Viisukuppila

Shanghain valot näyttää paperilla todella hauskalta!
Sinussa on jotain on aika pliisu, oliskohan tyypillinen EN-puolitempoballadi?

Kyllä tää Shanghain valot kuulostaa paremmalta niin kappaleen tekijöiden kuin sanojenkin perusteella. Odotukset korkealla

Tekijöiltä kai saattoi odottaa mitä tahansa mutta jotenkin odotin Shanghain valoilta vähän tunnelmallisempaa otetta enkä ihan silkkaa luettelosanoitusta. Mieleenjäävä teksti toki mutta ei tässä nyt oikein sellaista nerokkuutta ole. En ainakaan itse pitäisi kovinkaan suurena kohteliaisuutena, jos joku kertoisi kuuntelevansa mieluummin hengitystäni kuin minareettihuutoja tai alppitorvia.

Timoteus kirjoitti:En ainakaan itse pitäisi kovinkaan suurena kohteliaisuutena, jos joku kertoisi kuuntelevansa mieluummin hengitystäni kuin minareettihuutoja tai alppitorvia.

:vitsaa:
Mutta tuohan kertoo vain romanttisesti, että kertoja olisi ennemmin vierelläsi kuin kaukomailla arabilaisessa tunnelmassa tai Alppien huikeissa maisemissa...

Ihanasti sanottu

Barbakin tykkään Shanghain valojen sanoista.
Sinikka Svärdin tuotos puolestaan aika tautologista ja tylsää. Ehkä Niemisen sävel pelastaa.

Roope kirjoitti:Ihana tantta

Nii, toi jälkimmäinen kuvahan on jo muutaman vuoden takaa. Jotkut näköjään vaan nuorentuu vuosien myötä...

itikka kirjoitti:Mutta tuohan kertoo vain romanttisesti, että kertoja olisi ennemmin vierelläsi kuin kaukomailla arabilaisessa tunnelmassa tai Alppien huikeissa maisemissa...

Asiat mainitaan _aivan välittömästi_ peräkkäin ja konjunktiovalinta (mutta) antaa myös ymmärtää, että juuri nimenomaan näitä asioita verrataan keskenään.

"En ole kuullut sademetsän aamua
minareettihuutoja tai alppitorvia
Mutta tänä yönä kuuntelen sun hengitystä"

Tosi kaunista. Jos halutaan romantisoida, miksei verrattaisi johonkin vähän paremmissa lähtökohdissa olevaan kilpailijaan, miksi pitää verrata melusaasteeseen? Ja jos tuon melusaasteen katsookin edustavan maailmankolkan tunnelmaa, niin tuohan se maailmankolkasta nimenomaan sen hälyisän, epämieluisan puolen esiin, ja rakkaan hengitystä verrataan vain siihen. Ei, ei, ei. Kieltäydyn pitämästä tuota kohtaa tekstistä hyvänä.

Timoteus kirjoitti:Jos halutaan romantisoida, miksei verrattaisi johonkin vähän paremmissa lähtökohdissa olevaan kilpailijaan, miksi pitää verrata melusaasteeseen?

Melusaastetta?
Ok... olet jo kieltäytynyt pitämästä kohdasta, mutta minaareetista kantautuva rukoushuuto ja alppilaaksosta kuuluva alppitorvien sointi ovat aikamoisia kokemuksia, melusaasteesta kaukana. Loistavia kohteita romantisoinnille mielestäni.

Ei kukaan niitä pakota kuuntelemaan ihan minareetin juurelta tai alppitorvin vierestä... silloin kieltämättä tärykalvot voisivat olla kovilla...

Annika on huomioitu tämän päivän Ilta-Sanomissa vuoden 2006 levytähtiä povattaessa.

itikka kirjoitti:mutta minaareetista kantautuva rukoushuuto ja alppilaaksosta kuuluva alppitorvien sointi ovat aikamoisia kokemuksia

Kokemuksia toki. En väitä, etteivätkö molemmat voisi kuulostaa hyvinkin ylväiltä. Rakkaus on kuitenkin tässä tekstissä tuotu esiin ensisijaisesti herkkänä ja kauniina, pikemminkin kuin voimakkaana ja ylväänä tunteena. Minareettihuutoihin tai alppitorven sointiin tuskin kukaan assosioi herkkyyttä eikä moni kauneuttakaan ensimmäisenä. En usko liioin olevani ainoa, joka assosioi molempiin nimenomaan päinvastaiset ominaisuudet.

Voisin ymmärtää tekstin logiikan, jos ensimmäisessä säkeistössä olisi tuotu esiin asioita, jotka ovat suuria ja ylväitä ja siksi ihasteltavia, eivät niinkään kauneutensa takia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ensimmäisen säkeistön vertailukohdat (Shanghain valot, kruununjalokivet, miekkakalat) ovat asioita, joita voisi katsella pitempäänkin menettämättä mielenterveyttään. Okei, en kyllä miekkakalaankaan kauneutta assosioisi mutta enpä paljon mitään muutakaan, vähän omituinen listattava on sekin.

Miksi muuten Shanghaista ja New Yorkista saa laulaa euroviisuissa? Eihän siitä ole kolmeakaan viikkoa, kun Las Vegasista ei saanut.

Onhan Suomen karsinnoissa saanut New Yorkista laulaa jo yli kolmekymmentä vuotta . Teksti on ihan mielettömän ihana ja ehkä Shanghain valoissa kuullaan muitakin kuin alppitorvia mahtipontiseen UB-tyyliin, siihen ainakin sanat viittaavat

Roope kirjoitti:Onhan Suomen karsinnoissa saanut New Yorkista laulaa jo yli kolmekymmentä vuotta

Toki näin mutta viittasin tuolla itikan Las Vegas -käännöskisassa hiljattain esittämiin mielipiteisiin.

barbarossa kirjoitti:Sinikka Svärdin tuotos puolestaan aika tautologista ja tylsää. Ehkä Niemisen sävel pelastaa.

Onhan kertosäe oikeastaan aika kaunis, vaikka itsekin pliisuksi tuomitsin:
Sillä sinussa on jotain
jota ei voi selittää
Sinussa on jotain
niin hämmentävää
Sinussa on jotain, jota muut ei ehkä nää
se on jotain joka minuun iäksi jää

No kun ei uppoo meitsiin. Mutta olenkin aito epäromantikko.

Kertosäe uppoaa täällä ihan täysillä juuri rakenteensa ansiosta. Nuo muut osat taasen vähän hämmentävät. Ainoana konkretiana yhtäkkiä riimityksen takia esiin pomppaava kuisti on vähän hassu enkä pidä outoa valtaa tai armotonta paloa (tässä tekstissä) liioin kovin runollisina.

Mutta ensimmäinen säkeistö ja kertosäe.

Timoteus kirjoitti:Rakkaus on kuitenkin tässä tekstissä tuotu esiin ensisijaisesti herkkänä ja kauniina, pikemminkin kuin voimakkaana ja ylväänä tunteena. Minareettihuutoihin tai alppitorven sointiin tuskin kukaan assosioi herkkyyttä eikä moni kauneuttakaan ensimmäisenä. En usko liioin olevani ainoa, joka assosioi molempiin nimenomaan päinvastaiset ominaisuudet.

Itse ymmärrän tekstin niin, että siinä leikitellään vastakohtaisuuksilla ja aisteilla. Ensimmäisessä säkeistössä nähdään ja toisessa kuullaan mahtavia, suuria ja ainutlaatuisia asioita. Rakastumisen kohde ja rakastumisen tunne kuitenkin voittaa ne voimakkuudellaan, mahtavuudellaan, suuruudellaan ja ainutlaatuisuudellaan.

Timoteus kirjoitti:Miksi muuten Shanghaista ja New Yorkista saa laulaa euroviisuissa? Eihän siitä ole kolmeakaan viikkoa, kun Las Vegasista ei saanut.

Mutta tänä yönä kun olet viimein siinä
en kaipaa länteen enkä itään
ei multa puutu enää mitään

itikka kirjoitti:Itse ymmärrän tekstin niin, että siinä leikitellään vastakohtaisuuksilla ja aisteilla. Ensimmäisessä säkeistössä nähdään ja toisessa kuullaan mahtavia, suuria ja ainutlaatuisia asioita. Rakastumisen kohde ja rakastumisen tunne kuitenkin voittaa ne voimakkuudellaan, mahtavuudellaan, suuruudellaan ja ainutlaatuisuudellaan.

Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Näinhän sitä itsekin hyvin pitkälti ymmärrän, vaan kun...

Mutta tänä yönä kuuntelen sun hengitystä
ei mulle kauniimpaa oo mikään

...se voittaa ne kauneudellaan, ei voimakkuudellaan, mahtavuudellaan tai suuruudellaan. Ja siinä missä kruununjalokivistä tai Shanghain valoista voisi olla edes vähän vastusta, niin minareettihuutoja tai alppitorvia ennemmin sitä kuuntelisi melkein mitä vaan, vaikka Läntisen viisutyrkkyä.

itikka kirjoitti:en kaipaa länteen enkä itään

OK. Tässä on pointti.

Timoteus kirjoitti: Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Näinhän sitä itsekin hyvin pitkälti ymmärrän, vaan kun...

Mutta tänä yönä kuuntelen sun hengitystä
ei mulle kauniimpaa oo mikään

...se voittaa ne kauneudellaan, ei voimakkuudellaan, mahtavuudellaan tai suuruudellaan. Ja siinä missä kruununjalokivistä tai Shanghain valoista voisi olla edes vähän vastusta, niin minareettihuutoja tai alppitorvia ennemmin sitä kuuntelisi melkein mitä vaan, vaikka Läntisen viisutyrkkyä.

Perhana... jos olisi pätäkkää, niin raahaisin sinut Malesiaan kuuntelemaan sademetsän aamuja ja minareettihuutoja ja Saksaan kuuntelemaan alppitorvia... Ainakin kuulostaa kauniilta tän korviin.

Taitaa olla vähän nihkeästi aikaakin tuolle matkustelulle ennen Annikan semiä. No, tiedänpähän ainakin, mihin ja miksi matkailla, kun olen tehnyt itse pätäkkää tarpeeksi. Palaillaan asiaan myöhemmin.

Siihen asti en voi assosiaatioilleni mitään ja ne loivat tästä tekstistä ainakin todella kummallisen mielikuvan.

Mielestäni Annikalla on kisan parhain laulupari teksteiltään. Eka jää vastakohtakoukutuksellaan mieleen, se ei ole tavanomaista rakkaudenihanuutta tai -tuskaa kuten vaikka Katariina Hännisellä. Tekstissä nostetaan hienosti tavallinen rakkaus kaiken maailman ihmeiden yläpuolelle. Minulle tuli aivan Ultra Bran laulut mieleen, rytmiinkin pääsi jo käsiksi. C-osaa ei ole mutta ehkä sovitus kasvaa loppua kohti.

Toinen laulu on muiden tekstien keskellä mukavan runollinen, ajateltu, ja tosiaan kertosäe toistoineen tehoaa.

Mielipiteeni taitaa mennä vähän ristiin noiden aikeisempien..

Minusta kyseiset tekstit ovat kamalaa luettavaa!
Täytyy siis toivoa että sävellys on knnollinen ja siksi tekstiin ei ole panostettu.
Yksi mahdollisuus on vielä tietenkin se, että biisit on ensin sit kuitenkin tehty englanniksi ja vasta sen jälkeen käännetty Suomeksi tätä meidän omaa karsintaa ajatellen.. Tuskin

Shanghain valojen teksti upposi täällä ihan täysillä, ihanaa luettavaa.

-Sen sijaan Sinikka se jaksaa viljellä tuota pitkäääää äääääätä. Kipale on vissiin heti ajateltukin vaan ja ainoastaan Radio Suomen soittolistalle.

Istuin kerran Annikan kanssa pendolinomatkan Tampereelta Helsinkiin. Olimme jutelleet mielestäni n. 20 min kun juna jo pysähtyi Pasilaan. En tiedä miksi niin kävi. Olin ainakin tuohon aikaan hyvin skeptinen ja rationaalinen ihminen ja kuitenkin sukat jäivät pyörimään jalkoihin. Kirjoitin tuolloin tapahtuneesta päiväkirjaani. Tarina on aika pitkä.

Kävin silloin tällöin kattelemassa juttuja Annikasta netistä mutten koskaan jaksanut keikalle tms lähteä. Sitemmin olen lähinnä keskittynyt hehkuttamaan tapausta lähimmille ystävilleni. Hain sitten emulella muutaman Annikan biisin: yllätyin aika pahasti, että tämä suuri rakkauteni sitten vielä osaa laulaakkin.

Nykyään kaiholla muistelen yhdessä vaimoni kanssa tapausta ja hän jaksaa naureskella minun romanttisuudelleni.

Jos satun joskus vielä Annikaan törmäämään kerron kyllä minkälaisen vaikutuksen hän teki. En usko monen koskaan pystyvän moiseen. Kyseessä ei ole mikään fanitusjuttu sillä en todella piittaa iskelmistä tai muista trendijulkkistangojutuista tuon taivaallista.

Tänä vuonna aioin kuitenkin kurkata euroviisut. Ja ehkä äänestänkin. Arvaatte varmaan ketä.

Niemisen Esa paljastaa tämän päivän Aamulehdessä, että Sinussa on jotain on hänelle tyypillinen puolitempoballadi, johon on tehty voimakkuutta. Radioystävällinenkin se on ja sitä voi soittaa radiossa mihin aikaan tahansa. Väkevää, rock-henkistä laulantaa.

RADIOYSTÄVÄLLINEN!!! Tuo sana kuullostaa aika ahdistavalta.

Voi voi, kun ei ole Annikallakaan omia nettisivuja, josta vois lukea neidon etukäteis tunnelmia viisujen suhteen.
Toivottavasti satsataan Jennien tavoin esitysten näyttävyyteen... Toki siis kappaleiden ehdoilla.
Jos olis ilo ja kunnia olla jonkun viisuleidin taustavoimissa, niin tyrkyttäisin iltapäivälehdille juttuja, kuinka tv:stä tuttu kampaaja/stailisti muuttaa artistin viisukuntoon. Jos tätänykyä äänestetään etukäteen siitä mitä jonkun politiikon kannattais laittaa linnanjuhliin, niin mikseipä tollasta mainoskikkaa vois soveltaa joku viisuartistikin. "Äänestä Annikan viisu staili!" tai "Annika "sillä silmällä" viisukuntoon".
Näkyvyyttä viisuartisteille! Vaadin!

MuzaMaza kirjoitti:RADIOYSTÄVÄLLINEN!!! Tuo sana kuullostaa aika ahdistavalta.

Mutta juuri sellaisia tullee olemaan enemmistö jäljelläolevista karsintabiiseistä. Tosin varmaan poikkeuksiakin on mutta tuskin niihinkään mitään positiivista adjektiivia pääsee liittämään.

Ei mutta oikeastikin, viisukelpoisimmat paketit lienee nähty ja loput promotoivat seuraavia albumejaan.

JUHKIS kirjoitti:
Jos olis ilo ja kunnia olla jonkun viisuleidin taustavoimissa, niin tyrkyttäisin iltapäivälehdille juttuja, kuinka tv:stä tuttu kampaaja/stailisti muuttaa artistin viisukuntoon.

Suosittelen Sanoma- tai Alma-leiriin kuulumatonta TS-Extraa, siellä on muitakin muuttumisleikkejä ja päällikkö hyvin viisumyönteinen

Ilta-Sanomissa juttua Annikasta:

Annika Eklundista euroviisuyllättäjä?

Viime viikolla 27 vuotta täyttänyt Annika Eklund tarjoaa tänään kaksi raikasta vaihtoehtoa Suomen vuoden 2006 Euroviisukappaleeksi.

Toisessa Eklundin biisissä kuulee 70-luvun, James Bondin ja Ultra Bran vaikutteita.

- On tosi hienoa, että sain kappaleen Kerkko Koskiselta, levy-yhtiönsä euroviisukarsintoihin valitsema Eklund hehkuttaa.

Huomenna televisioitavassa karsinnassa kuultava Shanghain valot on samalla ensimmäinen biisi, jonka Kerkko Koskinen on säveltänyt yksittäiselle artistille.

- Minulle on tärkeä laulaa suomeksi. En usko, että Suomen menestys euroviisuissa on ollut koskaan kielestä kiinni, Eklund korostaa.

Hän toivoo myös, että yleisö keskittyisi valitsemaan nimenomaan parhaan kuuloisen kappaleen eikä äänestäisi automaattisesti suosikkiartistiaan.

Popahtavaa iskelmää esittävän Eklundin uralla etappeja ovat olleet myös Vuoden Lavatähti -kisan voitto 1997 sekä valinta tangoprinsessaksi 2001.

Kerkko Koskinen kertoo tulleensa vedetyksi Eklundin taustajoukkoihin tämän levynteon kalkkiviivoilla.

- Annikan Shanghain valot on ensimmäinen biisi, jonka olen tehnyt jollekin toiselle artistille. Nyt emme ehtineet edes puhua jatkosta, sillä Annikan levy ilmestyy jo huhtikuussa.

- Tulevaisuudessa olisi kyllä hauska tehdä enemmänkin myös iskelmätyyppistä musiikkia, soolouransa ohella useisiin tv-sarjoihin ja elokuvien musiikkia tehnyt Koskinen sanoo.

ZetZet kirjoitti:Viime viikolla 27 vuotta täyttänyt Annika Eklund tarjoaa tänään kaksi raikasta vaihtoehtoa Suomen vuoden 2006 Euroviisukappaleeksi.

Toisessa Eklundin biisissä kuulee 70-luvun, James Bondin ja Ultra Bran vaikutteita.

Kuulostaa todella hyvältä! Kunpa ennakko-odotukset eivät pettäisi!