Nyt molemmat vähemmistöt ovat kasvattaneet kokoaan, kun taas neutraalien ihmisten määrä vähenee. Maahanmuuttovastaisuus ymmärrettiin aiemmin rasismiksi ja vain skinien ja muiden tollojen toiminnaksi/ajattelutavaksi. Nykyään kuitenkin kuka tahansa voi sanoa maahanmuuttajista mitä vain. Rasistisia ajatuksia ei tarvitsekaan enää hävetä, vaan voi vaan todeta, että kun jopa väestön kerma (ehkä pilaantunut) eli kansanedustajatkin maahanmuuttajia vastustavat, niin kyllä minäkin voin sanoa heitä vastustavani.
Vihapuheet lisäävät vihaa ja maahanmuuttajien ennakkoluuloja suomalaisia kohtaan ja siten suomalaisten ja maahanmuuttajien välisiä väkivaltaisuuksia. Oravanpyörä on valmis.Mietitäänpä, miksi joidenkin suomalaisten on niin vaikea hyväksyä maahanmuuttajia. Oma kantani somalialaisten osalta on seuraavanlainen. Ennen vuotta 1991 Suomeen tuli vain kourallinen somalipakolaisia. Sisällissodan puhjettua koko maan laajuiseksi vuonna 1991 Suomeen pamahti kertaheitolla yli 1 300 somalipakolaista, joista yli puolet oli 15 - 25-vuotiaita miehiä. Kuinka Suomi olisi yhtäkkiä voinut vastata onnistuneesti tällaiseen tarpeeseen?
- monet somalinuorukaiset tulivat yksin ilman vanhempiaan
- monet olivat muutenkin vaikeassa siirtymäiässä (lapsesta nuoreksimieheksi)
- sotatraumat
- sopeutuminen outoon yhteiskuntaan, jossa uskonto, yhteisöllisyys ja tavat poikkeavat huomattavasti kotimaasta
- somalin kieltä taitavien henkilöiden puute
Kaikille ei apua valitettavasti riittänyt, ja heistä olemme saaneet lukea lehdistön rikossivuilta. Minua ottaa niin päähän, että somalialaiset on täten mustamaalattu pahimmiksi rikollisiksi ja joutenolijoiksi.
Ei kai kukaan voi mennä töihin, jos ei ole saanut psykiatrista apua siihen mielessä pyörivään kuvaan, jossa äiti on tapettu ja silvottu silmien edessä.
Kyllä mielensä järkyttäneet suomalaisetkin voivat päätyä väkivaltaiisin tekoihin. Yritän siis sanoa, että kyllähän joka kansassa on hyvät ja mädät omenansa.Ongelman alkuperäisestä käynnistymisestä emme voi mielestäni syyttää oikein ketään. Oravanpyörä voitaisiin mielestäni kuitenkin korjata yleisellä kansanliikkeellä, jossa suomalaiset omakohtaisesti kohtaisivat maahanmuuttajia arkielämässään. Omakohtaiset kohtaamiset lisäävät tietoa ja ovat voimakkaita keinoja lisätä suvaitsevaisuutta.







Katkelma tekstin loppupuolelta:




