Tämä oli ihan tietoinen valinta. En siis toki kiellä pitämästä sitä tökerönä, kunhan huomautan, että kyseessä ei ole vahinko.sziget kirjoitti:Vesi on mustaa, mutta meri on musta.
Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Vs: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
What color is your life?
Vs: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Kerran näinkin päin Ihan vakavissani olin tällä kertaa. Mutta mikäs sen parempaa, jos se toimii siitä huolimatta useammassa funktiossa.sziget kirjoitti: 13. Rakastaja
Huumorisarjan paras. Vaikea sanoa, onko tämä ilkeilyä vai hyväntahtoista vinoilua.
Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Miellyttävä kappale, miellyttävän lyhyt käännettäväksi, monia miellyttäviä käännöksiä, ja uskon itsekin tehneeni sellaisen, toivotaan parasta…
01) Seitsemän iskun tshetvorno. Tshetvorno tarkoittaa Makedonialle tyypillistä 7-iskuista rytmiä, löytyi Wikipediasta, ja onpa sillä tanssikin Tshetvorno horo. Lukija saakoon päättää, tarkoittaako sana tässä rytmiä vai tanssia, ehkä kumpaakin.
Mutta siis näin sen nimen ei alun perin pitänyt olla! Vaan olin ajatellut että nimi olisi ”Rytmi Balkan-vuoriston”. Mutta viime hetkessä päädyin tähän nimeen, koska ajattelin, että joku näkee vaikkapa 8. tekstin otsikon ja ajattelee ”taas tollainen tylsä suora käännös, ei kiinnosta”. Hiuskarvani nousivat, kun tämä olikin ensimmäisenä vuorossa, ehkä olisi sittenkin pitänyt valita ”Rytmi Balkan-vuoriston”. No katsotaan, oliko tällä psykologisella seikalla merkitystä…
Enkä ajatellut perustaa tätä alun perinkään rytmin ympärille, vaan hengen! Kunnes tajusin, että säkeistöjen tarinat eivät liity niinkään henkeen kuin rytmiin, joten lause ”henki Balkan-vuoriston” vaihtui pois.
Kuten joskus ennenkin Makedonian kohdalla, halusin maalata kauniita folkloristisia vuoristomaisemia. Saa nähdä keväällä, vastaako maa mielikuviani… aion nimittäin käydä sielläkin
Ja ah kun rakastan verbiä ”karkeloida”! :lol: Ehkä joku jo tunnistikin minut juuri siksi. Käytin sitä ainakin vuosia sitten LAT03-tekstissäni, ja ehkä vielä toisenkin kerran jossakin...
No sitten muut tekstit:
02) Katusoittaja
Kaunis. Kitaran näppäily ja soittoteema muutenkin sopivat melodian luomaan tunnelmaan, samoin hassu nuotti. Arkangeli hiukan särähtää, sehän on Pohjois-Venäjällä, vähän haettu.
03) Kansojemme kohtalo
Jaa, näin hienoa kappaletta en tuhlaisi sen viisumenestyksestä kertomiseen, vaikka helpotuinkin kun ”diaspora”-sanan sisältävä teksti ei ollutkaan iänikuista valitusta ns. Makedonia-ilmiöstä vaan päinvastoin…
04) Antaudun
Upea idea, sopii mainiosti tämän biisin HENKEEN. Folkloorisuutta ja erotiikkaa! Viinitynnyreitä-rivillä on tosin liikaa tavuja, mutta siitäkin voi helposti suoriutua (tosin näiden käännöskisojen rytmitysperiaatteen vastaisesti). Samoin ”jo”-sana pullotusrivillä on liikaa. Mutta ihanan tuhma tarina!
05) Rikkaudet
Kaunista tekstiä, mutta lyhyet tavut pitkien nuottien kohdalla häiritsivät jonkin ratkaisevasti. ”Eelämän”, ”oovat”, ”seekä”.
01) Seitsemän iskun tshetvorno. Tshetvorno tarkoittaa Makedonialle tyypillistä 7-iskuista rytmiä, löytyi Wikipediasta, ja onpa sillä tanssikin Tshetvorno horo. Lukija saakoon päättää, tarkoittaako sana tässä rytmiä vai tanssia, ehkä kumpaakin.
Mutta siis näin sen nimen ei alun perin pitänyt olla! Vaan olin ajatellut että nimi olisi ”Rytmi Balkan-vuoriston”. Mutta viime hetkessä päädyin tähän nimeen, koska ajattelin, että joku näkee vaikkapa 8. tekstin otsikon ja ajattelee ”taas tollainen tylsä suora käännös, ei kiinnosta”. Hiuskarvani nousivat, kun tämä olikin ensimmäisenä vuorossa, ehkä olisi sittenkin pitänyt valita ”Rytmi Balkan-vuoriston”. No katsotaan, oliko tällä psykologisella seikalla merkitystä…
Enkä ajatellut perustaa tätä alun perinkään rytmin ympärille, vaan hengen! Kunnes tajusin, että säkeistöjen tarinat eivät liity niinkään henkeen kuin rytmiin, joten lause ”henki Balkan-vuoriston” vaihtui pois.
Kuten joskus ennenkin Makedonian kohdalla, halusin maalata kauniita folkloristisia vuoristomaisemia. Saa nähdä keväällä, vastaako maa mielikuviani… aion nimittäin käydä sielläkin
Ja ah kun rakastan verbiä ”karkeloida”! :lol: Ehkä joku jo tunnistikin minut juuri siksi. Käytin sitä ainakin vuosia sitten LAT03-tekstissäni, ja ehkä vielä toisenkin kerran jossakin...
No sitten muut tekstit:
02) Katusoittaja
Kaunis. Kitaran näppäily ja soittoteema muutenkin sopivat melodian luomaan tunnelmaan, samoin hassu nuotti. Arkangeli hiukan särähtää, sehän on Pohjois-Venäjällä, vähän haettu.
03) Kansojemme kohtalo
Jaa, näin hienoa kappaletta en tuhlaisi sen viisumenestyksestä kertomiseen, vaikka helpotuinkin kun ”diaspora”-sanan sisältävä teksti ei ollutkaan iänikuista valitusta ns. Makedonia-ilmiöstä vaan päinvastoin…
04) Antaudun
Upea idea, sopii mainiosti tämän biisin HENKEEN. Folkloorisuutta ja erotiikkaa! Viinitynnyreitä-rivillä on tosin liikaa tavuja, mutta siitäkin voi helposti suoriutua (tosin näiden käännöskisojen rytmitysperiaatteen vastaisesti). Samoin ”jo”-sana pullotusrivillä on liikaa. Mutta ihanan tuhma tarina!
05) Rikkaudet
Kaunista tekstiä, mutta lyhyet tavut pitkien nuottien kohdalla häiritsivät jonkin ratkaisevasti. ”Eelämän”, ”oovat”, ”seekä”.
Viimeksi muokannut Huilumies, 04 Tammi 2008, 00:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
06) Taina lähtee huomenna
Apua Noh, tämä oli sentään taitavampi kuin ne kaksi pisteittä jäänyttä sen takana. Kieltämättä kekseliästä nuo Taina- ja laiva-jutut!
07) Housut repee
Ja niin minunkin, ei Tuurin kyläkaupalla ole MITÄÄN tekemistä näin kauniin viisun kanssa!
08) Auringonlasku
Olisiko tämä hieman ”tekotaiteellinen”? Valon ja pimeyden tarinassa vertaukset hiukan ontuvat ja tuntuu aika liirumlaarumilta. Entä mitä ”laveeraa” tarkoittaa? Pesemistäkö? (fr. laver=pestä) Miten se liittyy tarinaan?
09) Portti ja miekka
Mukava (tai no) keskiaikainen juttu… mutta miksi yhtäkkiä sinutellaan nuoliviinen omistajaa, eikö miekkamies olekaan 3.persoonassa?
10) Balkan vei
Kyllähän tämmöinen huippujoukkoon sijoittuu muttei aivan korkeimmalle, hiukan liian staattinen juoni. Mutta aika hyvin oli matkittu tiettyjä alkuperäistekstin sanoja: ”muka-an” (pitkä a), ”tuska”… Tosin, mikä tässä on tuskallista?
Apua Noh, tämä oli sentään taitavampi kuin ne kaksi pisteittä jäänyttä sen takana. Kieltämättä kekseliästä nuo Taina- ja laiva-jutut!
07) Housut repee
Ja niin minunkin, ei Tuurin kyläkaupalla ole MITÄÄN tekemistä näin kauniin viisun kanssa!
08) Auringonlasku
Olisiko tämä hieman ”tekotaiteellinen”? Valon ja pimeyden tarinassa vertaukset hiukan ontuvat ja tuntuu aika liirumlaarumilta. Entä mitä ”laveeraa” tarkoittaa? Pesemistäkö? (fr. laver=pestä) Miten se liittyy tarinaan?
09) Portti ja miekka
Mukava (tai no) keskiaikainen juttu… mutta miksi yhtäkkiä sinutellaan nuoliviinen omistajaa, eikö miekkamies olekaan 3.persoonassa?
10) Balkan vei
Kyllähän tämmöinen huippujoukkoon sijoittuu muttei aivan korkeimmalle, hiukan liian staattinen juoni. Mutta aika hyvin oli matkittu tiettyjä alkuperäistekstin sanoja: ”muka-an” (pitkä a), ”tuska”… Tosin, mikä tässä on tuskallista?
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
11) Häpyni
Heh, tulee mieleen että onko tämä Nkorppi vai joku joka häntä matkii? :lol: Suorastaan onnistunut eroottis-pornografinen tekstitulkinta tähän viisuun – ja kärkiviisikkoon laitoin! Onnistunut oivallus etenkin tuo ”toista kertaa synnytään”. Oliko oma vai jostain? (siis oivallus)
12) Tulen lieska
Kohtsillään… :lol: äh, tämä sytyttää ”vakavista” teksteistä ehkä vähiten, varmaan siksi että tämähän on oikea pyromaanikappale, lieskat, poltteet ja roihut eivät edes ole vertauskuvia kuten aluksi luulin
13) Rakastaja
Hm, hyvä idea musiikista rakastajana! (selvästi enkkutekstistä saatu). Vaikka onhan se kuitenkin kylmää ja aineetonta verrattuna toisen ihmisen syliin… Mutta hyvin koossa pysyvä aihe, hyvät sanavalinnat ja tekniikka! ”Tahtoisikaan” –sanasta oli turha lyhentää i pois.
Heh, tulee mieleen että onko tämä Nkorppi vai joku joka häntä matkii? :lol: Suorastaan onnistunut eroottis-pornografinen tekstitulkinta tähän viisuun – ja kärkiviisikkoon laitoin! Onnistunut oivallus etenkin tuo ”toista kertaa synnytään”. Oliko oma vai jostain? (siis oivallus)
12) Tulen lieska
Kohtsillään… :lol: äh, tämä sytyttää ”vakavista” teksteistä ehkä vähiten, varmaan siksi että tämähän on oikea pyromaanikappale, lieskat, poltteet ja roihut eivät edes ole vertauskuvia kuten aluksi luulin
13) Rakastaja
Hm, hyvä idea musiikista rakastajana! (selvästi enkkutekstistä saatu). Vaikka onhan se kuitenkin kylmää ja aineetonta verrattuna toisen ihmisen syliin… Mutta hyvin koossa pysyvä aihe, hyvät sanavalinnat ja tekniikka! ”Tahtoisikaan” –sanasta oli turha lyhentää i pois.
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Tätä on nyt useampi ihmetellyt, joten kommentoin lyhyesti. Kappale ei ole mielestäni tuskallisen huono eikä tarinassakaan ole tarkoitus olla erityistä tuskaa. Käännökseni ideana oli se, miten kertoja sopeutuu balkanilaiseen elämänmenoon eli tiettyyn melankolisuuteen, joka mielestäni on ominaista myös suomalaisille. Siksi varmaan balkanilaiset kappaleet tuntuvat minusta niin kotoisilta. Mutta inhoan oman käännöksen selittelyä, joten suljen nyt suuni.Huilumies kirjoitti:Mutta aika hyvin oli matkittu tiettyjä alkuperäistekstin sanoja: ”muka-an” (pitkä a), ”tuska”… Tosin, mikä tässä on tuskallista?
What color is your life?
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Näinkin yksinkertaista sanaa kysyy ihminen, jolla on tshetvorno otsikossaan olettaen, että ihmiset tuntevat sen. Laveeraus on maalaustekniikka, jossa paperi kastellaan ennen maalausta ja sitten vesiväreillä maalataan siten, että värit pääsevät sekoittumaan märässä paperissa toisiinsa. Ala-asteella joskus tehtiin näitä. Mielestäni auringonlaskussa värjäytyvä taivas on kauniin akvarellin näköinen ja siksi käytin tätä ilmaisua.Huilumies kirjoitti: 08) Auringonlasku
Entä mitä ”laveeraa” tarkoittaa? Pesemistäkö? (fr. laver=pestä) Miten se liittyy tarinaan?
Katsos, onni on kuin päivänpaiste, mitä kirkkaampi paiste on, sen mustempi varjo vierelläsi. Pilvisellä säällä ei ole varjojakaan.
Hilja Valtonen - Neekerityttö peilaa
Hilja Valtonen - Neekerityttö peilaa
Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Sori Kun en löytänyt googlesta...
Tietoisia riskinottoja meiltä molemmilta. Itse uskalsin laittaa tshetvornon tekstiin, koska ajattelin ihmisten ymmärtävän asiayhteydestä, että se oli tanssi tai rytmi. Silläkin uhalla, että sitä ei googlesta heti löytyisi (englanninkielisessä Wikipediassa kirjoitetaan "chetvorno".
Nyt ymmärrän lauseesi, itse asiassa kaunis! Mutta pisteesi tuskin olisivat muuttuneet vaikka olisinkin heti ymmärtänytkin, heikkoudet olivat toisaalla.
Tietoisia riskinottoja meiltä molemmilta. Itse uskalsin laittaa tshetvornon tekstiin, koska ajattelin ihmisten ymmärtävän asiayhteydestä, että se oli tanssi tai rytmi. Silläkin uhalla, että sitä ei googlesta heti löytyisi (englanninkielisessä Wikipediassa kirjoitetaan "chetvorno".
Nyt ymmärrän lauseesi, itse asiassa kaunis! Mutta pisteesi tuskin olisivat muuttuneet vaikka olisinkin heti ymmärtänytkin, heikkoudet olivat toisaalla.
On siinä hiiltyvä ilta, auringon rusko
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Parempien päivien sammumaton usko
On syksyn kuolevaa ruskaa, on elämä tuskaa
Sen huiluni soi...
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
ihan oikeasti haetteko te googlesta näille sanoille suomennoksia? Itse jos en asiayhteydestä osaa päätellä MIKSI jokin "sivistyssana" tekstissä on, niin * tsädäm * jokin selkeämpi käännös kiilaa kurvissa ohi. Pahoittelen, mutta ihan oma valinta laittaako niitä sinneHuilumies kirjoitti: Sori Kun en löytänyt googlesta...
Vs: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Itse en myöskään googleta, sillä en halua joutua tekemään ylimääräistä työtä yhden käännöksen kohdalla. Mietin kyllä aina tuntemattoman sanan kohdalla, onko sen ymmärtäminen oleellista kokonaisuuden ymmärtämiselle, eli samoilla linjoilla ollaan kuin TOMItukin. Otsikossa tuntematon sana voi olla hyvinkin oleellinen, vaikkei uskoisi. Otsikon merkitystä kuvaa esimerkiksi tämä runo, jonka merkitys muuttuu täysin, kun ajattelee sitä otsikon kannalta:
MORAALI
(Lauri Viita)
"Siisti pitää aina olla!"
Sanoi kissa hietikolla
Kaapi päälle tarpeenteon
Pienen, sievän santakeon
MORAALI
(Lauri Viita)
"Siisti pitää aina olla!"
Sanoi kissa hietikolla
Kaapi päälle tarpeenteon
Pienen, sievän santakeon
Katsos, onni on kuin päivänpaiste, mitä kirkkaampi paiste on, sen mustempi varjo vierelläsi. Pilvisellä säällä ei ole varjojakaan.
Hilja Valtonen - Neekerityttö peilaa
Hilja Valtonen - Neekerityttö peilaa
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Pisteytystä varten hyvin harvoin, yleisestä mielenkiinnosta useinkin. Yleisestä mielenkiinnosta jopa välillä faktuaalisesti tarkistan tekstejä. Esimerkiksi Natan Itävallan sanoituksen kohdalla alkoi kiinnostaa, onko Brazzavillen Kongossa yleensä rautateitä (vastaus: on, Brazzavillestä Pointe Noiren satamakaupunkiin, joskin ajoittain maan levottomuuksien vuoksi sitä ei ole voitu käyttää). Pisteytykseeni se ei olisi vaikuttanut, sillä suomalaisen yleissivistykseen ei kuulu tietää Afrikan maiden rautatieliikenteestä mitään. Silti asia kiinnosti. Tshetvornonkin kohdalla sanoitukselle antamani pistemäärä olisi ollut sama, vaikka sana olisi ollut siansaksaa.TOMItu kirjoitti:ihan oikeasti haetteko te googlesta näille sanoille suomennoksia?Huilumies kirjoitti: Sori Kun en löytänyt googlesta...
Meinasin tarttua tähän mutta tajusin, etten saisi pointtiani kuitenkaan perille, joten en jaksa hakata päätäni seinään. Tyydyn toteamaan, että onhan sekin tietysti ihan oma valinta, haluaako käännöskisoista saada irti mahdollisimman paljon vai mahdollisimman vähän.TOMItu kirjoitti:Itse jos en asiayhteydestä osaa päätellä MIKSI jokin "sivistyssana" tekstissä on, niin * tsädäm * jokin selkeämpi käännös kiilaa kurvissa ohi. Pahoittelen, mutta ihan oma valinta laittaako niitä sinne
Jos et pärjää tietokoneellesi shakissa, kokeile potkunyrkkeilyä.
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Haemme ja emme hae. Laveerata on normaali suomen kielen verbi, jonka tuntemista voi edellyttää lukijalta. Ellen tuntisi sitä, katsoisin sanakirjasta. Tshetvornon merkityksen taas pystyi päättelemään asiayhteydestä. Se oli niin selvä, että (samoin kuin Timoteus) pitäisin kiinni antamistani pisteistä, vaikka koko tshetvornoa ei olisi olemassakaan. Huvin vuoksi voisin silti katsoa netistä.TOMItu kirjoitti: ihan oikeasti haetteko te googlesta näille sanoille suomennoksia?
Oudosta sanasta voi mielestäni sakottaa, jos kaksi ehtoa täyttyy: 1) Sana ei ole tavallista suomen kieltä (ei löydy esim. sanakirjoista). 2) Sanan merkitystä ei voi helposti päätellä esiintymisyhteydestä (selviää vain googlettamalla).
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
- nkorppi
- Kanta-asiakas
- Viestit: 2731
- Liittynyt: 08 Marras 2006, 18:25
- Paikkakunta: Derby, Iso-Britannia
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Kiitos tuosta arvauksesta -- kunpa olisinkin kirjoittanut tämän. En sitten ihan hyödytön ole ollut, jos minulta odotetaan näin hyvää! Toista kertaa synnytään esim. Peter Jacksonin Braindead-leffan lopussa, vaikka en tiedä onko Timoteus nähnyt elokuvaa...Huilumies kirjoitti: Heh, tulee mieleen että onko tämä Nkorppi vai joku joka häntä matkii? :lol: Suorastaan onnistunut eroottis-pornografinen tekstitulkinta tähän viisuun – ja kärkiviisikkoon laitoin! Onnistunut oivallus etenkin tuo ”toista kertaa synnytään”. Oliko oma vai jostain? (siis oivallus)
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Meinasin vastata tähän, mutta huomasinkin olevani erittäin laiska, enkä jaksa googlettaa mahdollisia sivistyssanoja tekstiini, eikä tekstini ole siis tarvittavan aiherikas luettavaksi. Pahoittelen!Timoteus kirjoitti: Meinasin tarttua tähän mutta tajusin, etten saisi pointtiani kuitenkaan perille, joten en jaksa hakata päätäni seinään. Tyydyn toteamaan, että onhan sekin tietysti ihan oma valinta, haluaako käännöskisoista saada irti mahdollisimman paljon vai mahdollisimman vähän.
Vs: Re: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Googleta ihmeessä. Googleta päivin ja öin. Googleta niin että tanner tömisee ja heikommat pyytävät armoa.TOMItu kirjoitti: Meinasin vastata tähän, mutta huomasinkin olevani erittäin laiska, enkä jaksa googlettaa mahdollisia sivistyssanoja tekstiini, eikä tekstini ole siis tarvittavan aiherikas luettavaksi. Pahoittelen!
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
- -Statler-
- Lotraaja
- Viestit: 400
- Liittynyt: 30 Maalis 2007, 18:45
- Paikkakunta: Balcony of the Muppet Theater
Vs: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Viljalti on ilmeikäs, mutta kaiketikin vähän käytetty suomen kielen sana. Se sopii mielestäni teknisesti hyvin paikalleen. En ajatellut sitä oikeastaan muuna kuin vain paljon-sanan synonyymina.UFOPOLI kirjoitti: Toinen säkeistö oli ehdottomasti tekstin vahvin osa. En tiedä, oliko sanan "viljalti" käyttö tässä kohtaa miten tarkoin harkittua, mutta nerokasta joka tapauksessa.
Waldorf: "Why do we always come here?" ♪
Statler: "I guess we'll never know." ♬
Waldorf: "It's like a kind of torture..." ♪
Both: "... to have to watch the show." ♬
Statler: "I guess we'll never know." ♬
Waldorf: "It's like a kind of torture..." ♪
Both: "... to have to watch the show." ♬
Vs: Kommentoi Mojot Svet -käännöksiä! (Makedonia 2007)
Ajattelin samalla myös viljaa, joka sopii mainiosti yhteen kasken kanssa.-Statler- kirjoitti: Viljalti on ilmeikäs, mutta kaiketikin vähän käytetty suomen kielen sana. Se sopii mielestäni teknisesti hyvin paikalleen. En ajatellut sitä oikeastaan muuna kuin vain paljon-sanan synonyymina.