Viisukuppila

VAIN ÄÄNESTÄNEILLE!

Täällä
voit
kommentoida
sanallisesti
Puolan
viisun
Legenda
(2010)
käännöksiä.
Ensin
pitää
äänestää.
Mars
äänestämään
ja
vasta
sitten
takaisin
tänne.
Olet
jo
äänestänyt?
Tervetuloa.

Moni oli ottanut pieniä vapauksia tavumäärien suhteen, joten arvosteleminen oli vaikeaa.

Kupla
Muutamia teknisiä onkelmia, mutta sanoituksena varsin mainio, kunnon dramatiikkaa.

Mennyt
Hyviäkin kohtia, sanoitus on vain vähän innoton enkä aina saa selkoa kaikesta.

Kulkurin polska
Aika omaperäinen käännös, laulettavuudessa on otettu vähän liikaa vapauksia.

Pienen kansan kärsimykset
Omani.

Tragedia
Hyviä riimejä ja laulettavuuskin on melko hyvää. Mytologiat sopivat hyvin käännökseen. Ainoastaan viimeinen säkeistö sisälsi laulettavuusongelmia.

Kärsinyt kansa
Kiinnostava, mutta ehkä vähän liian suorasukainen käännös.

Neito hädässä
Aina en ymmärtänyt tapahtumia ja tarina on hieman epäselkeä. Laulettavuus on melko hyvää.

Alkutekstin kolmanneksi viimeinen säe jää mysteeriksi, ellei kuulijan äidinkieli ole puola. Myös kertsin kolmannen säkeen alku "Being" on tulkinnanvarainen: jotkut ovat kuulleet sen yksi-, jotkut kaksitavuisena. Molemmat tulkinnat ovat yhtä oikeita.

1. Kupla
Sukelluskellossa ilman vaijeria, kun rakas neito heitti yli laidan. Kertsistä ei ota Erkki Tuomiojakaan selvää, mutta se vahvistaa vaikutelmaa, ettei hyvin mene ja 1. säkeistön runoilut lokikirjaan ovat muisto vain. Biisi on näyttelijä-laulajalle sopivasti armotonta draamailua, joten vahvat kielikuvat istuvat tähän kuin kupla volkkariin.

2. Mennyt
Kuka on hirttäytymässä, minä vai hänen prinsessansa? Ilmeisesti ei minä, koska lopussa hän vie kynttilää kalmistoon. Ehkä hän on uskonut juoruihin ja aiheuttanut toisen kuoleman tai jotain. Kaksoisriimi unta oisit / lunta loisit on kiintoisa, tosin lumenluonti sopii vaivoin asiayhteyteen. Riimitriplaa oisit, soisit ja loisit (jossa loisit tarkoittaa luomista eikä loisimista) sen sijaan käytetään luovasti. Tekniikassa puutteita, tunnelma hyvä.

3. Kulkurin polska
Otsikko viittaa maahan, sisältö on universaalimpaa kulkurielämän kuvailua. Laulettavuudessa häviää muille, joten siihen kannattaa keskittyä tulevissa kilpailuissa. Esimerkkinä kertosäkeistö:
Säe 1: Käy mukaan joukon taivaltavan - Toisen tavun (mu-) pitäisi olla pitkä, kolmannen tavun (-kaan) lyhyehkö. Lopusta puuttuu yksi tavu.
Säe 2: Muinaisiin maihin tää tie meidät vie - Tässä ei ole mitään mainittavaa vikaa.
Säe 3: Yhdess' aina, voimakkaina - Jos Being tulkitaan yhdeksi tavuksi, alkutavun (Yh-) vokaali saisi olla pitkä. Helpompaa olisi käyttää kahta tavua ja jättää loppuheitto pois: Yhdessä aina. Säkeen lopussa pitäisi olla viisi tavua eikä neljä (vrt. säe 1).
Säe 4: Vaa-ellus tarunhohtoinen tää on - Alkutavu voisi olla reilusti pitkä, esim. Taivallus. Paino menee väärin tarunhohtoisessa (neljännen tavun kuuluu olla painoton) ja sen alkutavu on liian lyhyt. Voisi vaihtaa sanajärjestystä, siis esim. "Taivallus tää myytinhohtoinen on".
Sori jos meni liian pikkutarkaksi. Tarkoitin vain, että laulettavuuden parantaminen on helppoa, jos aikaa ja kiinnostusta riittää. Käännöksen aihe ja sisältöhän olivat ihan hyviä.

4. Pienen kansan kärsimykset
Pieni kansa ei viitanne Puolaan (väkiluku 38 milj.). Viime viikolla TV1 esitti valaisevan dokumentin Itä-Preussista ja Puolan kohtalosta viime sodassa, ehkä tekijä katsoikin sen? Käännöksen laulettavuus on saavutettu osittain sisällön kustannuksella. Esim. naisten pakottaminen vientiin (pakkotyöhön toiseen maahan?) kuulostaa koomiselta, sodan kytkeminen "uudistuskauteen" oudolta ja toiveikkuuden meneminen huonompaan päin koukeroiselta.

5. Tragedia
Ευρυδίκη on paitsi Orfeuksen traagisesti kuollut vaimo (Eurydike) myös viisujumalatar (Evridiki), joka on edustanut Kyprosta kolmissa viisuissa. Käsittääkseni Orfeuksen manalassa käynti ei ole aiheena missään säilyneistä antiikin kreikkalaisista tragedioista. Platonin Pidoissa Faidros kertoo, että Orfeus ei halunnut kuolla rakkautensa puolesta vaan lähti manalaan etsimään vaimoaan ollessaan elossa, näki ainoastaan kuvan vaimostaan ja joutui kuolemaan naisten (Dionysosta palvovien mainadien) käsissä heikkoutensa takia. Orfeuksen kuolemaa käsiteltiin eräässä Aiskhyloksen näytelmässä, josta on säilynyt yhteenveto.

6. Kärsinyt kansa
Hämmästyttävän samanhenkinen kuin käännös 4. Ryöstökapitalismi ja EU eivät ole mahtuneet mukaan, ja onhan Puola joskus ollut suurvalta itsekin. Laulu oli teknisesti hankala käännettävä, ja se näkyy tässäkin teknisinä ongelmina (esim. "tuhon sopimuksen" sanapainot). Yleisilme hiukan pateettinen, koska teksti on niin suoraa. Symbolisempi lähestymistapa olisi saattanut olla tehokkaampi.

7. Neito hädässä
Alkutekstissä on sen verran ideaa, että perinteisehkö käännös toimii. Puolankieliset kohdat ja niiden käännökset ovat avainasemassa. (Harmi ettei euroyleisö osaa puolaa vaan luultavasti missaa jutun pointin täysin.) Teksti pysyy uomissaan, kun ei yritetä liikaa. Tunneilmaisu jää ehkä miedommaksi kuin estoitta vauhkoavassa alkuteoksessa. Pääasia että asetelman ironisuus välittyy.

Kun näin tekstien otsikot, kirosin ensin ääneen! Ja minä kun olin kuvitellut keksineeni omaperäisen aiheen: ”Kärsinyt kansa”! Mutta kappas vaan: otsikkojen joukossa oli peräti kaksi samankuuloista: ”Pienen kansan kärsimykset” ja ”Tragedia”

Voi hitto. Sen kerran kun keksin täysin luontevasti, etsimättä, omaperäisen aiheen, joka on eri aihe kuin alkuperäinen mutta joka kuitenkin luontevasti liittyy siihen, on joku muukin oivaltanut sen… Onko minulla näin huono mielikuvitus?

No, kommentit:

1. KUPLA. Ei voi olla kukaan muu kuin Nkorppi! Aika sekava juoni. Eikös vaan mukana pidä olla tällainenkin lause: ”Joka yö me taas lauettaisiin”

2. MENNYT. Sama kuin edellisessäkin: tekstin laulamisen jälkeen joutuu lukemaan sen uudestaan ymmärtääkseen, mitä tässä nyt tapahtuikaan, kuka teki mitä… Tuli mieleen, olisiko tässä prinsessatarinassa jonkinlainen ”Madde ja Jonas” –viittaus, kun juorut kertoivat jotain…

3. KULKURIN POLSKA. Jos olet uusi kääntäjä, niin tervetuloa… mutta tosiaan neuvon lukemaan Szigetin neuvot läpi, jotta pistesaalis olisi tulevaisuudessa suurempi Ensiksikin kannattaa luopua tuosta tavumerkin käytöstä, olen itsekin joskus sitä käyttänyt satunnaisesti apunani, mutta ihan vain joissain yksittäisissä paikoissa, joissa se oli mielestäni perusteltu, ei koko ajan! Tarina sinänsä ei varmaan huono.

4. PIENEN KANSAN KÄRSIMYKSET. Ja kyllähän tämä oman aiheeni sukulaisaihe oli paras!! Luulin että tekijä oli Timoteus, Sziget tai UFOPOLI, joista arvasin Timoteusta. Tekniikka on nimittäin moitteetonta! Akuankka13, et varmaan koskaan ole ollut lähempänä voittoasi, jonka toivon saapuvan juuri nyt! Yllätyin hieman Szigetin kriittisistä sisältökommenteista, vaikka myönnän että itsekin olin hetken ihmetellyt tuota uudistuskautta ja hymähdellyt ”vienti”-sanalle. Mutta ovathan puolalaiset kuitenkin pienempi kansa kuin naapurinsa saksalaiset ja venäläiset (vaikka nykyään välissä ovat jälkimmäisiin valkovenäläiset).

5. TRAGEDIA. Ahaa, kreikkalaista tarustoa taas. Sziget itse varmaan? Vaikeampi tarina, mutta hieno sekin. Hiukan täytyy tässäkin lukea uudelleen, että kuka teki mitä. ”Rauhassa nyt maatkoon” –rivillä hieman rytmivirheitä…

6. KÄRSINYT KANSA. Ai liian suorasukaista? Mutta kun en minä osaa tehdä peitellympiä tekstejä! Se, mitä luen, on lähinnä asiaraportteja tai sanomalehtiartikkeleita tai vaikkapa historiakertomuksia. Vähemmän kaunokirjallisuutta nykyään, ja runoutta en ollenkaan. Miten minä voisin tehdä jotain vähemmän suorasukaista ja konkreettista? Tällaisiahan on juuri hauskinta tehdä, vaikka ne olisivat tosi outoja pop-maailmassa

7. NEITO HÄDÄSSÄ. Miksei tällainenkin muunnelma keskiaikaisesta prinsessa-aiheesta. Olin arvannut Akuankka13:aa tämän tekijäksi. ”Vaarooja uhmaan” – rytmivirhe.