Viisukuppila

Ei tässä vieläkään ole mitään ristiriitaista. Kuppila ei yksin päätä UMK:n voittajaa.

Tämäpä on ovela pudotuspeli. Pidän. Kiva, että näihin jaksetaan panostaa.

Mattan kirjoitti:Ei tässä vieläkään ole mitään ristiriitaista. Kuppila ei yksin päätä UMK:n voittajaa.

Ei päätä UMK:n voittajaa Viisukuppilan väki ei. Toki tiedän sen. Kuitenkin tilanne on sama, hyvin harvoin tämän pudotuspelikisan voittaja on voittanut myös Suomen Euroviisu-karsinnat tai UMK:n. Eikö totta? Onhan siitä ollut täällä puhetta, muistaakseni viime vuonnakin.

Jos Viisukuppilan väki päättäisi, voittaja olisi pääteltävissä suoraan Viisukuppilalaisten yhteispuntarista.

Pistää kyllä taas ihmettelemään, mikä tuo linnojen merkitys muinaisessa maanpuolustuksessa on ollut. Miksi ne on pitänyt vallata? Eikö ole voitu hyökätä ja edetä linnan vierestä ihan vapaasti? Voi kun olisin aikoinaan koulussa älynnyt kysyä tällaiset! (Paljon kysyinkin, mutta juuri tätä en.)

Rousku kirjoitti:Pistää kyllä taas ihmettelemään, mikä tuo linnojen merkitys muinaisessa maanpuolustuksessa on ollut. Miksi ne on pitänyt vallata? Eikö ole voitu hyökätä ja edetä linnan vierestä ihan vapaasti? Voi kun olisin aikoinaan koulussa älynnyt kysyä tällaiset! (Paljon kysyinkin, mutta juuri tätä en.)

Ihan varma en ole, mutta taisi populaatio olla niin pieni, että luultavasti juoksevat vieläkin pohjolan metsissä nämä linnoituksen ohittaneet ps. jännittää voittaako Kurjen suku tänään

^^ Linnat oli usein strategisesti merkittävissä paikoissa jokien ja tienristeysten lähettyvillä, jolloin näitä helppoja kulkuväyliä ei voinut käyttää, jos linna oli vihollisen hallussa. Lisäksi on strategisesti hyvin riskialtista vallata maa-alue muuten, mutta jättää vihollisen hallussa oleva linna selustaan. Bosnian sodassahan bosniakeilla oli eräänlainen YK:n vahtima linna serbien selustassa Srebrenicassa, josta tekivät iskuja serbien huoltoon ja terrori-hyökkäyksiä siviilejä vastaan. "Srebrenican joukkomurha" syntyi sitten siitä, kun serbit hävittivät tuon "linnan" selustastaan.

3. etappi: Hämeenlinna–Helsinki. Äänestä SUOSIKKEJASI (max. kahta).

Saara Aalto – No fear, 18, 16%
Stella Christine – Ain't got time for boys, 6, 5%
ClemSO – Thief, 10, 9%
Pää-Äijät – Shamppanjataivas, 5, 4%
Cristal Snow – Love is blind, 7, 6%
Annica Milán & Kimmo Blom – Good enough, 14, 12%
Rafaela Truda – Rise up, 9, 8%
Ylona – Blazing fire, 9, 8%
Tuuli Okkonen – Don't wake me up, 6, 5%
Gušani Brothers – Poom poom, 8, 7%
Barbe-Q-Barbies – Let me out, 8, 7%
Sandhja – Sing it away, 13, 12%

Ääniä yhteensä : 113

__________________________________________________
1700-luvun alkupuolella Venäjää vastaan käymissään sodissa ja niitä seuranneissa Uudenkaupungin (1721) ja Turun (1743) rauhansopimuksissa Ruotsi joutui luopumaan kaikista itärajan linnoituksistaan samoin kuin mm. Inkerinmaasta ja Virosta. Venäläisten kulku Itämerellä oli käytännössä esteetöntä. Ruotsin valtiopäivät pitivät edelleen Venäjää uhkana, joten vuonna 1747 etelärannikko päätettiin linnoittaa. Seuraavana vuonna rakennustyöt alkoivat sekä Helsingin edustalla että Loviisassa (esittelyvuorossa ylihuomenna). Yhdessä nämä kaksi ovat pudotuspelireittimme kuopuksia.

Helsingin edustalle kuudelle saarelle rakennettu linnoitus ja laivastotukikohta sai nimen Sveaborg, joka vääntyi suomeksi muotoon Viapori. Linnoituksen suunnitteli ja rakennustöitä johti Augustin Ehrensvärd. Hän valitsi linnoituksen perusmuodoksi tykistöpuolustukseen kehitetyn bastionijärjestelmän ja hyödynsi suunnittelutyössä maaston muotoja. Työn rahoituksesta vastasi pitkälti Ruotsin silloinen liittolainen Ranska, joka pelkäsi Venäjän vaikutusvallan kasvua.

Suomen sodassa kevättalvella 1808 Viapori piiritettiin. Puolustajilla oli selvä mies- ja kalustoylivoima ja venäläisten tykistön aiheuttamat vauriot jäivät vähäisiksi, mutta kahden kuukauden piirityksen jälkeen linnoituksen päällikkö Carl Olof Cronstedt päätti kuitenkin antautua 3. toukokuuta. Eristettyyn linnoitukseen ainoat tiedot sodan kulusta tihkuivat venäläisten kautta; todennäköisesti propaganda tehosi ja niin miehistö kuin upseeritkin uskoivat sodan jo hävityksi. Omiensa parissa Cronstedt leimattiin maanpetturiksi, tuomittiinpa hänet jopa maanpetoksesta kuolemaan. Tuomiota ei pantu täytäntöön, koska Venäjän keisari Aleksanteri I armahti Cronstedtin.

Seuraavan taistelukontaktinsa Viapori sai Krimin sodassa 1855, kun englantilais-ranskalainen laivasto pommitti linnoitusta ja aiheutti sille suuria vaurioita. Maihinnousua hyökkääjät eivät kuitenkaan yrittäneet. Kesällä 1906 Viaporissa puhkesi kapina, jossa osa sotaväestä nousi varuskunnan johtoa vastaan. Kapina kukistettiin kahdessa päivässä ja suurin osa kapinajohtajista teloitettiin; muutama onnistui kuitenkin pakenemaan.

Ensimmäisessä maailmansodassa Viaporissa ei käyty taisteluja. Sisällissodassa valkoiset valtasivat sen saksalaisten tuella maaliskuussa 1918 lähes verettömästi. Kaksi kuukautta myöhemmin linnoitus sai nykyisen nimensä Suomenlinna. Sodan jälkeen linnoituksessa toimi pahamaineinen vankileiri 1918–19.

Olojen vakiinnuttua linnoitus toimi pitkään varuskuntana. Nykyään siellä jatkaa toimintaansa enää Merisotakoulu. Suomenlinna siirtyi Puolustusvoimilta siviilihallinnon alaisuuteen vuonna 1972 ja on nyt Helsingin suosituin nähtävyys sekä vuodesta 1991 alkaen Unescon maailmanperintökohde.

__________________________________________________

HUOM! OBS! Neljänneltä etapilta alkaen pudotetaan vain yksi kilpailija päivässä. Siis vain vähiten ääniä saavan joukkueen vähiten ääniä saava ehdokas putoaa.

Seuraavan kierroksen skenaariot:

• Jos Flemingit häviävät alkavan kierroksen, 5. etapilla käydään 3 vs 3 vs 3 -kamppailu. Turvassa on yksi Fleming ja yksi Horn (kumpaisestakin suvusta alkavalla kierroksella eniten ääniä saava).
• Jos Hornit häviävät alkavan kierroksen, 5. etapilla käydään 3 vs 3 vs 3 -kamppailu. Turvassa ovat kaksi alkavalla kierroksella eniten ääniä saavaa Flemingiä.
• Jos Kurjet häviävät alkavan kierroksen, heitä on jäljellä enää kaksi. Jäljelläolevat kilpailijat järjestetään uudelleen kahteen joukkueeseen, joten 5. etapilla käydään 5 vs 5 -kamppailu. Alkavan kierroksen eniten ääniä saavan joukkueen eniten ääniä saava ehdokas on turvassa.

Tämäkin meni aika hyvin, vaikka olisinkin mieluusti vaihteeksi nähnyt Kurck-voudin (ja heittänyt Stella Christinen vallihautaan), kuten jossakin vaiheessa jo näytti käyvän. Mutta päästiinpä Cristalista hyvissä ajoin eroon!

Saartahan ei ulos saada, vaikka mikä olisi, niin nuo putoajat olivat siis siihen verrattuna täysin oikeat.

Jahas, heti kun aloin kehumaan peliä niin tulos oli tämä. Sinne meni puntariykkönen ja päivityksessä viiteen tähteen nouseva, mutta onneksi sentään voiton tuoma kirous ei lankea niille.

Väki vähenee ja pisteiden merkitys kasvaa.

Joko tässä vaiheessa saatiin Cristal ulos? Loistavaa.

Olisi kiva nähdä vaikka jossain avausviestissä putoajat ja niiden sijoitukset.

^ Lisätty avausviestiin.

^ Kiitos.

Ihanan nerokas peli

Tähän mennessä peli on mennyt hieman perziilleen, tämän hetken äänien perusteella niin myös nykyinen kierros

4. etappi: Helsinki–Porvoo. Äänestä SUOSIKKEJASI (max. kahta).

Stella Christine – Ain't got time for boys, 12, 10%
Eini – Draamaa, 17, 14%
Pää-Äijät – Shamppanjataivas, 11, 9%
Rafaela Truda – Rise up, 15, 12%
Ylona – Blazing fire, 12, 10%
Mikael Saari – On it goes, 19, 15%
Gušani Brothers – Poom poom, 9, 7%
Barbe-Q-Barbies – Let me out, 14, 11%
Sandhja – Sing it away, 15, 12%

Ääniä yhteensä : 124

__________________________________________________
Porvoo pääsi pienellä fuskulla pudotuspelin reittikohteeksi. Porvoolla oli oma voutikuntansa jo 1300-luvulta ja oma linnalääninsä ainakin 1400-luvun alusta alkaen, vaikka linnaa siellä ei ollutkaan kuin lyhytaikaisesti.

Koska tässä pelissä käsitellään linnoja, puhukaamme linnoista. Paikannimi Borgå (ruots. borg = linna, å = joki) esiintyy historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1327. Sen on tulkittu tarkoittavan, että jokisuussa Linnamäellä (Borgbacken) on jo esihistoriallisella ajalla ollut jonkinlainen linna. Epäselvää on, kuka sen on rakentanut ja milloin. Ruotsin saksalaissyntyisen kuninkaan Albrekt Mecklenburgilaisen Suomen laamanniksi nimittämä Jeppe Djäken perusti samalle paikalle linnan 1380-luvun lopulla. Linnaa ei mainita vuodelta 1384 peräisin olevassa Bo Joninpojan testamentissa, mutta se mainitaan vuoden 1395 dokumentissa, jossa Djäken luopui mm. "Wartholmista, joka sijaitsee Uudellamaalla". Wartholm on oletettu Porvoon linnaksi. Näinä aikoina Kalmarin unionin perustaja Tanskan kuningatar Margareeta vakiinnutti valtansa ja määräsi Albrektin rakennuttamat linnat, joukossa Wartholm, purettaviksi vuonna 1396. Linnan käyttöaika jäi siis hyvin lyhyeksi.

Porvoon kuninkaankartano mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1413. Jo tuossa lähteessä puhutaan vanhasta kuninkaankartanosta erotukseksi uudesta. Kumpikaan ei sijainnut Linnamäellä vaan joen yläjuoksulla päin useiden kilometrien päässä siitä ja varsinaisesta kaupungista. Vanha kuninkaankartano sijaitsi Strömsbergissa, uudempi siitä vielä ylempänä Vanhamoisiossa. Kovin prameista rakennuksista ei liene ollut kyse. Kun kuningas Kustaa Vaasa todella vieraili Porvoossa vuonna 1555, hän ei edes majoittunut kuninkaankartanossa sen huonokuntoisuuden vuoksi. Vuoden 1634 lääniuudistuksessa linnaläänit lakkautettiin ja Porvoon lääni yhdistettiin Uudenmaan ja Hämeen lääniin. Kartanot ovat edelleen olemassa mutta eivät alkuperäisessä muodossaan.

__________________________________________________

HUOM! OBS! Kurck supistui kaksijäseniseksi, joten sääntöjen mukaan joukkueiden määrä putoaa nyt kahteen. Lisäinfoa pian.

Kerratkaamme sääntöjä.

Timoteus kirjoitti:

• Kun pienin joukkue supistuu kaksijäseniseksi, 2 vs 2 vs 2 -kierrosta ei avata, vaan kilpailijat jaetaan välittömästi kahteen uuteen joukkueeseen.
  • Jos kilpailijoita on parillinen määrä, luodaan kaksi yhtäsuurta joukkuetta ja kaikki kilpailijat osallistuvat ensimmäiselle uusilla joukkueilla käytävälle kierrokselle.
  • Jos kilpailijoita on pariton määrä, viimeisimmän kierroksen voittajajoukkueen suosituin kappale sijoitetaan uusista joukkueista suurempaan. Se on automaattisesti turvassa ensimmäisen uusilla joukkueilla käytävän kierroksen.
  • Jako suoritetaan seuraavan luettelon ensimmäisellä perusteella, joka tuottaa tasajaon tai sitä mahdollisimman lähellä olevan jaon:
    • suomenkieliset vs muunkieliset kappaleet
    • miehet vs naiset (mies-nais-duo voidaan laskea tarpeen mukaan kumpaan tahansa joukkueeseen)
    • sooloartistit vs duot ja ryhmät
    • karsintaveteraanit vs karsintanoviisit (veteraani-noviisi-duo voidaan laskea tarpeen mukaan kumpaan tahansa joukkueeseen)
    • 1. & 2. semi vs 3. semi (tai 1. & 3. semi vs 2. semi, tai 2. & 3. semi vs 1. semi)
    • 1–2-sanaiset otsikot vs 3–5-sanaiset otsikot

Kilpailijoita on jäljellä 11, joten päättyneen kierroksen voittajajoukkueen suosituin ehdokas (Mikael Saari) on voutina alkavan kierroksen. Mikaelin uuteen joukkueeseen pitää siksi saada kuusi jäsentä, toiseen joukkueeseen viisi.

Ensimmäinen jakoperuste, jolla saadaan hyväksyttävä jako, on korostettu. Yksinkertaisesti siis Horn- ja Kurck-suvut yhdistetään. Yhdistetyssä joukkueessa on kuusi jäsentä. Flemingejä on vielä jäljellä viisi.

Fleming

Saara Aalto – No fear
Stella Christine – Ain't got time for boys
Eini – Draamaa
ClemSO – Thief
Pää-Äijät – Shamppanjataivas

Horn-Kurck

Annica Milán & Kimmo Blom – Good enough
Rafaela Truda – Rise up
Ylona – Blazing fire
Mikael Saari – On it goes
Barbe-Q-Barbies – Let me out
Sandhja – Sing it away

Peli jatkuu vanhalla periaatteella. Häviävän joukkueen vähiten ääniä saava ehdokas putoaa.

Jos Flemingit voittavat alkavan kierroksen, 6. etapilla käydään jälleen 5 vs 5 -kamppailu eikä kukaan ole voutina turvassa.

Jos Horn-Kurjet voittavat alkavan kierroksen, 6. etapilla käydään 4 vs 4 -kamppailu. Kaksi eniten ääniä saavaa Horn-Kurkea on vouteina turvassa.

Uuh, Gušenit, tervetuloa Porvooseen pumputtelemaan. Linnamäen vallihaudoilta on vain noin 500 metrin matka kotiini, ehkä he siitä selviävät.

Porvoon nuorisomiitissä olleet muuten varmaan muistavat Borgbakkenin/Linnamäen paremmin nimellä Euro-Landia.

En edes tiennyt, että Strömsbergissä (suomenkieliseltä nimeltään Virtaala) on ollut joku kartano. No nytpä tiedän. Kotiseutu tutuksi viisupelin avulla, mikäpä sen parempaa?

Mukavia yllätyksiä tässä pelimuodossa ... ei mene ihan niin kuin Strömsöössä ...

Timoteus kirjoitti: ...Suomen laamanniksi nimittämä Jeppe Djäken perusti samalle paikalle linnan 1380-luvun lopulla.

Miksi hajosin tälle täydellisesti, 1300-luvulla elänyt Suomen laamanni nimeltä Jeppe

Sinne meni Tuuli Okkonen No mutta kärkikolmikkoni onneksi vielä mukana!

Minusta olisi kyllä jotenkin reilua, että joukkueiden ollessa erikokoiset laskettaisiin äänten keskiarvo eikä summa.

Tasainen on tilanne tällä hetkellä.

5. etappi: Porvoo–Loviisa. Äänestä SUOSIKKEJASI (max. kahta).

Saara Aalto – No fear, 15, 12%
Stella Christine – Ain't got time for boys, 8, 6%
Eini – Draamaa, 16, 13%
ClemSO – Thief, 9, 7%
Pää-Äijät – Shamppanjataivas, 7, 6%
Annica Milán & Kimmo Blom – Good enough, 19, 15%
Rafaela Truda – Rise up, 12, 10%
Ylona – Blazing fire, 14, 11%
Barbe-Q-Barbies – Let me out, 12, 10%
Sandhja – Sing it away, 14, 11%

Ääniä yhteensä : 126

__________________________________________________
Loviisa mainittiin jo toissa päivänä esitellyn ja samaan aikaan rakennetun Suomenlinnan yhteydessä. Pakitetaan näiden perustamisajankohdasta kuitenkin pari vuosikymmentä taaksepäin ja käydään tarkemmin läpi se historiallinen kehitys, joka näiden rakentamistarpeeseen johti.

Suuri Pohjan sota (1700–1721) oli Ruotsille katastrofi, joka johti paitsi valtaviin aluemenetyksiin (Uudenkaupungin rauha 1721), myös valtapoliittisiin muutoksiin. Kuninkaan yksinvaltius lopetettiin ja korkein päätösvalta siirtyi säätyvaltiopäiville, siirryttiin nk. vapauden aikaan

Muodostui kaksi pääpuoluetta: sotahulluista vajakeista koostunut hattupuolue ja verrattain täysjärkisten ihmisten myssypuolue. Hatuille suurvalta-aseman menetys oli kova paikka, ja heidän mielestään menetetyt alueet piti vallata takaisin. Valitettavasti hatut voittivat sisäisen valtataistelun ja epärealistiseen hyökkäyssotaan todella lähdettiin kesällä 1741. Sodassa Venäjä miehitti Suomen uudestaan, ja Turun rauhassa 1743 Ruotsi menetti lisää alueita, niiden joukossa Olavinlinnan (esittelyvuorossa ylihuomenna) sekä pahasti keskeneräisinä Haminan ja Lappeenrannan linnoitukset.

Loviisan kaupunki (alunperin Degerby) perustettiin rajakaupungiksi 1745 ja sitä alettiin linnoittaa kolme vuotta myöhemmin. Maalinnoituksen rakennustyöt eivät edenneet toivotusti. Pulaa oli sekä rahasta että rakentajista, ja paikoin maaperäkään ei kestänyt linnoituksen painoa. Valtakunnan turvallisuuspoliittinen painopiste siirtyi muualle ja vuonna 1770 työt lopetettiin kokonaan. Linnoituksessa ei koskaan käyty taisteluja. Suomen sodan 1808–09 jälkeen raja siirtyi kauas eikä Venäjällä ollut linnoitukselle tarvetta.

Loviisan edustalle perustettu Svartholman merilinnoitus saatiin valmiimmaksi ja linnoitustyöt jatkuivat lähes Ruotsin ajan loppuun sakka. Kustaa III:n sodassa Svartholma oli Ruotsin laivastolle tärkeä tukikohta. Linnoituksen myöhemmät vaiheet ovat vähemmän hohdokkaita. Suomen sodassa Svartholma antautui parin viikon piirityksen jälkeen käytännössä ilman vastarintaa. Krimin sodassa englantilaiset räjäyttivät linnoituksen vuonna 1855; linnoitus oli tyhjillään jo ennen englantilaisten saapumista.

Sekä maa- että merilinnoituksia on restauroitu 1900-luvun jälkipuolella, ja varsinkin Svartholma on nykyään suosittu turistikohde.

__________________________________________________

Flemingejä on nyt jäljellä neljä ja Horn-Kurkia kuusi.

Seuraavan kierroksen skenaariot:

• Jos Flemingit voittavat alkavan kierroksen, 7. etapilla käydään jälleen 4 vs 4 -kamppailu. Eniten ääniä alkavalla kierroksella saava Horn-Kurck on voutina turvassa.
• Jos Horn-Kurjet voittavat alkavan kierroksen, 7. etapilla käydään 3 vs 3 -kamppailu. Joukkueen kolme eniten ääniä alkavalla kierroksella saavaa jäsentä on vouteina turvassa.

Timoteus kirjoitti:Muodostui kaksi pääpuoluetta: sotahulluista vajakeista koostunut hattupuolue ja verrattain täysjärkisten ihmisten myssypuolue.

No höh, Pää-Äijät sitten tippuivat kesken matkaa vallihautaan. Toivittavasti Eini voittaa koko pudotuspelin.

MInä(kin) koetin puolustaa Pää-äijiä, mutta ei sitten .

6. etappi: Loviisa–Viipuri. Äänestä SUOSIKKEJASI (max. kahta).

Saara Aalto – No fear, 20, 16%
Stella Christine – Ain't got time for boys, 6, 5%
Eini – Draamaa, 20, 16%
ClemSO – Thief, 13, 11%
Rafaela Truda – Rise up, 17, 14%
Ylona – Blazing fire, 10, 8%
Mikael Saari – On it goes, 21, 17%
Barbe-Q-Barbies – Let me out, 15, 12%

Ääniä yhteensä : 122

__________________________________________________
Nk. Karjalan ristiretki laajensi Ruotsin valtakuntaa itään vuonna 1293. Viipurin linna perustettiin sen yhteydessä pienelle kallioluodolle turvaamaan sekä kruunun että kirkon etuja. Myös Novgorodin ja ortodoksisen kirkon kiinnostus kohdistui samalle alueelle. Novgorodilaiset hyökkäsivätkin linnaa vastaan jo seuraavana vuonna, mutta linna kesti piirityksen. Novgorodilaiset yrittivät linnan valtausta uudelleen vuosina 1322, 1338, 1351 ja 1411, joka kerta tuloksetta. Hyökkääjät aiheuttivat kuitenkin tuhoja kaupungille, joka ympäröitiin muurilla 1400-luvulla.

1400-luvulla linna joutui niin valtakunnan sisäisen kuin ulkoisenkin hyökkäyksen kohteeksi. Kaarle Knuutinpoika toimi Viipurin linnaläänin käskynhaltijana 1442–48 ja taitavana diplomaattina loi hyvät suhteet hansakauppiaisiin ja venäläisiin. Kaarle valittiin valtakunnan kuninkaaksi vuonna 1448 mutta syöstiin vallasta keväällä 1457. Viipurilaiset kieltäytyivät tunnustamasta uutta kuningasta, joten valtionhoitaja Eerik Akselinpoika Tott saapui laivastoineen valtaamaan Viipurin linnan keskikesällä. Tämä onnistui vain kolmen päivän piirityksen jälkeen, kun linnaan ammutut palavat nuolet sytyttivät linnan puuosat ilmiliekkeihin.

Vuonna 1495 oli itänaapurin vuoro ärhennellä. Venäläiset piirittivät Viipurin vanhan vihan aikana. Ratkaisevan hyökkäyksen kynnyksellä jokin säikäytti hyökkääjät ja kaupunki säästyi. Kilpailevat tarinat kertovat linnan komentajan tarkoituksella aiheuttamasta voimakkaasta räjähdyksestä (Viipurin pamaus) tai taivaalle ilmestyneestä valoilmiöstä, Pyhän Andreaan rististä. Seuraavien venäläisyritysten vuoro oli vuosina 1555 ja 1592, nekin epäonnistuivat. Vuonna 1599 Viipuri oli taas yksi sisäisen valtataistelun näyttämöistä, kun Kaarle-herttua valtasi linnan kuningas Sigismundille uskollisilta puolustajilta.

Stolbovan rauhassa 1617 raja siirtyi kauas itään ja seurasi pitkä rauhan aika. Suuressa Pohjan sodassa venäläiset piirittivät Viipurin 1706 mutta luopuivat vielä sillä kertaa valtaamisyrityksestä. Lopullinen isku aloitettiin keväällä 1710. Venäjän pommitukset tuhosivat linnan käyttökelvottomaksi ja Viipuri antautui 13. kesäkuuta. Ruotsin aika Viipurissa oli ohi.

Venäjän vallan aikana linnan vielä käyttökelpoiset osat toimivat lähinnä varastoina, ja kahdessa eri tulipalossa linna vaurioitui entisestään. 1890-luvulla linnaa jälleenrakennettiin. Viipuri liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa vuonna 1812, joten se oli myös osa itsenäistä Suomea talvisodan päättäneeseen Moskovan rauhaan 1940 asti. Jatkosodassa Viipuri vallattiin takaisin vuonna 1941 mutta menetettiin venäläisille kesän 1944 suurhyökkäyksessä. Solmitussa rauhassa kaupunki linnoineen jäi Neuvostoliitolle. Nykyään Viipurin linna on avoinna turisteille ja kaupungin merkittävin nähtävyys.

__________________________________________________

HUOM! OBS! Alkavalla etapilla on käytössä enää yksi ääni.

Flemingejä on nyt jäljellä kolme ja Horn-Kurkia kuusi.

Seuraavan kierroksen skenaariot:

• Jos Flemingit voittavat alkavan kierroksen, 8. etapilla käydään jälleen 3 vs 3 -kamppailu. Kaksi eniten ääniä alkavalla kierroksella saavaa Horn-Kurkea on vouteina turvassa.
• Jos Horn-Kurjet voittavat alkavan kierroksen, Flemingejä jää jäljelle enää kaksi ja sääntöjen mukaan joukkuejako lakkautetaan. Eniten ääniä saava Horn-Kurck on vielä yhden etapin ajan turvassa. Loput seitsemän jäljelläolevaa kilpailijaa asetetaan äänestykseen, jossa kukin kerää ääniä vain itselleen.

Ohjeistuksessa lukee "äänestä suosikkejasi (max kahta)", mutta äänestää voi vain yhtä. Voisiko korjata, joko ohjeen tai pallurat...