Viisukuppila

Maa: Monaco
Vuosi: 1969
Kappale: Maman, maman
Esittäjä: Jean Jacques
Säveltäjä: Jo Perrier
Sanoittaja: Jo Perrier
Kapellimestari: Hervé Roy
Sijoitus: 6./16
Pisteet: 11
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1969mc

Vuonna 1990 Eurovision laulukilpailujen sääntöihin lanseerattiin ikäraja, minkä mukaan euroviisulavalla esiintyvien oli täytettävä 16 vuotta viimeistään kuluvan vuoden aikana. Ennen sääntöä Euroviisuissa nähtiin muutamia lapsitähtiä, joista tunnetuin on tietenkin vuoden 1986 viisuvoittaja Sandra Kim, joka oli kilpailun aikaan tarkalleen 13 vuotta ja 200 päivää vanha. Sandraakin nuorempia viisusolisteja nähtiin esimerkiksi vuonna 1989: Israelin edustaja Gili Netanel oli jo ehtinyt täyttää 12, kun taas Ranskan edustaja Nathalie Pâque vietti 12-vuotissyntymäpäiviään viikko viisufinaalin jälkeen. 12-vuotias oli myös euroviisuhistorian ensimmäinen lapsitähti Jean Jacques, joka edusti Monacoa vuoden 1969 Euroviisuissa. Viisulavalla on nähty vielä nuorempiakin lapsia statistien rooleissa: esimerkiksi vuonna 1979 Espanjan esityksessä oli neljän lapsen taustakuoro ja vuoden 1985 Tanskan esityksessä show’ta yritti varastaa Søren Bundgaardin 9-vuotias tytär Lea.

Monacoa edusti siis vuoden 1969 Euroviisuissa 12-vuotias Jean Jacques (oik. Jean-Jacques Bortolaï, s. 17. marraskuuta 1956), joka esitti laulun Maman, maman (suom. Äiti, äiti). Laulu kertoi nuoresta pojasta, joka kertoi äidilleen nähneensä mieleenpainuvaa unta. Ensin hän oli komea sotilas ja sitten suuren laivan kapteeni – ja mikä tärkeintä, äiti oli ylpeä pojastaan. Uni muuttui kuitenkin painajaiseksi, sillä pian hän ymmärsi lapsuutensa loppuneen ja näki äitinsä vanhentuneena. Niinpä hän ilmoitti haluavansa pysyä vielä lapsena ja rukoili, että saisi pitää äitinsä luonaan mahdollisimman pitkään.

Jean Jacques levytti laulusta myös saksan-, espanjan- ja italiankieliset versiot. Monacon tunteisiin vetoava esitys pärjäsi viisufinaalissa hyvin, sillä tuloksena oli kunniakas kuudes sija neljän viisuvoittajan vuodessa. Maman, maman keräsi 11 ääntä, eniten laulusta pitivät italialaiset, jotka kartuttivat laulun pistesaalista peräti neljällä äänellä.


Jean Jacques - Mama (1969)

Voi, tämä on aivan ihana ja artisti vaikuttaa vilpittömältä. Olen aina pitänyt tästä suuresti, ja kohoaakin huippuviisuvuodessaan kuuden parhaimmistoon.

VIISI!

joo aivan sairaaaan uskomattoman hyvä viisuvuosi, siis (tietenkin ) heti v. -75 jälkeen... eniten suitsutetuin ... 5 pistettä täältäkin tästä uuesta rivari-asunnostani singahtaa tälle... ahhh kumpa meidän tuolloinen lapsitähti Jari "Äideista Parhain" Lappalainen olisi laitettu levyttämään tämä... "hän ymmärtää ja hän lohduttaa, kallein on hän vaan. Rakkain hän on niin korvaamaton, kallein hän on äiti muuun..." Erityiskiitos Viisula-kappaleen-esittelijälle esimerkillisen seikkaperäisestä tekstin avaamisesta meille joille ei esim. juuri tuo kouluranska ole kovin hyvä.... (suoraan sanoen meikä on oppinut oman erittäin lyhyen ranskani pelkästään näitä viisukappaleiden tekstejä tavaillessa...! luonnollisesti!)
mun oma emoni, maammoni, harmaapäinen ja hauraan linnunluinen äitini täytti viime kesänä 85 vuotta... vaikean nivelreuman hän sai noin 3 vuotta minun syntymäni jälkeen, erikoisen kova pakkastalvi -66 ja iskäni väliaikaisena yksinhuoltajana neljän lapsen kanssa karjanhoitotilalla, päivätyönä kirvesmiehen ammatti pisti aikoinaan nekin ikäluokat äärimmäisen lujille! varsinkin kun itse joutui mm. auraamaan 2 km. yksityistien pätkän että sai mantotonkat pikkukylätien varteen! ... että, osa pisteideni kymmenesosist saattaa tulla tiedostamattani myös ns. seniori-ihmisiin kohdistuvasta sympatiastani ja kunnioituksestani...
(ja shiis samaan viittaavat myös eräänlaiseksi huum...kevennykseksi tarkoittamani Palvelutalo-episoditkin.., (kts. tuorein UMK-13 viestini...) ja sitä myöten joidenkin nimimerkkien taannoin esille vetämä tosikkomainen suhtautuminen niihin kielii taas sitten ehkä jostain aivan muusta... jokseenkin huolestuttavista ominaisuuksista...!? nohh... mutth siis "Nuoruus on vaikeaaaa...." Lux-73) ja nuarena niin lukemattoman asiat pännivät ja ovat silleeen niiinqu evsvk ( = eivoissikavähempääkiinostaa, heijanimäsainuuenpelinpelattaiskotätämuutamatunti...!?)

Sympaattinen Jean Jacques lauloi reippaasti ja laulullisesti kypsällä otteella monacolaisen "Äideistä parhain" -kappaleensa. Samalla hän pesi mennen tullen myöhemmät viisujen lapsilaulajat varmuudellaan. Kappaleessa oli kivaa vaihtelua marssirytmeineen. Humppakomppi ei minua miellyttänyt tässä kappaleessa ollenkaan ja laskee tähtimäärää. Muuten oivallinen kokonaisuus saa kolme tähteä.
Hyvää Uutta Vuotta 2013 kaikille Viisula-kamuille .

Tämähän on hyvä! Mahtavan menevästi etenevä kappale, jossa on vielä väliin hienoja marssitahtejakin.

Minä pidän tästä.

**** tähteä.

Kaunis kappale, viisi tähteä.

Vaikka en niin näistä lapsukaisista pidäkään, tämä on sieltä viehättävämästä päästä. Jotenkin uskottava poikanen, eikä kimakka äänensäkään riipi korvia. Kappale myöskin lapsen suuhun sopiva ja muutenkin letkeän rytmikäs ja melodinen aikansa tuote. Neljä!

Humppaa ... ja tätä ei varmaan lapsesta saisi sanoa, mutta minun tekee mieleni vähintään ottaa pari askelta taaksepäin, en tykkää äänestään yhtään vaikka pätevä onkin. Lähinnä tulee kauhuleffojen pikkuvanhat lapsihahmot mieleen, äänikään ei ole lapsen. Maman ei siis vetoa äidintunteisiini lain. Anteeksi. Yksi.

Tämä on oikein kiva kappale, neljä tähteä.

tonywerner kirjoitti:Vaikka en niin näistä lapsukaisista pidäkään, tämä on sieltä viehättävämästä päästä.

Täsmälleen samat ajatukset, ei ollut ollenkaan niin ärsyttävä kuin myöhemmät tenavat viisulavalla. Hieman ylidramaattisuutta oli aistittavissa, mutta muuten Jean Jacques esiintyi ikäisekseen harvinaisen varmasti ja tyylikkäästi. Kappale oli aika mielenkiintoinen ja monivivahteinen, minäkin pidin niistä marssirytmeistä.

Kolme tähteä.

Kiitos lharjulle esittelyteksistä. Onpa tässä kappaleessa koskettavat sanat.
Vahvat neljä tähteä Jean Jacques-pojalle. Komeasti veti livenä.

Lapsi pakotettu laulamaan aikuishumppaa. Ajasta jäljessä ollaan kovasti. Stooges, Doors, Jefferson Airplay olivat ajan musiikkia. Ärsyttävä pikkuvanhus. Käyttää kurkunpohjaa kuin mikäkin setä laulaessaan. 1,4 pistettä.

Ei varmaan ole tähän mennessä ollut yhtään lapsitähtiviisua, jolle en olisi antanut vitosta. Eikä ole tämänkään jälkeen.

En ole tästä erityisemmin koskaan pitänyt. Nuori poika kyllä esiintyy yllättävän rentoutuneesti, mutta vähän liian tiiviisti junan lailla puksuttaa eteenpäin. Kaksi tähteä nyt kuitenkin.