Viisukuppila

^^ Ei saakeli!

Ihania unia teillä

Itse olin viime yönä seuraamassa Venäjän vaatimuksesta järjestettyä uusintaäänestystä tämänvuotisista viisuista. Tällä kertaa sekä Venäjä että Ukraina arpoutuivat finaalin esiintymisjärjestyksen alkupuolelle, mutta tuottajat antoivat Ukrainalle numeron 3 ja Venäjälle 13. Olin raivoissani, ja luokseni tuli itkevä Jamala, jolle sanoin, että valitettavasti tällä esiintymisjärjestyksellä olisi todennäköistä, että Venäjä veisi voiton.

Eräänä yönä näin unta, että Suomea edustivat duettona Diandra ja Waltteri Torikka. Kappale oli hyvin vaikea ja kuppilassakin jännitettiin, selviäisikö Diandra korkeista nuoteista puhtaasti. Huojennus oli suuri, kun hän selvisi oikein hyvin! Kyllähän nuo laulajat itselleni ainakin kelpaisivat...

Nonni, nyt se unessa selvisi: Suomen edustajaksi kutsuttiin nimekäs heviyhtye. Unessa mainittiin Timo Kotipelto (ei siis Jouni Hynynen ) joko Kotiteollisuudella (on tyyliltään kylläkin suomirockia ja metallia) tai uudella yhtyeellään. He tulisivat esittämään finaalissa viisi kappaletta ja voittokappale ratkeaisi yleisöäänin. Kappaletta en vielä kuullut .

Näin tässä kesälomalla kahtena peräkkäisenä yönä Euroviisu-unia. Nämä eivät kyllä liity juurikaan toisiinsa, mutta näinpähän ne kuitenkin peräkkäisinä öinä. Outoja unia!

Ensimmäisessä unessa olin yhdessä hengailemassa Måns Zelmerlöwin kanssa ja hänellä oli kiire mennä juontamaan Petra Meden kanssa. Mutta Petraa ei löytynyt mistään ja minä sitten autoin Månsia etsimään Petraa. Lopulta hän löytyi työpaikkani varastosta päällään myös Tukholman viisufinaalissa nähty vihreä mekko

Toisessa unessa seikkailivat Il Volon pojat ja mikä hauskinta näin tämän unen vain pari päivää ennen Il Volon Wienin keikkaa, jossa olin. Unessa olin lomalla jossain todella sokkelomaisessa hotellissa ja en löytänyt huoneeseeni takaisin. Il Volon pojista Gianluca ja Piero sekä heidän managerinsa (ei mitään tietoa kuka Il Volon managerina on, mutta unessa se oli blondi pitkä nainen) auttoivat minua löytämään huoneeni. Löydettyäni huoneeseeni tapasin myös Ignazion ja sain heidän kanssaan yhteiskuvan. Lopuksi Gianluca hieroi hunajaa huuliinsa ja kertoi kuinka se tekee huulista pehmeät

Viime yönä unessani osallistuin johonkin euroviisukonserttiin, jossa coveroitiin tämän vuoden viisuja. Itse olin esittämässä osana Bosnia-Hertsegovina-tiimiä Dalalin osuudet Konsertti televisioitiin ja sain paljon kehuja tutuilta vedosta ja bosnian taidoistani

Tulipa sitten nähtyä unta, että Kanada voitti euroviisut.

Näin viime yönä unta, että Belgia voitti Euroviisut. Unessa Belgian voitto oli hienoinen yllätys. Itselleni se kuitenkin oli isompi yllätys.

Näin unta ensi vuoden Uuden Musiikin kilpailusta. Siinä juontajina olivat Rakel Liekki ja Mikko Silvennoinen. Olin katsomassa ensimmäistä semifinaalia. Lähetyksen jälkeen näin Rakelin lähteneen pois suuttuneena jostakin. Sitten olin mummoni luona katsomassa kolmatta semifinaalia. Muistan sen, että Rakel ja Mikko kertoivat kilpailijoiden nimet. Kuulin vain neljä laulajaa ja yhtyettä, koska minä heräsin:

Mega Gigas (yhtye, jossa on kolme 18-20 vuotiasta naista. He olivat pukeutuneet cheerleadereiksi)
Nugget Hi! (noin 40-50 vuotias mies, jolla on mustat viikset. Hänellä oli puku, jossa oli muovisia kananugetteja)
Yrjö & Röel Hopsu (veljekset, jotka olivat pukeutuneet Rölli-peikon tavoin)
Luka & Eeva (Lukalla oli mustat hiukset, mutta en ehtinyt nähdä Eevaa)

inomu kirjoitti:Näin unta, että Color of Your Life oli valtava hitti ainakin täällä Suomessa ja ihmiset lauloivat sitä kadulla yhdessä aina jos se kuului jostain radiosta.

Olisi todella mahtavaa, mikäli Puolan tämän vuoden euroviisu olisi iso hitti Suomessa. Mielestäni Puolan euroviisu tältä vuodelta on yksi kautta aikain parhaista euroviisuista.

Näin, että amerikkalainen elokuvaohjaaja ja säveltäjä John Carpenter osallistui Suomen karsintoihin tunnelmallisella instrumentaaliambientilla, mikä ei kuitenkaan tuntunut haittaavaan tai hidastavan. Erään internetistä tutun persoonan kanssa juttelin ja hän oli sitä mieltä, että oli varsinainen jymypaukku, että tällainen Hollywoodin "rock-stara" osallistuu Euroviisuihin. Minä olin kahden vaiheilla uskaltaisinko mennä pyytämään Johnilta nimmaria. En uskaltanut. Jos olisin mennyt juttelemaan, olisin kertonut hänellä, että 13-vuotiaana näkemäni Halloween (1978) on ollut elämäni pelottavin kokemus ja sen jälkeen oksettavin kokemus oli hänen ohjaamansa The Thingin (1982) uusintafilmatisointi.

Tätä ennen unessa kävi ilmi, ettei Suomen karsintoja esitetä lainkaan televisiossa, vaan tulokset jaetaan kirjekuoressa ihmisten koteihin, jossa vaan ilmoitetaan voittaja ja kilpailijoiden saamat pistemäärät. Ehdokkaiden joukossa oli Katri Helena, jota pidin varmana voittajana, sillä hän oli hakemassa kolmatta edustuskertaa.

Viime yönä näin unta jossa olin kirkossa. En yhtään muista, mikä tilaisuus siellä oli menossa, mutta meininki poikkesi kuitenkin aika paljon oikeista kirkonmenoista. Kanttorina toimi 3-vuotias sukulaistyttöni ja virsien sijaan hoilattiin yhteislauluna Jamie Leen Ghost-kappaletta.

Näin unta, että Jamalan 1944-viisusta oli tehty suomenkielinen versio. Ja kuuntelin sitä radiosta Lahden Kaupunginteatterin lämpiössä.

hra47 kirjoitti:
Tätä ennen unessa kävi ilmi, ettei Suomen karsintoja esitetä lainkaan televisiossa, vaan tulokset jaetaan kirjekuoressa ihmisten koteihin, jossa vaan ilmoitetaan voittaja ja kilpailijoiden saamat pistemäärät.

Voi sitä käsien vapinan määrää kirjekuoria avatessa.

Viisupikkujoulut pidettiin laivalla ja siellä jossain tosi hämyisessä buffet-pöydässä oli ruokaa lautaselleen kahmimassa Vesa-Matti Loiri. Ilmeisesti pikkujoulujen esiintyjänä.
Minä olin myös unohtanut kokonaan, että Show Contestiin piti tietenkin varautua ja olin sitten unohtanut esiintymisasun kotiin (tai ehken ollut edes hankkinut sitä). Mysteeriksi taisi kuitenkin jäädä, kutsuttiinko minua edes lavalle esiintymään? Alkoholiakin olin jo ehtinyt siinä vaiheessa ottaa.

Jostakin omituisesta syystä jouduin esiintymään viisujen avajaisnumerossa, ja saattaa olla että tämä syy oli se, että olen esiintynyt Suomen viisuedustajana, ellen peräti voittanut viisut tässä roolissa . Joka tapauksessa oltiin yleisesti sitä mieltä, että olen huonoimpia laulajia, joita Suomi on viisuihin ikinä lähettänyt. Mutta onneksi nyt ei tarvinnut laulaa: Avajaisnumero filmattiin etukäteen, ja siinä riitti "hölkätä" eli esittää miltei paikallaanjuoksua neljän hengen rivissä (hieman kuin Itävalta 2016 karsintansa juoksumattoineen), ja mikrofoni laskeutui tallentamaan meidän neljän hölkkäilijän mukarentoa mukaspontaania jutustelua. Joka osallistujamaasta koottiin tällainen neljän kimppa kuvattavaksi ja pätkät esitettiin peräkkäin sinä avajaisnumerona. Tosin Suomi saattoi olla osa jonkinlaista Pohjoismaiden yhteiskimppaa. Yhdellä meistä oli depis ja hän hävisi kesken (isossa vanhassa maatalossa suoritettavien) kuvausten nukkumaan; hän ei kuitenkaan ollut Norjan Agnete, vaan mies, joka muistutti ulkoisesti lähinnä Islannin Eirikuria. Maanittelin häntä takaisin mukaan kuvauksiin ja selitin, että riittää kestää puolisen tuntia avajaisbileitä, sitten voi rauhassa liueta takaisin lepäilemään, kyllä kaikki ymmärtävät. No sitten meistä neljästä jonkun olisi vielä pitänyt pussata (tyyliin Liettua 2015). Kieltäydyin jyrkästi ja sanoin että minähän en moista julkisesti tee. Vieruskaverini oli samaa mieltä että ei hänkään, ja ne kaksi muuta puolestaan eivät olleet keskenään kirkollisesti avioituneet joten hekään eivät käyneet. Luovana ratkaisuna ehdotin, että kun meidän nelikko ei siis voi pussailla, minä voin muuten vain rukoilla, eiköhän se kanna seuraavaan nelikkoon asti. Ja aloitin että hyvä Jumala, vaikka meillä nyt on tämä tilanne ettei voida pussata... ja sitten se eteni jotekin lisääntymisfysiologiaan ja siihen, kuinka munasolu löytää äidin elimistöstä samalla tavoin järjestyneitä proteiineja ja alkaa kasvaa, ja että tällaisia ilmiöitä tapaamme nimittää ihmeiksi . Ja tämä oli olevinaan kauhean nasevaa ja fiksua.

Jotta sellainen avajaisnumero; ehkä pitää toivoa etten koskaan päädy Suomen viisuedustajaksi

Tämä uneni on jo kohtuullisen vanha(näin sen muutama päivä JESC:n jälkeen viime vuonna), mutta kuitenkin:

Näin unta, että olin katsomassa JESC:n harjoituksia paikan päällä (tai siis olin jonain teknikkona jossain hallissa).
Unessa Venäjää edusti Mikhai Smirnov duettona jonkun tytön kanssa kappaleella "Royals on the Run" joka oli ihan OK (Smirnovin oikea edustuskappale oli vuoden suosikkini). Harjoituksissa he lähtivät kuninkaallisella vaunulla siitä hallista jossa olin ja menivät ilmeisesti areenalle(sitä ei kerrottu unessa).

Näin viime yönä unta, jossa UMK 2017 kilpailukappaleet paljastettiin. Mukana oli pelkästään täysin tuntemattomia nimiä lukuunottamatta Einiä, joka tavoitteli viisupaikkaa toista vuotta putkeen. En muista läheskään kaikkia kappaleita, mutta mukana oli ainakin joku punatukkainen nainen kuolettavan tylsällä balladilla, joku hevi/rock yhtyen jonka kappale oli hirveää räminää sekä joku tyttöbändi jonka kappale oli ihan selvällä plagiaatti Madonnan Like a Virginistä. Toivottavasti ei ollut enneuni.

UMK:n avaus- tai väliaikanumero oli alkamassa ja Krista (Siegfrids) istui vieressäni yleisössä. Sanoin reippaasti, että tyttö voi ihan hyvin istua sylissäni ja kun hän sitten istahti, rupesimme kielaroimaan.
En tiedä, kuuluiko tämä show'hun tai mitä tästä(kin) unesta pitäisi päätellä?

^ No aha!

Junnuviisu-uni tällä kertaa. Destiny Chukunyere tuli ovelleni myymään niitä isoäidin toffeerasioita, joilla rahoitetaan luokkretkiä. Ostin yhden rasian ja Destiny lähti. Hetken kuluttua ovikello soi jälleen ja toinen voittaja Anastasiya Petryk oli siellä kaupittelemassa suklaakeksejä. Ostin kaksi pakettia ja hänkin lähti pois. Vincenzo Cantiello ilmestyi hetken kuluttua kaupittelemaan itse tekemäänsä spagettia. Ei ollut käteistä ostaa sitä, mutta hän antoi minulle yhden spagetin. Söin sen raakana.

Ensimmäinen UMK-uni! Olin muiden kuppilalaisten kanssa seuraamassa UMK-finaalia. Lopputulos julkistettiin luettelemalla kilpailukappaleet järjestyksessä huonoiten sijoittuneesta parhaiten sijoittuneeseen, ja voittajaksi selvisi Anni Saikku. Yleisö kohisi, sillä Emma ja Norma John olivat jääneet oletettua alemmaksi, sijoille seitsemän ja kahdeksan. Äänien prosentuaalista jakautumista ei näytetty. Pohdimme katsomossa, että missä ne luvatut kv-raadit olivat. MIkko Silvennoinen sattui kulkemaan ohi matkallaan ulos ja totesi, että kyllä ne mukana olivat ja niiden äänet yhdistettiin puhelinääniin ohjaamossa. Ihmettelimme, että miksei niitä näytetty yleisölle, johon Silvennoinen puuskahti, että miksi ihmeessä pitäisi, voittaja saatiin selville ja sehän on tärkeintä.

Kauhukuvia UMK-tuotannon leväperäisyydestä, kenties

Stargazer kirjoitti:Ensimmäinen UMK-uni! Olin muiden kuppilalaisten kanssa seuraamassa UMK-finaalia. Lopputulos julkistettiin luettelemalla kilpailukappaleet järjestyksessä huonoiten sijoittuneesta parhaiten sijoittuneeseen, ja voittajaksi selvisi Anni Saikku. Yleisö kohisi, sillä Emma ja Norma John olivat jääneet oletettua alemmaksi, sijoille seitsemän ja kahdeksan. Äänien prosentuaalista jakautumista ei näytetty. Pohdimme katsomossa, että missä ne luvatut kv-raadit olivat. MIkko Silvennoinen sattui kulkemaan ohi matkallaan ulos ja totesi, että kyllä ne mukana olivat ja niiden äänet yhdistettiin puhelinääniin ohjaamossa. Ihmettelimme, että miksei niitä näytetty yleisölle, johon Silvennoinen puuskahti, että miksi ihmeessä pitäisi, voittaja saatiin selville ja sehän on tärkeintä.

No apua! Tuskin UMK ja Yle sentään noin leväperäisiä olisivat... toivottavasti.

Näin unta Festivali I Këngësistä. Ilmeisesti näissä geimeissä artistit esittivät kaksi kappaletta. Olin päättänyt suosikikseni Flaka Krelanin toisen kappaleen, mutta kuinka ollakaan Flaka näytti voittavan juuri sillä toisella kappaleella, mutta olin silti tyytyväinen, koska Flaka viimein pääsi edustusmatkalle. Onkohan tämä enne perjantain finaalia silmällä pitäen?

Unessani olin osa muutaman hengen raatia, jolla oli valta ratkaista koko Viisujen lopputulos. Puhelinäänestys oli jätetty kokonaan pois, ja viisuviikon ajan fanit ja delegaatiot yrittivät taivutella raatilaisia mitä moninaisimmin keinoin.

Muistan antaneeni korkeimmat pisteet Luxemburgille, Kyprokselle ja Islannille. Luxemburg ei ollut edes mukana, mutta jos se saisi korkeimmat pisteet, maan olisi pakko palata Viisuihin seuraavana vuonna Kyprosta äänestin, koska halusin jonkun epätodennäköisen pikkumaan voittavan. Islannin kappale ei ollut mistään kotoisin, ja sen esitti nuotin vierestä poika, joka näytti blondilta Brendan Murraylta. Poika oli kuitenkin Gretan suojatti, joten ajattelin näin kostavani hänen kokemansa vääryyden.

Yksi yleisön suurimmista suosikeista oli Saksa, jonka kipale muistutti jotain yleiseurooppalaista kansanmusiikkisävelmää. Kieltäydyin kuitenkin äänestämästä Saksaa, koska maa on jo voittanut tällä vuosikymmenellä. Olin umpisurkea ja korruptoitunut viisutuomari

Nonnih, Albania oli sitten mennyt pilaamaan Botën älyttömällä lavatoteutuksella: Lavalle oli roudattu jättimäinen Albanian lipuista ommeltu jurtta, tai suunnilleen siltä se härveli näytti. Härveli, sillä se toimi samalla jotenkin karusellina. Lindita, joka kyllä kuulosti upealta, pyöri siinä ympärillä ja hukkui lavasteeseen ihan. Miten ne vuodesta toiseen onnistuukin tärväämään juttunsa

Näin unta, että Trevor Moran oli mukana Viron viisukarsinnassa feattaamassa jotakin naisartistia. Muistan äkkiä pyytäneeni Viisukuppilalta ja OGAElta lupaa hakea akkrea Eesti Laulun pressitiloihin.

Ai niin, jäipä kertomatta eräs maukas viisu-uni muutaman viikon takaa. Näin nimittäin unta, että Rona Nishliu (Albania 2012) esitti suomiräppiä Elämä lapselle -konsertissa. Kovasti tuntui olevan ihan normaalia toimintaa, eikä kukaan ihmetellyt esiintyjävalintaa saati Ronan musiikkityyliä.

Mä näin tässä muutama yö sitten unta, että Islannin Söngvakeppninin finaalissa olikin vain neljä artistia. Aron Brink oli niistä yksi, sitten siellä oli joku kantrimuikkeli, duetto ja yhtä en muista (nuo kolme viimeistä ovat hieman epävarmoja muutenkin). Kohta juontaja näyttää jonkun videoklipin, jossa toinen juontaja nukkuu sängyssä mukanaan joku valtikka/kruunu (en tarkkaan muista) ja karsinnoissa paikalla oleva juontaja ilmoittaa sen kuuluvan Söngvakeppninin voittajalle. Yleisössä kohistaan, kun he tajuavat, että esine on saatava paikanpäälle ennen kuin voittaja voidaan julistaa. Tuli niin elävästi mieleen se nolo viisuavain, joka taisi olla Suomen euroviisukarsinnoista 2011 tuttu?

Viime yönä näin sellaisen unen, että katsoin Melloja jossa Dinah Nah esiintyi lentäen vajereilla ja siinä samalla ilma tanssien. Sen jälkeen Loreen esitti Suomen Dannyn kanssa rakkaus dueton Suomeksi. ja kaiken päätti Saara Aalto Light Up biisillä joka oli aivan mahtava poppis.