Tää päätti lähteä katsomaan Suomen hevosta Kirjurinluotoon joskus kuunvaihteessa. Näytelmästä en tiedä silleen mitään, mutta kun mukana on Maija-Liisa "Ulla Taalasmaa" Peuhu ja etenkin Eija Vilpas , niin pakkohan se on mennä katsomaan!

Nyt on sitten Suomen hevonen nähty. Aika nykyaikaistettu maalaiskomedia. Ihan hauska ja Vilpas oli loistava , eikä Peuhukaan huono ollut, joskin hänen roolisuorituksesta tuli sattuneista syistä ehkä hieman enemmän Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä -sarjan rouva Rytkönen kuin Ulla Taalasmaa. Tarina ihan kohtuullinen ja nauraa sai siellä täällä, mutta eipä tämä mikään elämää suurempi tapaus ollut, vaikka ihana Vilpas olikin mukana . Ihan ok kuitenkin.

Kävin katsomassa Rauman Kaupunginteatterssa Lainahöyhenissä oli hyvä jopa näin suomeksi käännettynä. Yksi vähän tylsä laulu löytyi, mutta noin muuten jaksoivat kaikki laulut viihdyttää. Muutenkin musikaali oli hirveän raikas ja hauska tapaus. Näyttelijät olivat hyviä ja Salkkareissakin pyörähtänyt Mikko Leskelästä tuli jopa paikoin mieleen Jarkko Valtee . Todellakin kannatti mennä katsomaan ja voin suositella lämpimästi, jos Raumalle syksyn tai kevään aikana suuntaatte.

Nyt saa mainostaa!

Tarvitsisin nimittäin vinkkejä ensi keväänä pyörivistä hyvistä näytelmistä Helsingissä. Olen ajatellut ostaa teatteriliput siskoilleni joululahjaksi. Hauskat näytelmät ovat etusijalla.

Minulla ei ole vastausta Peten kysymykseen, mutta jos Petellä on joskus tarvetta ylimääräiselle siskolle...

Suosittelen tosiaan kaikille Uudenkaupungin teatterissa menevää Piinaa, jos suinkaan kykenee. Piinahan siis perustuu Stephen Kingin kirjaan, jossa kirjailija joutuu "ykkösfaninsa" armoille. Annie eli Eija Heiskanen oli aivan loistava. Olin ihan myyty jo siinä vaiheessa, kun Annie huudahti, kuinka hän on Sheldonin ykkösfani. Tässä kohtaa nimittäin kulki kylmät väreet selkäpiissä. Muutenkin oli ihan vakuuttava esitys ja mitään olennaista ei jäänyt puuttumaan (kai). Vähän kyllä vierastin videon käyttöä esityksessä ja varsinkin sen ihan ensimmäisen videon olisi voitu kiertää jotenkin, ellei jättää peräti kokonaan käsittelemättä. Ne pari muuta videota sinällään ymmärtää, kun piti liikkua "muissa huoneissa" ja esityssali pieni kuin mikä. Mutta kokonaisuutena siis ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja pidin tästä enemmän kuin elokuvasta.

Pete kirjoitti:Tarvitsisin nimittäin vinkkejä ensi keväänä pyörivistä hyvistä näytelmistä Helsingissä. Olen ajatellut ostaa teatteriliput siskoilleni joululahjaksi. Hauskat näytelmät ovat etusijalla.

Katopa, jos tuolta löytyisi jotain mielenkiintoista. Sieltä Tietolähteitä-osiosta valitset vaan Ensi-illat (tylsät ei-suorat linkkisysteemit ), niin johan löytynee jotain. Oli siellä ainakin muutama ensi-ilta pääkaupunkiseudulle, mutta huumoripitoisuudesta en tiedä. Lisäksi tuolta ilmeisesti puuttuu monia hyviä teattereita tai siltä se ainakin tuntui.

Täältä sitten löytyy listaa Helsingin teattereista.

The_Sipi kirjoitti:Katopa, jos tuolta löytyisi jotain mielenkiintoista.

Kiitos älyttömästi! Nyt on sitten ostettu liput Helsingin kaupunginteatterin Buster Keatoniin.

Pakko päästä katsomaan Maria Sidin ohjaama Play Me! Svenska Teaternissa!

Helsingin kaupunginteatterin Buster Keaton oli hyvä, mutta ehkä sitä oli hieman liikaa mainostettu hauskaksi.
Rauno Ahonen oli roolissaan todella taitava, kuten myös pianoa ja viulua taustalla soittanut Kaisa Kulmala.

Sattuipa sopivasti, että tää ketju oli nostettu ylös, mä nimittäin kävin eilen Kouvolan teatterissa katsomassa näytelmän Kaaos! Vakavia asioita oli käsitelty tragikoomisella tavalla ja näyttelijätkin olivat hyviä. Yllätyin positiivisesti! Tää sama näytelmä pyörii ilmeisesti monessa teatterissa tällä hetkellä, joten uskallan suositella sitä ihan käsikirjoituksenkin puolesta.

Ai niin, onkin jäänyt kertomatta, että kävin joku aika sitten katsomassa Sound of Musicin Tampere-talossa.
Ihan hyvä esitys, Maria Lund Mariana oli aika hyvä, vähän lapsellinen ehkä, mutta ei saa verrata Julie Andrewsin loistotulkintaan .
Lapset lauloivat todella hyvin. Jotenkin vaan Jukka Leisti Kapteeni von Trappina on niin hullu ajatuskin, että hyvästä näyttelijätyöstä huolimatta tuli vähän hoopo olo. Eikä Jukka laulakaan ihan roolin vaatimalla tasolla, siksi hänen lauluosuuksiakin oli vähän helpotettu. Sääli sinällään, kaunis Edelweiss olisi saanut jäädä ronkkimatta. Ja ihan käsittämätöntä on, miksi Paronittaresta oli tehty kamalalla tavalla naurava bimbo . Alkuperäisessä versiossahan hän on arvokas, hillitty ja vähän etäinen.

Mutta kokonaisuutena sellainen ihan ok, ei kaduta, että tuli katsottua.

Roope kirjoitti:Olin eilen katsomassa Aboa Vetus & Ars Nova -museon pihalla irlantilaiskomedian Kiviä taskussa, mukana oli myös repliikki: " Every song is a cry for love, Ireland zero points"

Minä kävin eilen yllättäen katsomassa Helsingin kaupunginteatterin teatteristudio Pasilassa samaisen näytelmän, jonka kaikki roolit (15 kpl) näyttelivät Martti Suosalo ja Mika Nuojua. Näytelmää on esitetty Helsingissä jo vuodesta 2002 eikä ihme, sillä se oli kyllä todella hauska! Upeat näyttelijäsuoritukset molemmilta herroilta. Suosittelen vahvasti!

Olin viime viikolla katsomassa Ryhmäteatterin Euroopan taivaan alla. Oli todella viihdyttävä ja ajatuksia herättävä teos! Näytelmässä käsiteltiin EU:n sekä Suomen sisällä olevia ongelmia. Ryhmäteatterin tapaan sivuhenkilöitä oli hengästymiseen saakka, ja pieni näyttelijäjoukko onnistui roolivaihdoissa täydellisesti. Koko ensimmäisen puoliajan sai nauraa vatsa kipeänä, kun taas toisella puoliajalla tunnelma vaihtui hyvinkin synkäksi ja ahdistavaksi. Suosittelen kyllä lämpimästi tätä näytelmää!

Kävin eilen katsomassa Suomen Kansallisteatterissa Viidakkokirjan. Oli ehkä paras näytelmä, jonka olen koskaan nähnyt! Vanha tarina ihmislapsi Mowglista oli hienosti siirretty nykyaikaan ja asfalttiviidakkoon. Tarina oli uskottava, vaikka näillä eläimillä olikin inhimilliset roolit. Tykkäään, kun teatterissa yhdistetään multimediaa, tanssia ja laulua ja tässä oli kaikkea tuota! Tanssinumerot olivat huikeita. Näytelmässä oli myös pari viisukytköstä. Todella hyvä, mukaansatempaava ja hauska näytelmä! Suosittelen, menkää katsomaan!

Pari viikkoa sitten kilahti postista pääsykoekutsu Teatterikorkeaan. Pääsykokeisiin vajaa kaksi viikkoa. Jaiks. Täällä yritän kovasti miettiä vielä noita ennakkotehtäviä ja sitä, että miten saisi itsensä siihen tilaan, ettei jännityksellä lyö lukkoon ihan kaikkea. Sitä sopii miettiä.

Onnea karsintoihin Ruut Pyritkö sinne nyt ekaa kertaa?

Hazel kirjoitti:Onnea karsintoihin Ruut Pyritkö sinne nyt ekaa kertaa?

Kiitos! Jep, ensimmäinen kerta. En oleta todellakaan että pääsen sisään, mutta otan tämän kokemuksena. Oon hyvin tyytyväinen jos noissa tuomareille esitettävissä tehtävissä pääsee eteenpäin. :------)

Euran (Kauttuan) Pyhäjärven kesäteatterissa esitetään Arto Paasilinnan kirjaan perustuvaa Ulvovaa mylläriä ja kävin viime viikonloppuna katsomassa sen. Oli ihan hauska, vaikka itse mylläri Huttusen mielitiettyä näytellyt nainen olikin vähän huono, mutta muuten niin hahmot kuin niiden näyttelijätkin olivat varsin hyviä ja näytelmän aikana sai nauraa kunnolla.

Täällä Porissa on menossa Lainsuojattomat-teatterifestivaali ja eilen kävi esiintymässä Stella Polaris typistetyllä miehistöllä (kaksi esiintyjää) ja vain vajaan tunnin mittaisen näytöksen kanssa, mutta hauskaa oli silti. Ja vaikka nyt ne esiintyjätkin välillä meinasivatkin repeillä ja itse asiassa välillä yrittivätkin saada toisen nauramaan. Aiheena oli Juhannusravit ja sitten kaiken maailman metsänhaltijoiden ja toiveiden ja isäntien panemisen kautta päästiin lopulta niihin juoksukisoihin. Hyvin hauska esitys. Kerran kun toiselta meni pokka, niin se liitti aika vaivatta sen naurun siihen esitykseen mukaan ja samainen tyyppi teki jotain tanssiliikkeitä about 20 sekuntia ihan hiljaa ja sitten sanoi sen hetkisen roolihahmonsa äänellä silleen hauskasti "Teen näin, koska en tiedä, mitä sanoisin", että ei se vähentänyt esityksen viihdyttävyttä yhtään. Noin muuten esitys oli kuitenkin sen verran ammattitaitoisen näköinen, että ei uskoisi, että kyseessä oli improvisaatio.

Tänään oli sitten vuorossa unkarilainen HOPPART Company esityksellään Die Hard - vain kuolleen ruumiini yli (tekstitys englanniksi). Ennen esitystä mietin, yrittävätkö he vakavaa adaptaatiota vai onko luvassa naurupommi ja jälkimmäinenhän siitä lopulta tuli. Ihan alussa vielä tosin näytti, että melko vakavasta adaptaatiosta olisi kyse, mutta jossain vaiheessa huumori ja komedia astui oikein kunnolla esiin ja varsinkin lopussa mentiin jo pelkän komedian puolella. Vaikka (unkarinkieliset) repliikit tapailivatkin alkuperäisen elokuvan repliikkejä kaikessa vakavuudessaan, niin joko sanojien toimesta tai taustalla tapahtui kuitenkin melkein koko ajan jotain hauskaa. Näytelmän absurdein hetki koettiin, kun John Hard (joka oli päähenkilön nimi tässä näytelmässä) jäi roistojen nalkkiin ja häntä ammuttiin pistoolein ja konetuliasein, vedettiin vatsaa auki veitsellä, katkottiin kaula, sahattiin moottorisahalla raajat irti ja vaikka mitä, mutta silti John Hard nousi pystyyn ja kukisti roistot. Kerrassaan hulvaton tapaus.

No voi nyt jumankeutsi.

Oletko lukiolainen?

Katoppa: http://www.riksasbocker.se

Upeita lukiokirjoja juhlaan ja arkeen!

Kiitos!

^

Apua, huutonauran täällä!

Fingerporista tulee näytelmä Espoon kaupunginteatteriin! Ensi-ilta on syksyllä 2012.

http://www.iltalehti.fi/viihde/20111020 ... 2_vi.shtml

Meidän täytyy tehdä tuonne joku kuppilalaisten yhteismatka!

Absolutamente! On jännää nähdä, miten Fingerpori-vitsit taipuu näyttämölle asti, ja millainen juoni siihen ympärille rakennetaan. Sitä paitsi ei sitä muuten varmaan tulisi mentyä Espooseen asti teatteriin.

Menen tänään katsomaan Kumman Kaa -näytelmää Lohjalle Se on varmaan ihan sairaan hauska! Onko kukaan muu kuppilalainen nähnyt sitä?

Mä kävin Ruotsissa teatterissa. Oli superhauskaa, vaikka se kuulosti tylsältä: "Amadeus" hette päjsen. Amadeus Mozart oli vissiin aika seko tyyppi, kun lavalla syötiin sen paskaa ja muuta vastaavaa. Jotkut katsojat oli selkeesti järkyttyneitä, mutta mä nauroin naama punasena.

Tuo Kumman kaa -näytelmä on kyllä tosi hauska, kävin sen kahdesti katsomassa.

Edit: Voisin toki muutakin kirjoittaa. Kävin reilu viikko sitten katsomassa Helsingin kaupunginteatterissa Vastanaineet -näytelmän. Näytelmä kertoi kolmesta pariskunnasta, jotka viettävät 25-vuotis hääpäiväänsä, mutta asia ei olekaan ihan niin... Muhun tuo näytelmä ei kauheasti iskenyt, vaikka ihan hauskoja kohtia siinä olikin. Yleisö koostui 50+- ikäisistä henkilöistä, joten ehkä olin itse vain väärää kohderyhmää.