Viisukuppila

Ennen kommentointia ja kommenttien lukemista pitäisi ÄÄNESTÄÄ.















































































































Hoplaa!

Otsikointiarvioinnin ja tekstiintutustumisvaiheen jälkeen allaolevat kisasivat keskenään siitä, miten kukin asettuisi kuuden parhaan sijoille.

Tuoksus huumaa
Ei otsikointi mitenkään huono tms. ollut, mutta silti jokin siinä ei vaan napannut. Pikkuhousujen jättämissessio napautti mieltymystäni alaspäin, sillä muutoin pidin tekstistä. Koin, että teksti kertoi rakastuneisuuden fiiliksestä, josta kohde ei tiennyt ja sitten kuitenkin tämä samainen kohde oli jättänyt tälle pikkuhousunsa…what?... vai oliko ihastuksen kohde yhden illan kokemus. ”Tuoksus huumaa, on niin kuumaa, tunne huimaa, vauhti kasvaa” sopii erinomaisesti kappaleen nopeatempoiseen kohtaansa.


Kuka eka
Mukavan napakka otsikko, vaikka jotenkin tuntui kuin olisin kaivannut loppuun kysymys- tms. merkin. Teksti alkoi erittäin lupaavasti, mutta naisosuuden jälkeen jotenkin lopahti tai ei ainakaan vastannut naisosuuden nostamaa mieltymystäni. Koin yhtäläisyyksiä alkuperäistekstiin, ollen kuitenkin oma huvittavuutta sisältävä teksti. ”Veli huutaa ikkunasta/ Kieltää ketään kiusaamasta//Mitä tietää maailmasta//Lukioon se menee vasta” on ilmaisuja, joita ei voi kuin kateellisuutta hengähtäen ihailla.


Tosirakkautta
Hyvä otsikointi. Hyvä teksti, mutta koin aiheen jotenkin liian etäiseksi tämän viisun luoman fiiliksen yhteyteen ja tämä oli viime metrien ratkaisija sijoitustaan miettiessäni. Toisaalta, miltei jotain tuollaistahan se artistin fanituskausi muistan olleenkin ja koin, että teinivuosien hulluuksiin viittaava teksti sopii tämän viisun yhteyteen erinomaisesti.


Apinainen
En pitänyt otsikosta, vaikkakin tämän viisun kohdalla tuntui, että periaatteessa mikä tahansa on ok. Teksti sisälsi siinä määrin upeaa ilmaisua rakkaudesta, etten missään nimessä voinut harkitakaan tämän jättämistä pisteittä: Hän lähti viidakosta litomaan/Kai banaanit jo alkoi etomaan/Miksihän esiäiti lähti mukanaan?/Syy oli rakkaus” & ”Ei pakkasessa pysty olemaan/Paitsi jos lämpönä ja valonaan/On rakkaus”.


Leppäkertut
Lapsenlauluomainen otsikointi ja jotenkin osuu just kohdalleen tämän viisun yhteydessä. Luo muistikuvan, että eikös sillä naisartistilla ollut jotain punaista hameessaan…siitäkö idis? Teksti on juuri oikein mittasuhtein lapsenomaishenkinen ja kuitenkin kiinni aikuisemmassa maailmassa. Kesäisen pirtsakka teksti. Pidin.


Missä olet?
Pidin otsikointia kisan onnistuneimpina. ”Mä olen lintu, joka lentää/En silti albatrossi sentään/Mutta nyt korkealla mennään/Tää onko rakkaus” on onnistuneimpia ja hauskempia rakastuneisuuden ilmaisuja, joita on silmiini osunut. Tämä seikka lievensi negatiivisväreen vaikutusta (lauleskellessa jonkun verran sujuvuusongelmaisia kohtia esim. ”Ankkuriksi tahtoisin sun laivaan”).


Ja tässä loput kisanneet tekstit

Huudan
Hyvä ja toimiva otsikko sinänsä, mutta sai ennakoimaan, ettei teema nappaa, kun en löytänyt huutamiselle ja tälle viisulle samaa fiilistä. Teksti on hyvä, mutta ei antanut aihetta extraplussille, muttei aiheuttanut mitään erityisen negatiivisfiiliksiäkään. Loppupeleissä jäi kahden enemmän miellyttäneen taakse.


Leikkikaveri
Toinen kisan kärkiotsikoista, sillä sopii erinomaisesti tämän lapsenomaista fiilistä luovan viisun yhteyteen. Teksti oli jotenkin liiankin lapsen/nuoren elämää-fiiliksinen omaan makuuni. Pidin kohdasta ”leikkikaverista olen/haaveillut mä lapsosesta/asti samankaltaisesta/melkein niin kuin kaksosesta”. Toi mieleen erään henkilön lapsuusajoilta, jolloin joku sanoi meitä kaksosiksi. Viime metreillä mainittu mieltymyskohta oli tämän sijoitusta nostava tekijä, muutoin tasaväkisessä seurassaan.


Joku noita
Sen verran on vielä viime vuoden viisuilut mielessä, että jonkin aikaa otsikko harhautti muistelemaan viimevuotista Bulgarian viisua. Kesäinen teksti ja olin assosioivani siinä suomalaista juhannusjuhlintaa veden äärellä. ”alko holi” –sanan kohdalla lienee huti tai sitten en vaan tunne sanaa ”holi”. Mitä enemmän tekstiin tutustuin, sitä enemmän koin sen olevan jotenkin ihan seko…mutta samaan tyyliin kuin pidän alkuperäisviisuakin.


Lapset tehtiin lapasista
Otsikointi ääripäätapaus, toisaalta en pitänyt, toisaalta herätti mielenkiintoa pohtimaan, mitä teksti mahtaakaan pitää isällään. Lapaset viitannee LIVE-osuudessa nähtyyn kutomiseen ja koin tekstissäkin onnistunutta otetta alkuperäisviisun mielleyhtymiin ja peittosi loppumetreillä sillä kanssakisaajiaan.Tekstissä ei sinänsä mitään vikaa ollut, mutta toisaalta en voi sanoa erityisemmin viihtyneeni sen parissa. Radiossa soidessaan, levytettynä tälle kävisi kuin alkuperäisviisullekin eli vaihtaisin kanavaa.


Postivaras
Pidin otsikosta ja tekstikin ihan ok, mutta sijoittuu siten kuin vain voi parempiensa joukossa (varsinkin, kun en saanut laulettavuutta kohdalleen).

Kollega kirjoitti:Otsikointiarvioinnin ja tekstiintutustumisvaiheen jälkeen allaolevat kisasivat keskenään siitä, miten kukin asettuisi kuuden parhaan sijoille.

Voiko otsikoita vakavissaan arvioida ennen kuin on lukenut tekstit? 'Huono' otsikko voi muuttua osuvaksi tai hauskaksi käännöstä luettaessa -- ja päinvastoin. Varmaan otat sen huomioon, mutta jos oot jo kirjoittanut alas otsikkokommentit, on ehkä houkutus tyytyä niihin.

Kollega kirjoitti:”alko holi” –sanan kohdalla lienee huti tai sitten en vaan tunne sanaa ”holi”.

On aika epätodennäköinen kirjoitusvirheeksi... Nyt litku on petona 'elävämpi', kun mielikuvitusverbi 'holata' on osa sitä. Sanaleikki, niin kuin 'sinileväperä'.

Taso oli mieltä räjäyttävän kova.

1. Tuoksus huumaa

Aikamoinen kliseekimppu. Toivottavasti ei ollut Timotein yritys Varjo-Cup-pisteille.

2. Kuka eka

Tämä oli PMMPpimäisin, eloisin ja ammattimaisin sanoitus. Oli mukavaa, ettei tässä selitelty mitään, vaan kaikki löytyi rivien välistä. Toi myös mieleen Saarioisten 'Meiän äiti tekee parempaa ruokaa ku teiän äiti' -mainoksen.

'Yks toinen soittaa kitaralla // Se huomion vie laulamalla' on harmittavan mielenkiinnoton osuus.

Tärkeimmät osuudet ovat kuitenkin niin hyvässä tasapainossa, että 12 p.

3. Tosirakkautta

Obsessiivinen fanitus on niiiin kulunut aihe näissä käännöspiireissä. Plussaa hauskoista kuoro-osuuksista.

4. Huudan

Melkeinpä ainoa älykäs teksti. Ei huono juttu, mutta jäin kaipaamaan enemmän hulluutta ja repivyyttä, aiheesta huolimatta. Parhaimpia laulettavuuksia.

5. Leikkikaveri

Pidin paljon tästä sanoituksesta, erityisesti lapsenomaisesta kielestä.

Sanoitus sisältää loistavan iskurepliikin täksi kesäksi: 'Hei tyttö, leikitäänkö hippaa?' Tätä aion ehdottomasti käyttää...

Pidin vihjauksista, etteivät päähenkilöt välttämättä ole lapsia, mutta antautuvat sisäisten lastensa vietäviksi. Siinä on samaa hauskuutta kuin Maria Lundin väärinymmärretyssä freestyle-numerossa Tanssii Tähtien Kanssa-finaalissa.

Kertosäe ei ollut ihan riittävän iskevä 12 pisteeseen.

6. Apinainen

Mahtava otsikko sekä kuoro-osuus antoivat odottaa paljon enemmän. Loppujen lopuksi tyydyttiin lähestymään alkuperäistä aihetta täsmälleen samasta näkökulmasta kuin alkuperäinen teos. Tämä oli aika heikko idea, sillä alkuperäinen on auttamattomasti paras omassa lajissaan. Siksi tästä jäi vähän ontto fiilis.

Plussaa edellämainituista otsikosta, kuoro-osuudesta sekä kielellisestä taituruudesta.

7. Leppäkertut

Pidin tästä aluksi, mutta sitten se muuttui ällönostalgiseksi: kuin jostakin huonosti ylinäytellystä, mustavalkoisesta Suomi-filmistä, missä lapset puhuvat täydellistä kirjakieltä fiineissä juhlapuvuissaan. Jotenkin söpöys ei ihan tunnu aidolta, enkä tullut välittäneeksi tämän saippuaoopperan päähenkilöistä. Käännösideasta ja laulettavuudesta plussaa.

8. Missä olet?

Kuoro-osuus on magee, mutta sen synnyttämät odotukset petetään aika pahasti. Formaatti-metaforat olivat aika kömpelöitä, enkä tiedä oli se tarkoituksellista. Rakkaus-sanan toistot eivät laulettavuudeltaan sovi musiikkiin.

Säkeistöjen ja kuoro-osuuden välillä on syvä kuilu.

9. Joku noita

Yks juoppo melkein hukku mereen, mutta harjaa laiturilla putsannut neuvokas nainen pelasti kiittämättömän pojankoltiaisen? Vai oltiinko noitien ja 'huutokauppaa järjestävien merenelävien' asuttamassa fantasiamaailmassa? Vai oliko kyseessä uni? Känniläisen hourailuja? 'Varo vesillä'- mainos? Sekoilua sekoilun takia?

Kaikkia näitä. Mun mielestä saiturit pitäis ehdottomasti laittaa myyntiin...

10. Lapset tehtiin lapasista

Formaattius paistoi tästä ärsyttävästi läpi. Käännös oli toimiva, mutta todella teennäinen ja mukahauska. Uskottavuutta olisi pitänyt luoda puhekielellä tms.

11. Postivaras

+Viisut+ Special ! Olihan tämä taas aika loistava. Mitä muuta voisi sanoa?

'Mitä kuuluu sinullekkin
Mä tuun kaikki postit teiltä rosvoomaan
Olen teille pelkkä paha'

Kisan hauskin säkeistö.

nkorppi kirjoitti:

Kollega kirjoitti:Otsikointiarvioinnin ja tekstiintutustumisvaiheen jälkeen allaolevat kisasivat keskenään siitä, miten kukin asettuisi kuuden parhaan sijoille.

Voiko otsikoita vakavissaan arvioida ennen kuin on lukenut tekstit? 'Huono' otsikko voi muuttua osuvaksi tai hauskaksi käännöstä luettaessa -- ja päinvastoin. Varmaan otat sen huomioon, mutta jos oot jo kirjoittanut alas otsikkokommentit, on ehkä houkutus tyytyä niihin.

En ymmärrä mitä tarkoitat otsikointikommentointiin tyytymisellä, kun enkös ole jokaisen kohdalla kommentoinut tekstejäkin ? Itse koen kiehtovimmaksi osuudeksi nimenomaan tekstin lueskelemisen ilman musiikkia, joten jos jotain, en ainakaan sitä vaihetta skippaisi mistään hinnasta.

Mitäs tästä nyt sanoisi. Taso ei päätä huimannut, eikä sitä tehnyt kunnolla yksikään käännöksistäkään. Johonkin vain jäi tällä kertaa ne tajunnanräjäyttävät sanoitukset (yleensä niitä on ollut ainakin yksi), nyt sellaiset jäi puuttumaan. Tietenkin kappaleen nopeatempoisuus ja lyhyet tavut olivat hankala yhdistelmä, ja se saattaakin osaltaan selittää tämän verrattain vaisun tason. Eniveis, tässä kommentteja:

1. Tuoksus huumaa

Pitkillä vokaaleilla ei tässä kappaleessa mässäilty, mutta sitäkin enemmän tässä käännöksessä, mikä oli huono ratkaisu, sillä näin nopeatempoisessa kappaleessa niitä ei tahtonut ehtiä laulaa. Varsinkin kertosäe muuttui sellaiseksi puuroksi, että oikein hirvitti. Tekstinä ihan ok, mutta ei tämä mitään uutta tuonut.

2. Kuka eka

Kiva teksti ja kivasti sanoitettu; pääasiassa sai pysyttyä mukana koko laulun ajan. Edellisestä käännösvisiiitistäni on jo jonkin verran aikaa, mutta vahva epäilys minulla on siitä, kenen teksti tää oli. Jotenkin hellyttävä oli tämä ja en tiedä, olinko se vain minä, mutta jotain yhteneväisyyttä olin löytävinäni live-esitykseenkin. Noussee aika korkealle.

4. Huudan

Ihan ok. Pääosin oli laulettava, mitä nyt esimerkiksi "hiipivät" tahtoi muuttua "hipivät"-sanaksi. Onkohan tämän kirjoittanut joku freelancer? Tuli ihan sellainen tuntu. Paikoitellen tuntui olevan pientä poukkoilua, mutta kokonaisuudessan pysyi homma kasassa. Oli vielä saatu huomioitua sekin, että laulajia enemmän kuin yksi.

5. Leikkikaveri

Myönnetään: käännöksessä oli hetkensä, mutta liian pitkät tavunpituudet pilasivat aika paljon. Jotenkin hellyttävän viatonta tämä touhu, mutta kuten sanoin... ne tavunpituudet, ne tavunpituudet. "Hali mua taikka minä sanon ää" oli kyllä niin täytettä, niin täytettä.

6. Apinainen
Paikoin häiritsee tavujen pituuden, mutta ei liiaksi pilatakseen tätä teosta. Jälleen minulla on aavistus kääntäjästä ja siten myöskin tavasta, jolla aihe on keksitty. Hieno aihe, joskin "ljubadin" korvaaminen sanalla "rakkaus" olikin vähän huono, mutta koska sopi muuhun tekstiin hyvin, niin mikäpä siinä.

7. Leppäkerttu

Ihan jees, mutta ei säväyttänyt. Tavujen pituuksissa jälleen välillä aika suurtakin heittoa, mutta ei sieltä heikoimmasta päästä kuitenkaan.

8. Missä olet?

Tämä oli tällaista keskikastia. Tässä tekstissä ei ollut mitään erityisen hyvää, eikä erityisen huonoakaan. Tavutukseltaan kohtuullista parempi, joskin jälleen "ljubadi" = "rakkaus" vähän häiritsi. En tiedä, olinko ainoa, mutta kertosäkeessä tuntui sanat loppuvan liian nopeasti.

9. Joku noita

Mistä tässä laulettiiin ? Pitkin ruotimista mielipiteet vaihteli. Ensivaikutelma oli, että satunnainen sillisalaatti, vähän ajan päästä ajattelin antaa enemmän pisteitä, kun minusta tämä olikin ykskaks ihanan hämärä . Mutta sitten taas uusintakuuntelulla tuli taas vastaan kysymys, että laulettiinko tässä oikeastaan mistään ja tulin siihen tulokseen, että ei (ellei "syväluotausta laiturielämään" aiheena tahdo ajatella). Sitten piti vielä päättää, oliko se hyvä juttu vai ei, ja lopputulos on, että en tiedä. Tää oli kyllä niin hämärä kuin olla ja voi, mutta toisaalta: juuri tähän kappaleeseen se tietty hämäryys sopii. Tätä oli todella vaikea pisteyttää.

10. Lapset tehtiin lapasista

Ihan pikkukiva, mutta ei ihan kärkeen kuitenkaan. Tuli oma lapsuusaika mieleen ja en muista, että ainakaan pahasti oltaisi meille valehdeltu siitä, mistä lapset tulevat (voi johtua siitä, että äitini oli raskaana, kun olin neljä, joten ei siinä kauheasti ehtinyt hämätäkään... mutta asiaan. Kuten sanoin, tämä oli tällainen perusmukava käännös, eikä teknisestikään mitenkään kamala.

11. Postivaras

Sarjassamme "Kun muuta ei keksitty"? Jos totta puhutaan, niin ei olisi tarvinnut keksiä tätäkään. Sen verran teknisesti kömpelö oli sanoitus ja säkeet tuntuivat loppuvan kesken siellä täällä. Myöskin pientä mielikuvituksettomuutta oli havaittavissa.


3. Tosirakkautta

Ette tiedäkään, kuinka paljon teki mieli aloittaa kappale sanoilla "Yksi lensi yli käenpesän" ja mielessä pyöri nimenomaan se elokuva eikä se kappale. Se vaan tuli jostain tuolta. No eniveis. Olen jo kertonut, kuinka tämä kierolla tavalla hauska esitys toi mieleeni The Rocky Horror Picture Shown esitykset, ja siksi halusinkin tämän kappaleen olevan jollain tavalla kiero. Aluksi mielessäni oli kiero nukkekoti, jossa joku leikkii narunukeilla, mutta tiedän liian vähän nukeista ja naruista (nanulama-kohtaan meinasin narukerää), että siitä mitään olisi tullut.

No, sitten tuohon samaiseen nanulama-kohtaan tuli mieleen namupala ja keksinkin tarinan fanista, jonka fanitus ampuu vähän yli ja valvoa-palvoa -riimittelystä aloitin ja nopeasti tuli mieleen tällainen "fanialttari". En tiedä alttarin "todellista" nimeä, mutta jokaisessa itseään kunnioittavassa jenkkirikossarjassa on ainakin yksi jakso, jossa jollain on juuri tällainen "fanialttari" ja halusin ehdottomasti tuonkin mahduttaa sanoitukseeni. Kaikki muu tuli sitten ajan kanssa ja enemmän tai vähemmän tavutuksen ehdoilla (vaikka siellä täällä olenkin joutunut antamaan vähän periksi). Ihan kaikkea haluamaani en saanut kuitenkaan mahdutettua, kuten esimerkiksi seinää, joka olisi täynnä fanituksen kohteena olevan henkilön kuvia&julisteita, vaikka esimerkiksi "seinä" olisi mahtunutkin "faunun" paikalle. Niin ja koska esitys oli mielestäni positiivisella tavalla päätön, halusin tuoda osan tätä päättömyyttä tekstiinkin ja sellaisesta esimerkkinä on säe "Minun oma kultakala". Se ei siis ole pelkästään täytettä, vaan myöskin päättömäksi tarkoitettu hellyttelysana . Luulenpa, että monelta meni se ohi, minkä ymmärrän täysin. Myönnän, että olisin halunnut tekstiin enemmänkin päättömyyksiä, mutta tavutus ei antanut oikein myöten.

Kollega kirjoitti: En ymmärrä mitä tarkoitat otsikointikommentointiin tyytymisellä, kun enkös ole jokaisen kohdalla kommentoinut tekstejäkin ?

Tarkoitan otsikon ja tekstin eriyttämistä... Minulle on tullut sellainen kuva, että muodostat mielipiteen otsikosta ennen kuin olet lukenut tekstin, ikään kuin ne voisi arvostella erikseen, tietämättä miten ne sopivat tekstiin. Ihmettelen, että pohdit melkein jokaisen sanoituksen kohdalla mielikuvaa, joka otsikosta syntyi ennen kuin luit itse tekstin -- ikään kuin otsikko ja teksti olisivat erillisiä, samanarvoisia asioita. Ovatko nämä pohdinnat oikeasti hyödyllisiä kaikkien tekstien kohdalla? Saat tietysti arvottaa ja painottaa juttuja miten haluat.

The_Sipi kirjoitti:"Hali mua taikka minä sanon ää" oli kyllä niin täytettä, niin täytettä.

Hienon belgialaisen suklaakakun täytettä!

The_Sipi kirjoitti: Mistä tässä laulettiiin ? Pitkin ruotimista mielipiteet vaihteli. Ensivaikutelma oli, että satunnainen sillisalaatti, vähän ajan päästä ajattelin antaa enemmän pisteitä, kun minusta tämä olikin ykskaks ihanan hämärä .

Sitten ens kerralla pysäytät arvioinnin, kun tulee se hämärä tunne!

Mutta eikös tuo känninen uinti ja sitä seurannut pelastusoperaatio ('suudelma' = tekohengitys) ollut aika helppo tulkinta, jos sellaista oikeasti halusi?

nkorppi kirjoitti:--- Ovatko nämä pohdinnat oikeasti hyödyllisiä kaikkien tekstien kohdalla? Saat tietysti arvottaa ja painottaa juttuja miten haluat.

Joo, ei mitään Minusta käännöstekstin otsikko voi olla hyvinkin luotaantyöntävä tai päinvastoin, herättää mielenkiintoa tutustua tekstiin, olla ns. huomioaherättämätön ja silti ihan ok jne. Alun alkaen aloin syynäämäään otsikointia siksi, että se on vain apukriteeri tilanteissa, joissa ei tunnu löytyvän eroja. Harvemmin otsikointiosiolla merkittävää vaikutusta sijotukseensa on, tai jos on, niin mainitsen siitä kommentoidessani.

Siinä on vaan jokin oma viehätyksensä aloittaa arviointi sillä, että kopsaa/liittää julkaistun kisatekstiotsikkolistan Word:illeen ja ihan vaan tuijottelee otsikko otsikolta ja kirjoittelee saman tien jotain pientä kommenttia assosioitumisiaan.

Hah, meninpäs metsään molemmissa tapauksissa, joissa ajattelin tietäväni kääntäjän.

nkorppi kirjoitti:

The_Sipi kirjoitti:"Hali mua taikka minä sanon ää" oli kyllä niin täytettä, niin täytettä.

Hienon belgialaisen suklaakakun täytettä!

Marsipaania! Minusta oli nerokkaan ovelaa käyttää vauvan ääntelyä riiminä ;-)

Tämän kisan yleinen taso oli toisaalta huima (kärkipisteilleni yltäneitten osalta), mutta toisaalta olin pettynyt jokaiseen käännökseen, joka karkasi alkuperäisesityksen lapsekkaasta viattomuudesta tuhmemmille raiteille. Kerrankin tarjolla olisi tunnelmallisesti jotain muuta! Parhaiten oikean tunnelman tavoittivat Leppäkertut sekä Kuka eka ja Apinainen. Joku noita oli muuten vaan hieno käännös. Huudan ei ihan täysin auennut, varmaankin kääntäjä on saanut minulta tartunnan ja yrittänyt ahtaa liikaa tarinaa pieneen tilaan, mutta silti se sai minulta jo mainittujen jälkeen eniten pisteitä.

Omasta käännöksestäni en taida uskaltaa kertoa muuta, kuin että elämä näyttää olevan ihmeellistä kun sille vaan uskaltaa tehdä tilaa!

1. Tuoksus huumaa
Tavallinen rakkauskäännös tuntui latistavalta, kun viisu olisi avannut mahdollisuuksia niin paljon enempään. Heikkoutena pidän myös riimittelyn puutetta, alkutekstissä riimit ovat piristäviä. Muuten teksti on siedettävä. Nopea osuus on kyllä hengästyttävän nopea näillä sanoilla. Pitkien tavujen paljous sai jo miettimään, onko niitä käytetty harkittuna tyylikeinona nopeuden korostamiseen.

2. Kuka eka
Tulihan se sisarusaihekin sieltä. Kokonaisuuden tasolla lapsen näkökulma on hyödynnetty mainiosti, vaikka nopea osuus jääkin leikin kuvauksena vähän säyseäksi. Tunnelmaa rakennetaan onnistuneesti, varsinkin Lakan osuuden alku (”Mun vene ojanpohjaa seilaa” jne.) on loistava. Tekniikassa ei valittamista, ainoa kauneusvirhe on k:n kahdentuminen äännettäessä sanaa ”leikikään” (leikikkään).

3. Tosirakkautta
Tämä näytti perusrakkauskäännökseltä, josta oli vaikea innostua. Ymmärrän fanialttarin nyt kun tekijä sen selitti, siis liian myöhään. Myönteistä sekin, että on yritetty riimitellä, joskin piinaan - Kiinaan -riimit ovat jo klisee (ks. esim. viime vuoden Espanja-kilpailu). Kaksi- ja kolmitavuisia kannattaa harvoin riimittää keskenään, koska sanapainot eivät sovi (”On sydämeni hatara”). Minä- ja mä-muotojen vaihtelu häiritsi lievästi. Dialogia en löytänyt, vaan molemmat tuntuivat puhuvan samaa tekstiä. Mikä on ”kuvajasi”?

4. Huudan
Itsehillintä vastaan lapsen uteliaisuus. Kunnioituksesta viisun outoutta kohtaan en halunnut tehdä käännöksestä täysin yksitulkintaista. Esimerkiksi ”Kotkota jos olet kana” voi tarkoittaa, että (1.) kanan on sopivaa kotkottaa tai että (2.) ihmisen ei ole sopivaa kotkottaa. Järkevä ihminen ei sorru turhiin kotkotuksiin? Voi olla hyvä neuvo tai pelkkää tasapäistämistä. Miksei saisi kotkottaa? Pitääkö kaikkien olla tosikkoja? Istua hiljaa nurkassa, sulautua tapettiin?

5. Leikkikaveri
Tämä jäi suht alas enemmän muiden hyvyyden kuin oman huonoutensa takia. Lapsekkuutta löytyy naiiviuteen asti, kuitenkaan puhuja ei pidä itseään enää lapsosena. Siskon osuuksien säkeenylitykset ovat okei, sen sijaan ljubavi-sanan toistoa tuli vähäsen ikävä. Säkeen ”Hali mua taikka minä sanon ää” laulettavuutta en saanut kohdalleen. Aurinko ja taivaankansi elävöittivät kokonaisuutta, laajensivat perspektiiviä ja silleen. Riimittely keskitasoa.

6. Apinainen
Ylimääräiset tavut säkeistöissä ovat ilmeisen harkittuja eivätkä heikennä laulettavuutta. Ljubavi käännetty suoraan rakkaudeksi, harkitsin itsekin tuota. Heikkoutena on, että ljubavissa on pitkiä soinnillisia vokaaleja, rakkaudessa taas lyhyitä vokaaleja ja soinnittomia konsonantteja. Alkutekstin apina- ja evoluutiolangan seuraaminen on rohkea valinta, vaikka tarinasta tulee ehkä liiankin älyllinen suhteessa tulkinnan lapsekkuuteen. Otsikko on luova ja tekstin lopetus (”Apinainen, meillä toisemme on, mitä muka puuttuu?”) kerrassaan hieno.

7. Leppäkertut
Takaisin lapsiaiheisiin. Riimit vajaita, muuten kaikki kunnossa. Tarinankerronta on sujuvaa, kieli ilmeikästä. Alku- ja välisäkeistöihin on saatu mukava lauluun sopiva tunnelma. Nopea loppusäkeistö tuntui vaisummalta etenkin käännökseen 6 verrattuna. Hyvää jälkeä joka tapauksessa.

8. Missä olet?
Loppusäkeistön tavut eivät täsmää, laulettavuus katoaa siinä. En ymmärtänyt luuraamista enkä tuuraamista: ”Missä olet, missä silmäsi yksin mua luuraa?” Luuraaminen on kai piileskelyä. Silmät piiloutuvat yksin sinältä? Lintu- ja kalasäkeistöt olivat hauskempia, vaikka ankkuriksi tahtomista kummeksuin. Lakan siskon osuuksista en pitänyt yhtään, valitan. Ne olivat taas sitä tavallista rakkaushöpötystä.

10. Jos et muuta keksi, kelpaisiko seksi? aka Lapset tehtiin lapasista
Mistä lapset tulevat? -aihe ei kiinnostaisi sinällään, mutta toteutus on vakuuttava sekä säeteknisesti että kielellisesti. Omassa lajissaan täydellinen sanoitus, sanoisin ja melkein jo sanoinkin. Riimittely on myös parempaa kuin useimmissa tämän erän käännöksissä.

9. Jos et keksi muuta, kelpaisiko luuta? aka Joku noita
Mietin etukäteen, mahtaako joku tarttua luutaan. Tässä vastaus. Jos näkisin omin silmin käännöksessä kuvatun tapauksen, voisin hyvinkin pitää sitä laulun arvoisena. Ainoa käännös, jossa alkutekstin outoudesta ei ole tingitty kulaustakaan. Silti tässä on paljon ihan selkeitäkin säkeitä: ”Kellu et sä ihmisvene”. Katsotaan taas juhannuksen jälkeen, kuinka moni ei kellunut.

11. Postivaras
Lapsellisuus ja kreisiys ovat hauskasti samalla aaltopituudella laulun kanssa. Sen verran huvitti, etten halunnut jättää viimeiseksi. Tavuja puuttuu tietysti ihan liikaa, mutta kas kummaa: jos nopean säkeistön alkuun lisäisi ”Laka”, säe olisi jopa laulettavissa.

Ljubavi, ljubavi, ljubavi...



1. Tuoksus huumaa: Ei tehonnut minuun. Sanoitus ei iskenyt.
2. Kuka eka: Loistava! Tämä käännös oli mielestäni käännöskauden parhaimpia käännöksiä!
3. Tosirakkautta: Tämäkään ei tehonnut niin kuin numero 1, mutta tästä löytyi huomattavasti parempia säkeitä.
4. Huudan: Tämäkin on todella loistava. Jos olisin malttanut, niin ehkä olisin antanut täydet mutta en ihan yltynytkään siihen.
5. Leikkikaveri: Tästäkään en tykännyt, mutta sanoitus oli ihan ok. Ei oikein uponnut minuun.
6. Apinainen: Ehdottomasti hauskimpia käännöksiä tässä kisassa.
7. Leppäkertut: Tästä en tiennyt, annanko 4 vai 5 pistettä.
8. Missä olet?: Tämä käännös ei tepsinyt minuun. Joka paikassa vain toistettiin ja toistettiin sitä samaa: Missä olet, missä olet, missä olet...
9. Joku noita: Hyvin keksitty. Tarkoitus oli antaa korkeammat pisteet, mutta sieltä joukosta löytyikin parempiakin käännöksiä.
10. Lapset tehtiin lapasista: Tämän käännös ei tepsinyt, mutta nousee kuitenkin minulla hyvien käännösten joukkoon.
11. Postivaras: Oma. Taas taisi mennä laulettavuus metsään, mutta ei kai se mitään haittaa...

Ensin kommentteja ja sitten vasta luen muiden kommentit... Kiva kisa oli.

1. Tuoksus huumaa
Lämminhenkinen ja suloinen sanoitus. Kertosäe on jotenkin ihana! Laulettavuudessa vähän paranneltavaa ja aihe on tähän biisiin vähän liian tavanomaisesti esitetty.

2. Kuka eka
En mä tiedä miten tätä sanoitusta pitäis kuvailla. Tää on vaan... mielettömän raikas ja hyväntuulinen. Ja mun mielestä tässä voi nähdä jotain suurempaakin kuin vain lasten pihaleikit. Kiitokset tekijälle!

3. Tosirakkautta
Idea TODELLA käytetty, mutta toteutuksessa on käytetty rikasta kieltä. Laulettavuus ok, mutta tarina ei jaksa sytyttää.

4. Huudan
Tässä on myös jotain erityistä henkeä ja ajatusta. Säkeistöt ovat juuri niin sekavia, että herättävät mielenkiinnon. Kertosäe taas on ymmärrettävä ja älyttömän ovela. Laulettavuus toimii. Jee, kiitokset myös tästä!

5. Leikkikaveri
Tykkään tästäkin! Just niin hullua että kääntyy taiteen puolelle. Laulettavuus ok ja hellyyttävä tarina, jonka voi myös ajatella piilomerkityksin.

6. Apinainen
TENK näitä hyviä käännöksiä! Alkuperäisteemasta plussaa ja laulettavuus huippua, sanoissa käytetty mielikuvitusta ja luovuutta. Kiitokset!

7. Leppäkertut
Äskeisen jälkeen tämän on melko laimea, mutta kertosäe nostaa kyllä tämänkin kärkijoukkoon. Ihanan vanhahtavia sanoja ja suloinen tunnelma.

8. Missä olet?
Säkeistöissä on kivaa ideaa, mutta laimeaksi tämä jää. Laulettavuudesta löytyy korjattavaa (ei kannata kääntää muistin varassa, siinä käy juuri näin) ja teeman käsittely on tavanomaista. Potentiaalia löytyy, mutta se ei jaksa kantaa loppuun asti.

9. Joku noita
Noidan ja ämmän mainitseminen tekee tästä sanoituksesta jotenkin ilkeähenkisen, jota en taas tähän biisiin osaa ajatella yhtään. Laulettavuus hyvää ja sanoissa on käytetty kivasti uusia keksintöjä (ihmisvene, sinileväperät). Tarina vaan ei aukene.

10. Lapset tehtiin lapasista
Omani.

11. Postivaras
Voi apua. Hyvä päätös kisalle, jos tämä nyt edes voi kilpailla samassa kisassa. Postivaras vei stereot.

1. Tuoksus huumaa
Samaa rakkauden huumaa alusta loppuun, sävelmän osat eivät tekstistä juurikaan erotu. Ainakin sanoma on ihan ymmärrettävää. Riimeissä on oiottu paikoin, mutta kertosäkeeseen vastaavasti lisätty. Voin kuvitella jonkun suomalaisen bändin esittämässä tätä sanoitusta beibi-vaihtoehdolla.

2. Kuka eka
Taitaa isoveli ikkunassaan olla vain kateellinen kun ei pääse enää leikkimään. Tekstin myötä tuli mukavasti mieleen oman kotitalon 20 lasta touhuilemassa. Kitara ei ihan liity leikki-ikäisiin, joku tekninen laite olisi kai ollut enemmän nykyaikaa.

3. Tosirakkautta
Alkusäkeistöt rullaavat kivasti, ei aina väliä mitä ne tarkoittavatkaan. Mutta jatkossa ei päästä samalla lailla vauhtiin, aiheita olisi varmaan löytynyt. Ekaa sanaa en ymmärrä, huomioida-verbi saattaa olla yritys olla piristävän ärsyttävä, laimeassa kertosäkeessä sen sijaan ärsyynnyn sekunti-sanan väärään painottumiseen. Miksi muuten fani uhraisi (esim. polttamalla) kuvia alttarilla, eikö niitä päinvastoin pidetä aarteina, palvota.

4. Huudan
Riimit, painot, sanoman yhtenäisyys on kohdallaan, joten saattoi keskittyä vain sisältöön. En päässyt sisälle tekstin sanomaan, vaikka kaikki oli ihan selvää suomea, ennen kuin kertosäkeessä. Oli oikeastaan lopulta hienoa että odotuksen palkitsemista pidäteltiin. Pikku hiljaa tajuaa tai keksii mistä on kyse, kaikki ei paljastu hetkessä. Moni-ilmeinen kappale on tässä saanut arvoisensa "käännöksen".

5. Leikkikaveri
Alkusäkeistöt tuntuivat musiikin kanssa paremmilta kuin luettuna, ensin sanojen virtaa ja sitten herkistelyä. Mutta kertosäkeeseen olisin kaivannut enemmän voimaa. Jäi vähän haalea maku.

6. Apinainen
Ollaan rakkauden lähteillä ja tekstin sanoma jää hyvin soimaan viimeisen lauseen kysymyksessä. Kun tekstin tuntee, huomaa linkin banaanista apinaan ja siitä alkutekstin rakkauteen, muuten ehkä aihe jäisi oudoksi. Mutta toimiihan tämä ja teksti on hyvin muotoiltu.

7. Leppäkertut
Tässä oli samantyypistä kertomusta lapsen elämästä kuin kakkosessani, pieniä yksityiskohtia eikä sen ihmeempää. Pientä kansanlaulun vivahdetta huomasin ja sitä olisi voinut olla enemmänkin.

8. Missä olet?
Riimittely on tässä parasta, vaikka alkusäkeistöissä se tehdään helpolla tavalla. Kaipaisin enemmän tilanteen kuvausta, nyt se peittyy useiden kysymysten alle. Tosin onhan tuo lintukohta hyvä. Loppuun olisi syntynyt jännitettä, jos kertosäkeessä kerrottaisiin löytymisestä ja se limittyisi alun kysymysten kanssa.

9. Joku noita
Meikäläistä koetellaan. Odotin tämän laulun käännöksiltä erikoisuutta, mutta tämä omaperäinen luomus taitaa jäädä aivoissani irrallisiksi lauseiksi vaikka vesiaihe niitä yhdistääkin. Kertosäkeistö tuntui liian tavalliselta muuhun tekstiin verrattuna.

10. Lapset tehtiin lapasista
Alkusäkeistöt tuntuivat tosi mukavilta, mutta sitten tekstin teho laskee kertosäkeeseen mennessä. Osoitekysymys hymyilyttää kerran, mutta en pysty tekstin perusteella eläytymään siihen yhä uudelleen, jotta kiinnostus säilyisi.

11. Postivaras
Tästä tuli ainakin hyvälle tuulelle. Stereotkin vei! Löysinpä yhden oikean loppusointuparin tuon paras-varas lisäksi, vahinkoko... Mukava että vastaan tulee tällaisia odottamattomia mutta ei mahdottomia aiheita. Ansaitut pisteet ideasta jonka pohjalta tekstiä olisi voinut kehitellä pidemmälle. Raakiletta on kyllä vaikea pisteyttää.

Ps. Kiitos edelliselle kirjoittajalle sanoistaan, nyt jää juhannukseksi kiva mieli. En yleensä halua lukea arviointeja ennen tuloksia, mutta edellinen viesti osui silmiin tahtomattani.

Iloista keskikesänjuhlaa kaikille!

Diggari kirjoitti: 9. Joku noita
Meikäläistä koetellaan. Odotin tämän laulun käännöksiltä erikoisuutta, mutta tämä omaperäinen luomus taitaa jäädä aivoissani irrallisiksi lauseiksi vaikka vesiaihe niitä yhdistääkin. Kertosäkeistö tuntui liian tavalliselta muuhun tekstiin verrattuna.

Petyin pahasti, etenkin kun ottaa huomioon miten hyvin pääsit 'Huudan' sisälle... Omani oli näistä kahdesta selkeämpi tarinaltaan, väitänpä. Ehkä väsymys iski loppupäätä arvostellessa? Mutta neljä huonompaa kuin 'Tuoksus huumaa' ? Huh.

Odotin sinulta jonkinlaista sielunveljeyttä runomitan suhteen, kun itsekin rakensit käännöksesi melkein kokonaan sen ympärille. Ei voi mittään.

Kas, minua on puhuteltu. Yritän vastailla.

nkorppi kirjoitti: Petyin pahasti, etenkin kun ottaa huomioon miten hyvin pääsit 'Huudan' sisälle... Omani oli näistä kahdesta selkeämpi tarinaltaan, väitänpä. Ehkä väsymys iski loppupäätä arvostellessa?

Niin käännös- kuin oikeissa kisoissa on tietyssä ajassa saatava esityksensä perille. Luettuani edellä olleita selityksiä, tajuan jo enemmän tekstiisi kätkettyä tarinaa. Mutta et paljastanut sitä ainakaan minulle tarpeeksi tekstissä. Itse olen tehnyt saman virheen monesti, en ole siirtänyt ajattelemaani näkyville riittävästi. Minä itse kirjoitan tarinoita, mutta ehjä, hyvä tunnelman kuvaus vetoaa minuun toki, en odota vain tarinoita. Ja väsy tosiaan haittaa loppupään tekstien arviointia, niillä on siis huono arpaonni, tietenkin tekstin tyylistä riippuen. Tosin kirjoitan pisteytyksen pohjana olevan palautetekstini usean päivän aikana.

nkorppi kirjoitti: Odotin sinulta jonkinlaista sielunveljeyttä runomitan suhteen, kun itsekin rakensit käännöksesi melkein kokonaan sen ympärille. Ei voi mittään.

Kaikkea en palautteeseeni kirjannut näkyville. Pidin monista riveistäsi, mutta ämmät ja noidat rikkoivat minunkin rauhaani. Syvä vesi -juttu oli hieno kohta, minunkin tajuttavissani. Mutta liian moni muu ei. Omintakeinen runous ei liene helppoa, ja toisaalta tässä olisin varmaan pitänyt parempana jatkaa sitä selvemmin läpi tekstin.

nkorppi kirjoitti: Mutta neljä huonompaa kuin 'Tuoksus huumaa' ? Huh.

Jo vuosia sitten ehdotin että vain parhaimmille teksteille annettaisin pisteitä, koska en millään jaksaisi käyttää aikaani loppupään tekstien paremmuuden pohtimiseen. Nytkin yritin löytää systeemin olla oikeudenmukaisempi, palkita edes yrityksestä. Mutta pisteytystaitoni ovat päässeet ilmeisesti ruostumaan. Minulle oli tärkeämpää saada kyseistä tekstiä paremmat oikeaan järjestykseen. Toisaalta kyseinen teksti tuntui ehjältä kokonaisuudelta, kai sitten tarpeeksi keskinkertaiselta, jotta se päihitti ratkaisevalla hetkellä nuo neljä "huonompaa".

Toivottavasti en jää ketjun viimeiseksi kirjoittajaksi sillä en tietenkään ole se oikeassa oleva.

sziget kirjoitti:Tekniikassa ei valittamista, ainoa kauneusvirhe on k:n kahdentuminen äännettäessä sanaa ”leikikään” (leikikkään).

Ei muuten ole kauneusvirhe. Juuri niinhän se sana pitääkin ääntää eli "leikikkään".

Se vain kirjoitetaan yhdellä k:lla, mutta on suomen kielessä muitakin kohtia, jossa kirjoitusasu ei olekaan (olekkaan ) yksi yhteen ääntämyksen kanssa.

Diggari kirjoitti:Itse olen tehnyt saman virheen monesti, en ole siirtänyt ajattelemaani näkyville riittävästi.

Mun mielestä se ei ole virhe, että tekstiä ei ymmärrä -- se on päinvastoin vakiohyve lähes kaikissa lyriikoissa joita kuuntelen. On harvinaista, että pitäisin tekstistä jota on mahdollista ymmärtää, ellei kyseessä ole tehokeino tunnelmointiin ja runoiluun, kuten Ultra Bralla tai sinulla.

Otetaan vaikka sattumanvaraisesti viimeisin kappale, jota kuulin radiossa, Red Hot Chili Peppersin superhitti Snow:

Deep beneath the cover of another perfect wonder where it's so white as snow,
Finally divided by a word so undecided and there's nowhere to go

Tälläistä sanoittamista kauhisteltaisiin täällä surkeana, koska se näyttää (nopeasti silmäiltynä) pelkiltä irrallisilta sanoilta. Joku kutsuisi sitä 'tekotaiteelliseksi sanahelinäksi'.

Käsittääkseni Kuppilassakin useimmat pitävät monien omistamiensa albumien lyriikoita hienoina, vaikka eivät ymmärrä niistä mitään. Mutta sitten kun mennään käännöskisoihin, yhtäkkiä onkin nollatoleranssi. Anna mulle mikä tahansa lempibändisi albumi ja katsotaan 'ymmärrätkö' kaikki lyriikat. Jos ymmärrät, tekstit eivät luultavasti ole kovin henkilökohtaisia tai kiinnostavia...

Ihmettelen mistä on tullut käytäntö, että tekstejä pitää varta vasten 'selkeyttää' viisukappaleita varten, mutta sen kanssa on kai elettävä. Ehkä kyse on siitä, että kun on niin paljon erilaisia musiikkimakuja mukana, niin silloin pienin yhteinen tekijä eli 'yksinkertaisuus' ratkaisee. Tai kenties tekstejä luetaan käännöskisoissa tavallista 'analyyttisemmin', sen sijaan että uppouduttaisiin musiikin vietäväksi.

Ainoat kerrat kun olen itse pärjännyt ovat olleet niitä, jolloin olen tietoisesti taktikoinut teksteistäni idioottivarmat, yrittäen samalla pelastaa sanoman ja tunnelman rippeet. Ne eivät ole missään mielessä parhaita töitäni.

Sagapo kirjoitti:

sziget kirjoitti:Tekniikassa ei valittamista, ainoa kauneusvirhe on k:n kahdentuminen äännettäessä sanaa ”leikikään” (leikikkään).

Ei muuten ole kauneusvirhe. Juuri niinhän se sana pitääkin ääntää eli "leikikkään".

Tarkoitin sen olevan kauneusvirhe siten, että saman sanan toisto on korvattu suomennoksessa lopputavun riimillä, joka kuitenkin rikkoo tavunpituuksien vastaavuuden. Laka laulaa "Nego od ljubavi" ja "Bez ljubavi", eli sana ljubavi toistuu jatkuvasti samana. Kuka eka -käännöksen vastaava pari on "Näin meillä leikitään" ja "En leikikkään", eli samannäköisten sanojen keskitavuista toinen ääntyy lyhyenä (avotavu ki) ja toinen pitkänä (umpitavu kik).

Hitaana kirjoittajana yritän ehkä joskus säästää sanoja liikaakin. Toisaalta tässä kommentoimani yksityiskohta oli niin vähäinen, ettei se edes vaikuttanut käsitykseeni tekstin tasosta (12 pistettä).