia ulottuvuuksia, sillä enää laulajan ei tarvinnut esiintyessään huutaa kurkkuaan käheäksi tai käyttää ääntä vääristävää megafonia apunaan yltääkseen äänenvoimakkuudessa taustayhtyeen tasolle. (…)miespuolisten artistien tyyli puolestaan opittiin tuntemaan nimellä crooning. Tämän koulukunnan arkkityyppinen edustaja oli Rudy Vallée, mutta häntä suositummaksi nousi pian Bing Crosby, jolle sekä mikrofoni että elokuva olivat tärkeitä läpimurron ehtoja. Crosbyn jälkeen crooner-kuninkaan manttelin peri puolestaan Frank Sinatra. (…)Croonereita syytettiin usein "epämaskuliinisesta voihkinnasta". Pehmeät ja "naiselliset" laulajat koettiin epäkelpoina miehisen laulukulttuurin edustajina, jopa heidän seksuaalisuuttaan kyseenalaistettiin. Voidaan siis väittää, että uuden tekniikan ansiosta populaarimusiikki haastoi vallitsevia sukupuolirooleja ja käsityksiä seksuaalisuudesta. Toinen perussyytös liittyi keinotekoisuuden ja luonnollisuuden väliseen kiistaan. Croonereiden tapa kuiskata, henkäillä, hyräillä ja nyyhkyttää mikrofoniin herätti monissa kommenteissa epäilyjä, osaavatko uudet laulutähdet laulaa oikein.
E: hauskaahan tässä on se, että tuolloinkin ajateltiin, että ennen oli paremmin ja silloiset nykylaulajat Sinatra, Crosby, Martin mauttomia voihkijoita :heh: - voi kun joku kertoisi tämän tämän päivän nostalgikoille nenänvarttaan makutuomioita jakeleville tyyliniekoille, jotka näitä ihannoivat kun nykymenoa halveksivat. :heh: Suomessakin Olavi Virta oli mauttomuuden huipentuma niille aikalaisilleen, jotka kulttuuri- tai musiikkisnobeiksi voi lukea. Aikalaismaulla on usein mustat pisteensä ja ne liittyvät usein makueliitin haluun erottua taviksista. Kantsisi muistaa Punavuoressa, Rumbassa, Nuorgamissa, Radio Helsingissä, Flowssa ... tai ainakin tämän vuoden UMK:ssa!
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral

Avatar
Rousku
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 24794
Liittynyt: 17 Helmi 2007, 22:57

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Rousku » 05 Syys 2012, 14:14

Toni kirjoitti:hunajainen ääni!
Ajattelinkin kuunnellessani, että liian imelää minulle.

Ei tässä objektiivisesti tarkasteltuna mitään vikaa ole, päinvastoin, kaikin puolin taitavasti tehty. Ei vain iske minuun, ei tule mitään tarvetta kuunnella uudelleen. Juuri tuo ta1jan mainitsema laulutekniikka on se, joka esim. Sinatran kuuntelemisesta tekee minulle vastenmielistä. Matt ei ole ihan niin vastenmielinen, mutta ei kiitos kumminkin. Kappale ja esitys eivät ole huonoja, mutta olen niille huono kuulija. Kaksi tähteä, jotka kai pitäisi pikemmin antaa itselleni.
Rise, angel, shine, love!

Avatar
ta1ja
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 12745
Liittynyt: 17 Tammi 2008, 23:14

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja ta1ja » 05 Syys 2012, 14:41

^ :draamaa: ei se ole aina imelää. Helppoa ja taidokasta, kepeyteen pyrkivää ja pehmeän tunteellista, leikittelyä rajalla. Eron huomaa kun kuuntelee Helmut Lottia vibraattoineen ja noita vanhempia. Tai Engelbertiä ja Sinatraa, E vetää yli, Sinatra ei.

Anglomaiden laulussa on sellainen hyve kuin itsehillintä slaavien ja latinoiden toisenlaisen intensiteetin sijaan (josta kyllä useimmiten tykkään vieläkin enemmän). Jos itsehillintä ilmenee vain suuren ilmaisun karttamisena nolouden tms mauttomuuden takia niin voi tuottaa tylsän latteaa harmaata keskikaistojen musiikkia ja ilmaisua, kuten brittipopissa usein tuntuu olevan kyse, mutta joskus homma on ihanan hienostunutta - vaivatonta lentoa, tais sitten sisältä hehkuvaa. Parhaimmista croonereista monet olivat amerikan italialaisia, mikä tuotti jälkimmäiseen kategoriaan hienon yhdistelmän sitä yläluokkaista kepeyttä ja latinoiden tunnekylläisyyttä.

Sellainen hienoviritteisyys on läsnä esim Frankie Laineen (am. italialainen vaikka sukunimi kuulostaakin suomalaiselta, vaan ei ole) A Girl In The Wood biisisssä kun sitä vertaa Olavi Virran Tyttö metsässäversioon. Ensikuulemalta Virta tuntuu päihittävän Laineen mennen tullen, samoin sovituksen komeus. Virran ilmaisu on isoa, suoraa komeaa ja miehekästä, Laine kuulostaa imelälle ja sovitus pipertelee ja sokeroi. Mutta jos jaksaa kuunnella ilman suomalaisia suoraan sanomiseen tottuneita korvia niin Laineen fraseeraus avautuu briljanttina, hienovaraisena, pidätyksillä ja päästöillä leikkivänä ja sovitus svengaa pyörryttävästi, ei humppakompin kolinaa ja jyskytystä, halonhakkuuta. Molemmissa on puolensa, mutat en suorilta sanoisi kumpaakaan imeläksi - ellei molempia omalla tavallaan. Tykkään alkuperäisestä, Laineesta, itse enemmän, vaikka Tyttö Metsässä onkin Virran erän komeimpia suorituksia ja aloitus draamallisesti uskomattoman hieno. Mutta Laineen lataus on jotain aivan käsittämätöntä.

E: Sori OT, KÄÄK: :puna:
E2: mulla on tunne, että olen lörpötellyt ihan samasta aiemminkin, eli tupla :puna: :puna: :heh:
Ihmiset kuuntelevat tänä päivänä radioista kappaleita, jotka vain heitetään heille. Ja heille sanotaan, että teidän täytyy pitää tästä kappaleesta, koska me soitamme sitä 60 kertaa päivässä. He pakottavat pitämään kappaleista.
- Salvador Sobral

Avatar
akuankka13
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 7343
Liittynyt: 10 Touko 2008, 13:08
Paikkakunta: Helsinki

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja akuankka13 » 05 Syys 2012, 22:05

Peruspirteä Wanha britti-iskelmä, kolme tähteä.
Ärsyttää se, että häpypitoiset paikannimet ovat houkuttelevia jopa minunkaltaisilleni viattomille pikkupojille.

Avatar
MuzaMaza
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 25723
Liittynyt: 26 Marras 2003, 15:21
Paikkakunta: Lieksa

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja MuzaMaza » 06 Syys 2012, 09:51

romualdo kirjoitti:
MuzaMaza kirjoitti:Aivan ihana. Täst mie tykkeen! Helpot viisi! :ihana:
-poeka ! Sie alat oppia... !! vielä muutama vuosirengas kuosiisi niin ... johan alamme vaan yhä useammin nyökytellä toisillemme iltanuotion äärellä että -juu, juu, määääki tykkään tästä ihan hirveeesti. ..... ...... no entäs tämä belgia - 68 .... siiis eikös ookki ihan sairaaaann hieno balladi tääääki .... niiiikerta..... (:rapinaa:) ...otakko vielä makkaraa ..... !?
Voi kuule "Romu", miehän olen ihan hullaantunut 60-luvun viisuihin. Ollut jo pitkään.
Aivan mahtava vuosikymmen. :joojoo:

Happy
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 5756
Liittynyt: 10 Marras 2011, 20:58

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Happy » 07 Syys 2012, 12:52

Ihan hyvä fiilistelykappale, vaikkakin tää on melko laimea ja tylsä.
Koukkua kyllä tää kappale kaipaa, tän unohtaa heti yhden kuuntelukerran jälkeen.
Vuotensa keskitasoa, sijalla 8/16 vuoden 1964 puntarissani.
:isobritannia: :isobritannia:

Mr Kite
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1799
Liittynyt: 25 Touko 2009, 23:19

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Mr Kite » 08 Syys 2012, 08:21

'
Hassua, että Matt Monron lauluääni muistutti (ehkä osin vahvastikin) Engelbert Humperdinckin ääntä - ja jopa tämä kappale paikoin muistutti (tai oli ainakin muistuttavinaan kuuloelimissäni) sitä tämän vuoden Engelbertin esittämää Iso-Britannian viisukappaletta. :mrgreen:......... :raaps:

Jännää sinänsä, että britit lähettivät edelleen - aina vuoteen 1967 asti - viisuihin tällaisia vanhahtavan tyylisiä iskelmä- ja viihdekappaleita, vaikka Britanniassa (ja muuallakin / maailmanlaajuisesti) Beatles ja kumppanit olivat tuoneet esiin ja nostaneet suureen suosioon uudenlaisen, modernin pop-musiikin jo vuonna 1963.
Vasta 1967 britit ymmärsivät lähettää viisuihin modernimpaa poppia - ja lähettivät kisaan Sandie Shawn ja pop-biisin Puppet on a string ja loppuhan onkin sitten jo niin sanotusti historiaa.....toisin sanoen: Sandie räjäytti koko potin :peukku:

I love the little things-kappale on minusta viisu-peruskauraa. Ihan kuunneltava, mutta ei sen suuremmin sykähdyttänyt.

Kolme tähteä.

'

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 16 Syys 2012, 05:49

hmm.... edelliselle nm. Kitelle vaan tekis mieli kuitata ... v. -61 Are You sure? ,.. ettt eiks se ollu jo aika vahvasti nuoriso-beat-kappale.... älyttömän kova hitti, ja myös se sai ensimmäisenä brittiviisuna meilläkin oman versionsa Eero & Jussi Raittiselta.... ja nähdäkseni myös v. -65 I Belong oli samoin todella vahvasti ajan hengessä muotisuuntauksia aistien heiluva beat-kappale.... ! ..... tään melko turhan huomautuksen heitti siis eräs henkeen ja vereen asti tämän Foorumin ehkä (Mr. Kiten ohella) suurin Britti-Viisu-Fani ..... vm. 1962 ....
(juu, kiitos kiitos, 50 v. synttäri-onnitteluista,...)


"Mitkä ovat näkemyksenne rakkaudesta? -Rakkaudestako? -Harrastan sitä kyllä vaakatasossa mutten koskaan puhu siitä suoraan." Marcel Proust.

"Rakkaus on sitä että jakaa osan itsestään toisten kanssa."

"Tosi rakkaudella ei ole onnellista loppua - sillä tosi rakkaudella ei ole loppua. "
Viimeksi muokannut romualdo, 17 Syys 2012, 07:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
TomppaJr
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 20518
Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
Paikkakunta: Helsinki
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja TomppaJr » 16 Syys 2012, 16:20

Noi taustapillipiiparoinnit oli aika ihania. :heh: Siksi neljä.
”Minä tiedän kaiken! Ja jos en tiedä, mietin hetken ja sitten tiedän.”

Mr Kite
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 1799
Liittynyt: 25 Touko 2009, 23:19

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja Mr Kite » 17 Syys 2012, 02:16

romualdo kirjoitti:hmm.... edelliselle nm. Kitelle vaan tekis mieli kuitata ... v. -61 Are You sure? ,.. ettt eiks se ollu jo aika vahvasti nuoriso-beat-kappale.... älyttömän kova hitti, ja myös meillä se sai ensimmäisenä brittiviisun meilläkin oman versionsa Eero & Jussi Raittiselta.... ja nähdäkseni myös v. -65 I Belong oli samoin todella vahvasti ajan hengessä muotisuuntauksia aistien heiluva beat-kappale.... !
Jos vertaa noita molempia mainitsemiasi kappaleita Sandie Shawn vuonna 1967 esittämään Puppet on a String-kappaleeseen ja Sandien esitykseen niin ero on minusta selvä.

Toki The Allisons-duon esittämässä Are you sure?-viisussa on tiettyä nuorekkuutta. Mutta kappale muistuttaa ja on paljonkin hengeltään ja tyyliltäänkin vielä kiinni 1950-luvun populaarimusiikissa The Everly Brothers-tyylisesti ja henkisesti.

Kathy Kirbyn vuonna 1965 esittämä I belong on kyllä jo tyylillisesti lähempänä modernimpaa pop-musiikkia.

Mutta ratkaiseva, selvä ero tulee siinä, että The Allisonsin ja Kathynkin esittämästä kappaleesta ja ennen kaikkea esityksistä puuttuu paljolti se (1960-luvulla syntyneen, kehittyneen) uudenlaisen, modernimman pop-musiikin svengi, syke, rytmi, henki, nuorekkuus, vapautuneisuus, irtonaisuus, jonka Sandie Shaw on sisäistänyt ja joka tulee hyvin esiin hänen esityksessään euroviisuissa vuonna 1967 esittäessään voittoisaa viisuaan Puppet on a String.

'

romualdo
Kanta-asiakas
Kanta-asiakas
Viestit: 8410
Liittynyt: 23 Helmi 2006, 18:38
Paikkakunta: Kälviä, Keski-pohjanmaa
Viesti:

Re: Iso-Britannia 1964: Matt Monro - I love the little thing

Viesti Kirjoittaja romualdo » 17 Syys 2012, 07:22

oou jeee, kiitos answerista Kite.... otatko vielä lisää teetä ..... !? ... nämä ny tuntuvat jo aika hiusten ja croksien halkomiselta mut ... but... siis jatkethaan tätä Lovely - sekoilua jota myös Elämäksi kutsutaan.... ja pistethään Brittien v. -71 edustajan Glodagh Rodgersin ihastuttava A song for Europe - ESC - ehdokas "Katso oikealle, katso vasemmalle" - soimaan ... do you like this song, ? dear Kite ..... I like verry much .... ... "muista aina, liikenteessä, monta vaaraaa ompi siellää..." kuten nyt nuo miljoonat koululaiset...... (Uk- ESC - 2006 ... :ihana: ) --- --- ....

Vastaa Viestiin