Treno kirjoitti:
Mä olen kyllä aina pitänyt prolatiivista: meritse, maitse, postitse, faxitse... sille pitäisi ehdottomasti suoda virallinen sijamuodon status! Soitin asiasta aikoinaan jopa Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (kauheen aktiivinen tää on ollut) ja vastasivat sieltä, että koska kyseinen taivutus on mahdollista muodostaa vain melko harvoissa tapauksissa, ei sitä ole katsottu sijamuodoksi.
Ooh, prolatiivi on ihana! Olen elvytellyt sitä jo useamman vuoden puhumalla sitse aina kun mahdollista. Valitettavasti sen luontainen käyttöala on tosiaan supistunut aika kapeaksi, mutta uudelleenvirkoamista voi tehostaa pienitse ylilyönneitse.
Uusin projektini on eksessiivi, jonka katoaminen sijamuodointa on surullista. Essiivi ja translatiivi ovat niin yksinäisiä (kaksinaisia?) ilman sarjansa kolmatta jäsentä, jollaiset paikallissijoillakin on. Eksessiivi on tosin vielä prolatiiviakin vaikeampi tapaus, koska on ollut poissa käytöntä sen verran kauan, että jo pelkästään sen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
UFOPOLI kirjoitti:
Uusin projektini on eksessiivi, jonka katoaminen sijamuodointa on surullista. Essiivi ja translatiivi ovat niin yksinäisiä (kaksinaisia?) ilman sarjansa kolmatta jäsentä, jollaiset paikallissijoillakin on. Eksessiivi on tosin vielä prolatiiviakin vaikeampi tapaus, koska on ollut poissa käytöntä sen verran kauan, että jo pelkästään sen ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
Olenko nyt aivan hakoteillä, jos väitän, että eksessiivi ei tuollaisessa käytössä kuitenkaan vastaa essiiviä ja translatiivia, joilla on paikallissijainen merkitys vain tietyissä sanoissa? Pitää äkkiä keksiä kieliopillistä käyttöä eksessiiville! Muuten juttu on surullinen kuitenkin.
21:15 <@XXX> kuten huomaat, mulla on vähän tautologiaa.
Treno kirjoitti:
Mä olen kyllä aina pitänyt prolatiivista: meritse, maitse, postitse, faxitse... sille pitäisi ehdottomasti suoda virallinen sijamuodon status! Soitin asiasta aikoinaan jopa Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen (kauheen aktiivinen tää on ollut) ja vastasivat sieltä, että koska kyseinen taivutus on mahdollista muodostaa vain melko harvoissa tapauksissa, ei sitä ole katsottu sijamuodoksi.
Se ei ole sijamuoto, koska kaikkia nomineja ei voi taivuttaa prolatiiviin.
Naali kirjoitti:
Olenko nyt aivan hakoteillä, jos väitän, että eksessiivi ei tuollaisessa käytössä kuitenkaan vastaa essiiviä ja translatiivia, joilla on paikallissijainen merkitys vain tietyissä sanoissa? Pitää äkkiä keksiä kieliopillistä käyttöä eksessiiville! Muuten juttu on surullinen kuitenkin.
En suorastaan edes tiedä, sehän surullisinta onkin.
Jónsì kirjoitti:
Se ei ole sijamuoto, koska kaikkia nomineja ei voi taivuttaa prolatiiviin.
Mitä muka ei voi? Olen mielestäni vallan onnistuneesti puhunut kaikitse mahdollisiste nomineitse.
Jónsì kirjoitti:
Punaisine kaksine silmineen. Pronomineista taitaa taipua vain osa. "Näine"
Muuten hyvä mutta tuo on komitatiivi.
Hyvä kun instruktiivi tuli puheeksi, sillä sen yksikkö on myös elvytyslistallani. Sen pääongelma on, että muodot ovat identtisiä yksikön genetiivin kanssa, minkä vuoksi niitä ei osata käyttää. Lisäksi monet instruktiivimuodot ovat niin leksikaalistuneita, ettei niitä juuri edes tunnista. Vai kuka jäsentää säännönmukaisesti esimerkiksi sanan "niin" sanan "ne" monikon instruktiiviksi?
Naali kirjoitti:
Olenko nyt aivan hakoteillä, jos väitän, että eksessiivi ei tuollaisessa käytössä kuitenkaan vastaa essiiviä ja translatiivia, joilla on paikallissijainen merkitys vain tietyissä sanoissa? Pitää äkkiä keksiä kieliopillistä käyttöä eksessiiville! Muuten juttu on surullinen kuitenkin.
translatiivi: Anneli Jäättenmäki nimitettiin pääministeriksi.
essiivi: Anneli Jäätteenmäki toimi pääministerinä.
eksessiivi: Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerintä.
Tuo on siis tietämäni mukaan muodon alkuperäinen käyttötarkoitus. Mutta koska tuollaiset ilmaisutavat ovat sirpaloituneet niin moninaisiksi, että niiden palauttaminen on jo kognitiivisesti haastavaa, olen hakenut eksessiiville ylimääräistä tilapäiselintilaa paikallissijojen puolelta.
UFOPOLI kirjoitti:
eksessiivi: Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerintä.
Mutta tuohan on kauheen kätevää. Sitä täytyy alkaa heti käyttää! Kun ei voi sanoa, että 'Anneli Jäätteenmäki erosi pääministeristä', joudutaan käyttämään kankeita korvikkeita kuten 'pääministerin virasta'.
translatiivi: Anneli Jäättenmäki nimitettiin pääministeriksi.
essiivi: Anneli Jäätteenmäki toimi pääministerinä.
eksessiivi: Anneli Jäätteenmäki erosi pääministerintä.
Aa! Ehkä juttu ei olekaan täysin menetetty. Ei kun käyttöön vaan.
21:15 <@XXX> kuten huomaat, mulla on vähän tautologiaa.
Sagapo kirjoitti:
Monissa murteissa: olen kotona, lähden kotoonta.
Aivan totta, juuri tuota hain mielessäni. Itse kyllä sanoisin yhdellä o:lla, mutta se lienee aluekysymys. Mitä muita käyttötapoja vielä voisi löytyä? Pitänee ajatella siltä kannalta, että ottaa essiivin tiloja ja tulee niistä pois.
1. Jos virkkeen viimeisessä sanassa on lopussa huutomerkki, niin tuleeko pistettä ollenkaan?
2. Coveroida voi pistää monilla silmään minun viesteissäni. Millä sen parhaiten korvaisi?
1. Eikös piste sitten tule jos huutomerkki kuuluu sanan ulkoasuun kiinteästi? Keksisköhän jonkun esimerkin? Ei taida keksiä
2. Tehdä cover -kappale? Esittää suomenkielinen versio kappaleesta nönnönnnöö?
Sagapo kirjoitti:
Haa! Mietin, mietin ja sitten keksin: Kokous siirrettiin maanantainta.
Ei mahda mitään, mutta mun korvaani ei kyllä tämä eksessiivin pääte -nta kuulosta hyvältä... Mietin, että eikö olisi mitään muuta vaihtoehtoa? Väkisin korva haluaisi sinne jonkun -sta -päätteen... Kävisikö "maanantaiosta" lol kun se o-kirjain sanassa "kotoota" kuulostaa niin kivalta
Toisaalta pääministeri-esimerkissä voisi a-kirjain olla parempi, muuten tulee "pääministeriöstä" lol eli sanokaamme "Anneli erosi pääministeriästä"...
Tai sitten joku mukava -ksata tai -ksätä -pääte :mrgreen:
Tai -ntsa / -ntsä -pääte...
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Vompeli kirjoitti:
Esittää suomenkielinen versio kappaleesta nönnönnnöö?
Minä ainakin haluaisin kuulla Nönnönnöön suomenkielisen version.
Huilumies kirjoitti:
Ei mahda mitään, mutta mun korvaani ei kyllä tämä eksessiivin pääte -nta kuulosta hyvältä... Mietin, että eikö olisi mitään muuta vaihtoehtoa?
Luuletko, että olemme itse sen keksineet? Vaihdetaan samantien kaikki sijapäätteet jee!
Huilumies kirjoitti:
Tai sitten joku mukava -ksata tai -ksätä -pääte
Huilumies kirjoitti:
Ei mahda mitään, mutta mun korvaani ei kyllä tämä eksessiivin pääte -nta kuulosta hyvältä... Mietin, että eikö olisi mitään muuta vaihtoehtoa?
Luuletko, että olemme itse sen keksineet? Vaihdetaan samantien kaikki sijapäätteet jee!
Taisin ehkä luullakin. Anteeksi jos olin väärässä Ajattelin, että se n oli otettu essiivistä ja se ta elatiivista ja ablatiivista, ja että olitte sitten laittaneet nämä yhteen. En kai sitten lukenut tarpeeksi edellisiä viestejä...
Mutta luonnolliselta sitä ei helposti saa kuulostamaan...
Yksi muoto tuli vielä mieleen: -ksta / -kstä Translatiivin ks ja abla/elatiivin ta yhdessä! Voisi jopa kuulostaa luontevalta... "pääministerikstä"
Viimeksi muokannut Huilumies, 23 Elo 2006, 10:24. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Huilumies kirjoitti:
Taisin ehkä luullakin. Anteeksi jos olin väärässä Ajattelin, että se n oli otettu essiivistä ja se ta elatiivista ja ablatiivista, ja että olitte sitten laittaneet nämä yhteen. En kai sitten lukenut tarpeeksi edellisiä viestejä...
Eipä tuo mitään, jos kerran niin luulit. Mutta ihan alkuperäinen muoto kyseessä kuitenkin on.
Huilumies kirjoitti:
Mutta luonnolliselta sitä ei helposti saa kuulostamaan...
Johtunee hyvin pitkälle siitä, ettei se ole ollut aktiivikäytössä enää aikoihin.
Huilumies kirjoitti:
Yksi muoto tuli vielä mieleen: -ksta / -kstä Translatiivin ks ja abla/elatiivin ta yhdessä! Voisi jopa kuulostaa luontevalta... "pääministerikstä"
Onko /kst/ edes suomen fonotaksin mukainen? Taitaa se juuri ja juuri olla. Esimerkkejä miettiessäni tuli ensimmäisenä mieleen "sekstata"
Eihän coverin tarvitse olla käännös, voihan sitä coveroida myös samalla kielellä, kuin alkuperäinen kappale on. Tehdä versio? Versioida?
Ymmärsinköhän kysymyksen oikein, mutta tokihan kysymysmerkki tai huutomerkki korvaavat aina pisteen lauseen lopussa. Eli ei tule pistettä, jos on huutomerkki!
Kysymys koski siis tilannetta, jossa huutomerkki ei tavallaan ole välimerkki, vaan osa nimeä. Kuten OHO!-lehti tai Avanti!. Uskoisin Sagapon tavoin, että silloin tulee vielä piste perään, jos virke päättyy tuollaiseen nimeen. Uusimmassa Kielikello-lehdessä käsitellään välimerkkejä ja todetaan, että nimet, joihin on liitetty välimerkki, kirjoitetaan juoksevassa tekstissä lauseyhteydessä ilman kyseistä merkkiä ja niitä taivutetaan kuin kyseistä merkkiä ei olisi. Esim. "Avantin esitys alkaa pian." Lehti ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, kuinka toimia virkkeen lopussa.
"Laka laulaja kielsi tulemasta alas parvekkeelta ennen kuin rakkaus kestää... " -Pokušaj
Mä en muuten enää olekaan varma, miten tuossa pitää toimia. Jos mun tarvitsisi oikeasti kirjoittaa esimerkkini mukainen lause, kirjoittaisin selvyyden vuoksi näin:
Katso-lehden entinen nimi on "Katso!".
Ehkäpä samoin kannattaa tehdä aina tällaisissa tilanteissa, sillä kaikki huutomerkin sisältävät sanat taitavat olla jonkinlaisia nimiä.
Jouez, jouez, musiciens / Enchantez-moi, magiciens
Tourne, tourne dans ma tête à moi / Fais briller les yeux des enfants-rois
Ei taida keksiä 
Ajattelin, että se n oli otettu essiivistä ja se ta elatiivista ja ablatiivista, ja että olitte sitten laittaneet nämä yhteen. En kai sitten lukenut tarpeeksi edellisiä viestejä...
