Viisukuppila

^ Omat ääneni jo annettu, mutta Georgialle lähti yksi Toisaalta parhaimman eli Viron putoamisen jälkeen ei minulle ole enää kauheasti väliä miten tässä käy ja kuka putoaa, vaikka Unkaria kannatankin...

Onneksi suosikkini ovat yhä todella hyvässä tilanteessa, mutta tässä voi kyllä oikeasti tapahtua mitä vaan
Toisella nimittäin tällä hetkellä 1 ääni ja toinen on yhä nollilla

Olen kyllä hyvinkin järkyttynyt, jos inhokkini Georgia ei nyt vihdoin viimein putoa. Onneksi 2. semissä on paljon huonoja, joten ei se nyt loppujen lopuksi niin paljoa haittaa

Älkää nyt ainakaan Georgiaa pudottako.

Haa, no nyt se omituisesti suosiota kerännyt Liettuan unilaulu on saanut kerrankin hieman ääniä ja on nyt tiukassa tilanteessa Armenian kanssa!

Tokassa semissä oli vähän pakko äänestää Georgiaa pelastaakseen Unkarin. Romaniaa en halunnut äänestää vielä. Ykkösessä äänestelin pari kertaa Qamia mutta nyt siellä ei ole mitään menetettävää tällä hetkellä.

sziget kirjoitti:Miten täydellisten tulosten viipymisen on ajateltu vaikuttavan pelin kulkuun?

Ei se varmaan ratkaisevasti vaikutakaan. Avausviestissä esitetty fiktiivisen maailman sisäinen hassuttelusyy on lähimpänä todellista. Peliin voi olla sen verran vaikutusta, että niukimmin pelissä säilyneillä on hieman paremmat mahdollisuudet pysyä mukana, kun edellisen etapin päivitysviestistä ei suoraan näe, ketkä ovat liipaisimella. Ketjuäänestyksen tilanne tietenkin näkyy, joten kokonaan salassahan tulos ei pysy.

Mietin kyllä, pitäisikö tulosten saapumista tulevilla kierroksella sittenkin nopeuttaa. Nopeimmillaan kynnämme merta 340 solmun keskinopeudella (Tyynenmeren ylittävä 8. etappi). Kai viestiyhteydet voisivat pelittää vähintään sillä samalla.

TomppaJr kirjoitti:Olisi hauskaa saada tästä jollain tasolla tilastoa, onko äänestyskäyttäytyminen pudotuspeleissä muuttunut viime vuosina taktikoivammaksi?

Ihan aina peleissä on taktikoitu. Vuoden 2006 pelistä (suosikkiäänestys, joka päivä vain yksi ääni käytössä, vähiten ääniä saanut putosi) on jäänyt mieleen tulosten "aaltoilu". Edellisen päivän voittajat olivat usein seuraavana päivänä putoamistaistelussa. Väki katsoi edellisen päivän voittajan olevan "turvassa" ja käytti arvokkaan äänensä jonkin muun viisun puolustamiseen. Muutama fanisuosikki putosikin ennen aikojaan taktisen kömmähdyksen vuoksi. Esimerkiksi Belgian Je t'adore jäi pelissä sijalle 26.

Hazard kirjoitti:Ehkä tässä osa äänestää nyt sitten niitä omasta mielestään yliarvostetuimpia biisejä.

Alussa yritin, mutta vuoden yliarvostetuimman ennakkohypellä ratsastavan luisevan tyhjäkkeen pudottamiseen ei löytynyt kavereita. Luovutin toistaiseksi. Putoaahan viisu kuitenkin ennen seuraavaa päiväntasausta. Tai sitten voittaa koko pelin.

Enemmän ihmettelen, miten kyseisen maan länsinaapurin sekasotkulla ei muka ole epäsuosiota. Viisu kuulostaa siltä kuin tekijä olisi katsellut vuoden 2016 ykkössemiä ja päättänyt parittaa menestystarinat Ljubav je ja Utopian land, joista kummastakaan Kippola ei pitänyt. Nyt menee täydestä.

Brasilian päätyminen Portugalin valtapiiriin oli monen sattuman summa.

Sattuma 1: Espanjan kuningashuoneen varustama genovalainen merenkulkija Kristoffer Kolumbus löysi moukan tuurilla Amerikan vuonna 1492 etsiessään läntistä meritietä Intiaan. Amerikkalaisen historioitsijan Washington Irvingin 1800-luvulla popularisoman myytin mukaan Kolumbuksen oli vaikea löytää hankkeelleen tukijoita, koska Maan uskottiin olevan litteä. Irving sepitti sadun omasta päästään. Todellisuudessa Euroopan oppineisto oli antiikin ajoista alkaen tiennyt Maan muodon eikä aiheesta Kolumbuksen elinaikana kiistelty. Merimiehet todennäköisesti tiesivät Maan kaarevuuden omien havaintojensa pohjalta. Tavallinen kansa oli luku- ja kirjoitustaidotonta eikä ole suoraa tietoa siitä, minkämuotoiseksi he mielsivät Maan, jos yleensä ajattelivat asiaa. Joitakin epäsuoria viitteitä on siitä, että jopa rahvaalla oli ollut oikeansuuntainen käsitys Maan muodosta.

Todellisuudessa Kolumbuksen hanketta pidettiin hulluna, koska myös Maan koosta oli melko hyvä käsitys, ja Kolumbus oli arvioinut sen rankasti alakanttiin. Kolumbus miehistöineen olisi nääntynyt nälkään pääsemättä puoleenmatkaankaan. Kriitikot olivat oikeassa. Kolumbuksen onneksi Amerikka oli vain hieman kauempana kuin hän oli laskenut Aasian olevan (!).

Sattuma 2: Tordesillasin sopimuksessa vuonna 1494 Espanja ja Portugali jakoivat uudet maat, sekä löydetyt että vielä löytämättömät, keskenään niin, että pohjois-etelä-suuntainen jakolinja kulki yhtä kaukana Portugalille jo kuuluneesta Kap Verdestä ja Kolumbuksen löytämistä Karibianmeren saarista. Sopimuksen laatimisen aikaan ei tiedetty, että Amerikan manner ulottuu jakolinjaa idemmäs.

Ehkä sattuma 3: Pedro Álvares Cabral purjehti nykyisen Brasilian rannikolle mahdollisesti vahingossa vuonna 1500. Vasco da Gama oli löytänyt meritien Intiaan vuonna 1498, mistä lisää pelin loppupuolella. Cabralin kolmentoista aluksen laivueen oli määrä kulkea samaa reittiä Intiaan kauppasuhteita vakiinnuttamaan. Kap Verdeltä lähdettyään laivue kuitenkin eksyi voimakkaassa tuulessa kurssista tarkoitettua lännemmäs ja rantautui Porto Segurossa, jossa Cabral piti kristityn jumalanpalveluksen miehistölleen ja kohtaamilleen tupiniquim-heimon alkuasukkaille. Tai näin virallinen tarina kuuluu. Historiantutkijat kiistelevät siitä, oliko Cabralin navigointivirhe vahinko vai tiesivätkö portugalilaiset jo valmiiksi, että alueella on Tordesillasin jakolinjan itäpuolella sijaitsevaa maata.

Portugalilaiset alkoivat asuttaa Brasiliaa 1530-luvulla. Vuonna 1549 perustetusta Salvadorista tuli siirtomaan ensimmäinen pääkaupunki. Alkuperäisasukkaat vastustivat miehittäjiä mutta ilman tuliaseita ja eurooppalaisten tuomien tautien heikentäminä jäivät alakynteen. Maan koillisosaan perustetuille sokeriplantaaseille tuotiin työvoimaksi orjia Afrikasta. 1700-luvulla seurasi uusi siirtolaisuuden aalto, kun reittikohteemme Rio de Janeiron läheltä löytyi kultaa ja timantteja. Riosta tuli nopeasti maan merkittävin kaupunki ja vuonna 1763 myös pääkaupunki.

Pyreneiden niemimaan sodassa Ranskan joukot miehittivät Portugalin vuonna 1807, jolloin Portugalin kuningas João VI pakeni hoveineen Rio de Janeiroon ja pysyikin maanpaossa vuoteen 1821. Tämän ajan Rio oli käytännössä koko Portugalin pääkaupunki. Palattuaan Portugaliin João jätti poikansa Pedron hallitsemaan Brasiliaa. Pedro riitaantui Portugalin keskushallinnon kanssa ja julisti vuonna 1822 Brasilian itsenäiseksi sekä itsensä sen keisariksi. Joãon VI:n kuoltua 1826 Pedrosta tuli lyhytaikaisesti myös Portugalin kuningas, mutta hänet pakotettiin luopumaan kruunusta. Painostuksen alla hän luopui myös Brasilian kruunusta vuonna 1831 viisivuotian poikansa Pedro II:n hyväksi. Vuonna 1888 prinsessa Isabella lakkautti orjuuden toimiessaan sijaishallitsijana keisarin Euroopan-matkan aikana. Maanomistajat nousivat kapinaan ja syöksivät keisarin vallasta. Vuonna 1889 Brasilia sai tasavaltaisen hallitusmuodon, ja Portugalin kuningassuvun valta maassa oli ohi.

Rio de Janeiro menetti pääkaupunkistatuksensa vuonna 1960, jolloin hallinto siirrettiin varta vasten pääkaupungiksi rakennettuun Brasílian kaupunkiin sisämaahan.

Vihdoinkin Romania on ulkona!

Tippuihan se Liettua vihdoinkin. Minkäköhän sitä seuraavaksi ottaisi tähtäimeen.

Joudunko taas antamaan Georgialle eniten pisteitä Scorewizissä?

No, kuudes kerta toden sanoo

Liettua

Montenegro ja Georgia ulos kakkossemistä nyt ja vähän äkkiä... Ykkösestä ei löydy enää kuin vahvan kolmosen äänestettäviä.

Eih, Armenia. Jee, Liettua ja Romania.

TomppaJr kirjoitti:Montenegro ja Georgia ulos kakkossemistä nyt ja vähän äkkiä

Olemme tästä jopa samaa mieltä.

Liettuaa tulee ikävä. Ymmärrän, että viisua voi pitää tylsänä. Ihmetyttää vain balladien keskinäinen järjestys. Ykkössemin puolella on ainakin yksi paljon tasapaksumpi hyminä jäljellä, enkä sulata sitä, että näin suuren äänestäjäjoukon yhteismaun mukaan se on muka vähemmän tylsä.

Kakkossemistä ne, joiden piti ehdottomasti pudota, putosivat jo. Ne, joiden pitäisi vielä pudota, eivät tunnu saavan ääniä juuri keneltäkään.

Just. Suosikkini on ulkona.

Hellyyttävää, miten tosissaan jotkut ihmiset ottavat tämän pudotuspelin vielä näiden monien vuosien jälkeenkin.

Ihmettelen, ettei Moldovan rasittava humpparenkutus ärsytä äänestäjiä tuon enempää.

Hauska havainto, kuinka paljon enemmän kakkossemin kappaleita äänestetään tällä hetkellä.

Montenegro on sen verran kulahtanut ja pönöttävä balkanballadikseen, että voisi nyt ansaita ääneni. Vaikka on tuolla kakkossemissä huonompiakin jäljellä (mm. Rybakin halpa renkutus), mutta niillä ei taida olla putoamisuhkaa . Romaniaa jäin vähän kaipaamaan. Goodbye vaan heille.

Timoteus kirjoitti:Liettuaa tulee ikävä. Ymmärrän, että viisua voi pitää tylsänä.

Myönnän muutamankin kerran Liettuaa äänestäneeni. En pidä biisiä tylsänä. Balladia voi vihata muustakin syystä kuin tylsyyden takia. Minua Liettuassa riipii Ievan lässyttävä ääni. - Jos tasapaksulla hyminällä Irlantiin viittaat, niin sitäkin kyllä olen yrittänyt pudottaa.

Rousku kirjoitti:Romaniaa jäin vähän kaipaamaan. Goodbye vaan heille.

Romanian putoaminen kyllä satutti.

Terasbekoni kirjoitti: Pitäisiköhän meidän Unkarin ystävien keksiä jokin sotasuunnitelma sen pitämiseksi mukana mahdollisimman pitkään?

Ehdotusta vain kehiin! Unkari on semin paras kappa, joten jokseenkin mihin vain sotasuunnitelmaan olisin valmis yhtymään!

Rousku kirjoitti:

Terasbekoni kirjoitti: Pitäisiköhän meidän Unkarin ystävien keksiä jokin sotasuunnitelma sen pitämiseksi mukana mahdollisimman pitkään?

Ehdotusta vain kehiin! Unkari on semin paras kappa, joten jokseenkin mihin vain sotasuunnitelmaan olisin valmis yhtymään!

Minäkin yhdyn. Ehdotukseni on se, että se Rybak voitaisiin pudottaa niin kuin aiemmin jo sanoit

Jee, sotalinjat auki! Unkaria oon valmis puolustamaan. Löytyykö täältä muuten potentiaalisia ehdokkaita tuhoamaan Belgia tai Bulgaria, joilla on mahdollisuudet voittoon?

Ilmoittaudun mukaan Unkarin puolustustaisteluun. Todennäköisesti alan ensi kierroksella taktikoimaan, vaikka se on hieman tapojeni vastaista.

Mutta missä ovat Georgian puolustajat, kun niitäkin nyt tarvittaisiin?

^Tässä, ts. äänestämässä Montenegroa.

Timoteus kirjoitti:Enemmän ihmettelen, miten kyseisen maan länsinaapurin sekasotkulla ei muka ole epäsuosiota. Viisu kuulostaa siltä kuin tekijä olisi katsellut vuoden 2016 ykkössemiä ja päättänyt parittaa menestystarinat Ljubav je ja Utopian land, joista kummastakaan Kippola ei pitänyt. Nyt menee täydestä.

Ihan siksi vain kun on ollut tässä tärkeämpääkin tekemistä. Mutta kyllä minä sitäkin mielelläni epäsuosisin, etenkin jos samalla voisin suojata Unkaria.

Jättäkää Georgia rauhaan