Viisukuppila

Bosnian laulun ensiesitys oli hetki sitten ja laulua on ylistetty suuresti.. Kuulemma rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin Lane moje..

TAhtoo kuulla...

Minä en pysy enää nahoissani, tänne se ja heti

Toni kirjoitti:Bosnian laulun ensiesitys oli hetki sitten ja laulua on ylistetty suuresti.. Kuulemma rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin Lane moje..

Voi LUOJA, ei mitään niin huonoa pilaamaan tätä vuotta..EIII!

Lupaa hyvää, ei LAne mojen vertainen varmasti mutta silti...

No ei ole Lane Moje , mutta puntarini kärkeen singahtaa tämä uudempi Lejla, jälleen kaunista Balkanilta, nyt vaan vuorossa Bosnia-Herzegovina

Nyt on kuultu koko kappale. Ihanaa slaavilaista kaunista melankolista balladia. Niin kuin arvelinkin, ei ole Lane Mojen veroinen (mutta sitä nyt on mun mielestä kovin vaikea voittaakaan) , mutta ehdottomasti toistaiseki vuoden kaunein ja paras balladi mun mielestä. Aivan ylivoimaisesti.

Oi, täähän on nätti!
Kun Lane mojeen verrattiin, odotin jo pahinta, mutta täähän on ihan eri luokkaa Täähän on hyvä!

kaunis kappale on kyllä ja pieksee sen hirveän Serbia-Montenegron kipaleen vuodelta 2004 mennen tullen. Varmasti kuulostaa paljon paremmalta kun kuulee vielä kunnollisen version

Tjaa-a... Alku on todella kaunis ja vielä 45 sekunnin kohdalla luulin, että tämä menisi kenties jopa puntarini kärkeen. Lupaavasti alkanut melodiankehittely kuitenkin tyssää eikä kappale koskaan lunasta lupauksiaan. Tuon 45 sekunnin jälkeen sävellyksellisesti ei juuri mitään uutta tule eikä mikään muu kasva kuin volyymi. Loppu-Leeeeiiiiijjjjjjlaaaaaa on jo aika kamala. Kappaleesta ei saa kertakuulemalta otetta. Miten tämänkin sitten puntariinsa sijoittaisi.

Anna nyt kerrankin(tunteikkuudelle) periksi ja pistä ykköseksi

Instrumentaalina ihan mieletön

Annan tunteikkuudelle periksi, kunhan sitä tunteikkuutta jossakin tarjotaan. Tää juttu vain on niin feikki (ei sillä, etteikö melkein mikä tahansa viisu olisi - ainakin jonkun mielestä) ja Balkan-balladiksi keskinkertainen. Željko on tainnut päättää pysyä edelleen puhelinäänestysajan parhaiten menestyneenä ex-Jugoslavian artistina.

Vastaus oli miltein arvattavissa.

Onneksi tää on kaunis ja ihana biisi johon vaikuttaakseen kukaan ei voi mulle sanoa mitään.

Hieno!!!

Suoraan puntarin ykkössijalle. Tässä ei haeta ylimääräisillä kikoilla lisäpisteitä. Musiikki ja laulu puhuvat puolestaan. Zeljko on JUMALA!

Kaunista, kaunista, mutta ei minulle tarjoa mitään uutta hehkutettavaa. Mennee mukavasti jytkebiisien välissä.

Amen to that Muziz.

eepu4 kirjoitti:Vastaus oli miltein arvattavissa.

Onneksi tää on kaunis ja ihana biisi johon vaikuttaakseen kukaan ei voi mulle sanoa mitään.

Niin, todettakoon nyt vielä, kun luultavasti olet olettanut, että inhoan Balkanin biisejä periaatteen vuoksi, että myös monet balkanilaiset balladit ovat mieleeni. Stop oli viime vuonna suosikkieni joukossa, sovitusmuutos sen tosin osin pilasi, Daješ mi krila oli suosikkieni joukossa toissa vuonna kunnes käännettiin englanniksi eikä se 'aaaaapineess sitten enää oikein innostanut ja aivan erityisesti Neka mi ne svane on kaikkien aikojen suosikkejani. Tällä hetkellä puntarini kakkosena on ex-jugoslaavimaa.

Keskinkertaisia biisejä en kuitenkaan kannata, tulivat ne mistä kolkasta maailmaa tahansa. Onko sinun mielestäsi olemassakaan huonoja balkanilaisia balladeja (tai balkanilaisia biisejä ylipäänsä)?

No olipa tylsä itkuvirsi... ei tän kuppi teetä...

Missä meitin mussukan kaikki romantiikan taju taas on...?

No sitä ei ainakaan tuosta löytynyt...

tuostakaan...

No joo... kun ei se Lane Mojekaan ole ikinä romanttisessa mielessä auennut. Ihan selkeä kakkosversio tää muuten. Olisivat nyt keksinyt jotain muuta, tän aika meni jo silloin pari vuotta sitten.

Koskaan oo mitään romantiikasta tajunnu... Kuule nyt hyvä mies oikein kun kappale on kaunis.

Kun olisikin edes Lane moje II. Lane mojessa oli sentään rakenne ja jokin järki. Tämä ei tosiaan sen alun jälkeen kehity miksikään, volyymiä vain lisätään teeman joka toistolla ja vähän välillä vaihdetaan instrumentteja. Hip hip hurraa, mainio biisi, not.

Timoteus hyvä edellä kirjoittamaasi vastaan näin.

Ei perustu tuohon vaan siihen että tietynlainen "siirappisuus" ei käy yksiin Timoteuksen maun kanssa. Olettaisin että kaipaat jonkinlaista "munaa" näihin herkistelyihinkin.

Minun mieleiseen herkistelyyn ei taas tarvita "munaa" sen enempää, vaan joskus herkkyys on itsessään sitä "munaa".

Stopillehan kävi juuri noin, sovitus muutosta ennen oli minunkin puntarini kärkitohinoissa, muutoksen jälkeen alle finaalirajan mikäli tässä nyt oikein muistan.
Englannin kieli ei sopinut Dajes mi krilaan niin hyvin kuin alkuperäinen .
Balkanin biiseille käy hyvin usein mielestäni näin kun kieli vaihdetaan englanniksi.
Ivanilla ei mielestäni ole ihan niin hyvä laulutaito kuin monella muulla balkanin pojalla esim. Boris ja Zeljko.

Balkanilta on kyllä tarjolla huonoakin musaa, tyrkytän tähän taas sitä "surullisen kuuluisaa" Makedonian viimevuotista.
Mutta todella paljon löytyy kyllä muutakin huonoa, jokaisesta alueen maasta, niinkuin muistakin maista.

Timoteus kirjoitti:Kun olisikin edes Lane moje II. Lane mojessa oli sentään rakenne ja jokin järki. Tämä ei tosiaan sen alun jälkeen kehity miksikään, volyymiä vain lisätään teeman joka toistolla ja vähän välillä vaihdetaan instrumentteja. Hip hip hurraa, mainio biisi, not.

Ei tämä ole pelkästään matematiikkaa.
Tämähän on tekniikaltaan niin huonotasoinen versio että äänitaso vaihtelee jo sen takia, kuten varmasti huomaat.

eepu4 kirjoitti:Ei perustu tuohon vaan siihen että tietynlainen "siirappisuus" ei käy yksiin Timoteuksen maun kanssa. Olettaisin että kaipaat jonkinlaista "munaa" näihin herkistelyihinkin.

Minun mieleiseen herkistelyyn ei taas tarvita "munaa" sen enempää, vaan joskus herkkyys on itsessään sitä "munaa".

En mä mitään munaa kaipaa.

Tässä Lejlassahan on juuri se ongelma, että se ei pysy herkistelynä, vaan siihen yritetään sitä "munaa" tuoda. Juuri se tässä niin feikkiä onkin. Biisi ei tunnu mitenkään uskottavasti kehittyvän kliimaksiaan kohti, melodiakuviossa ei tapahdu mitään mutta väkisin se sinne kuitenkin viedään, kuiskaus muuttuu pikku hiljaa huudoksi, kunnes korvia riipivä loppu-Lejla viheltää pelin viimein poikki.

2000-luvun paras viisu on muuten Stronger every minute, niin herkkä kappale kuin olemaan pystyy. Siinäpä se taika olikin, se myös pysyi herkkänä.

eepu4 kirjoitti:Ei tämä ole pelkästään matematiikkaa.
Tämähän on tekniikaltaan niin huonotasoinen versio että äänitaso vaihtelee jo sen takia, kuten varmasti huomaat.

Niin että se ääni vahingossa voimistuu koko ajan vaikkei pitäisi. Toki äänenlaatu tässä versiossa on kehno mutta onhan se nyt selvää, että biisi ihan oikeasti voimistuu ja se loppuhuuto on RUMA.

Höpö höpö tuo Kyproksen viisuhan tökkää juuri siihen että tyttö ei pääse sen kanssa mihinkään.
Niinkuin akti joka ei tule koskaan saavuttamaan kliimaksiaan.
Samaa monotonista, kylmää laulantaa alusta loppuun, vähän samaa on Israelin Shirin viisussa. Jossa tosin on muitakin huonoja puolia.
Kyproksen viisu meni aikansa mutta kun ei siitä kehity koskaan mitään vaan sama pötky koko ajan.

Miksei siihen Kyproksen viisuun sitten päde tämä:

eepu4 kirjoitti:Minun mieleiseen herkistelyyn ei taas tarvita "munaa" sen enempää, vaan joskus herkkyys on itsessään sitä "munaa".

On meinaa ihan loistava biisi. Oppisit arvostamaan herkkyyttä ja tunteikkuutta, silloinkin kun se tulee Balkanin ulkopuolelta.