1. Lumivyöryrokkia
Hauska idea. Vaikuttaa siltä, ettei kukaan kuole oikeasti, mutta syyllisiä jahdataan ja yritetään listiä kuin farssissa tai sarjakuvassa. Riimittely on aika minimaalista, paikon riimejä ei olekaan (kovaa / olis). Kerronnassa on hiottavaa, esim. hengen säästyminen turmiolta (
turmio on täytesana) ja säe "Se tietänsä raivaa..." (Raaja raivaa tietänsä lumen alta? Hmm...)
2. Silkkaa kärhämää
Riimit ja laulettavuus melko hyvät. Polkkatytön ja rokkikukon dialogi toimii mainiosti. Jälkimmäinen osoittautuu rajoittuneeksi, ei ymmärrä tyylien yhdistelyä: "Jos keitos on pieni, mausteet kuohuu yli". (Miksi vain mausteet, eikö koko keitos?) Viisuhan on keitoksena luonnostaan pieni, kun kaikki pitää mahduttaa kolmeen minuuttiin. Siipeen ottamista (rivi 3) en oikein ymmärrä, ellei se sitten viittaa viisun heikkoon menestykseen.
3. Kaivohumppa
Laulettavuus heikohko. Tavunpituudet ja tavujen määrätkään eivät tahdo täsmätä. Dialogia, kilpalaulantaa ja musiikkityylien vaihtelua ei hyödynnetä. Suostuminen kosintaan (rivi 15) on vähän outoa kuoro-osuudessa. Rakenne on poukkoileva, jotenkin sattumanvarainen. Vitsi ei kunnolla avaudu.
Mattokauppias kirjoitti:Mielestäni onnistuin sanoitusurakassa paremmin kuin Apricot Stonessa. En tiedä, voi olla, että tulee jumbosija. Tässäkin tekstissä vasta myöhemmin huomasin olevan pieniä ongelmia laulettavuudessa.
Ehkä onnistuitkin, mutta en saanut otetta tekstin ideasta ja yhteys musiikkiin jäi ohueksi. Mikä kaivo, miksi kaivo? Lähtisin ehkä silti laulettavuudesta, koska siinä muut paitsi käännös 8 saivat liikaa etumatkaa.
4. Ilmapurjelaiva rock
Otsikossa on samantapainen kahden yhdyssanan risteytys kuin käännöksessä 6. Se toimiikin, mutta kakkoskertsin "Nielaisee kuin aallokko" tuntui haetulta. En usko lentäviin valaisiin enempää kuin lentäviin lautasiin, vaikka oudot sanat
rokkiliitävyys ja
suurekkuus voisinkin nielaista. Pilkunviilausta: raikaa-verbi on taivutukseltaan vaillinainen, ei perusmuotoa, joten "raikaa saa" särähtää korvaani. Yleistunnelma on biisiin sopiva. Rööperi on hyvä assosiaatio punaisesta.
5. Rokkipolkka
Näyttää siltä, että rokki on tässä luokiteltu osaksi kansanmusaa.
Käännöksen 7 inhorealismia ei näy, vaan tyylisekoituksen suosioon uskotaan täysillä. Kokonaisuus on ehkä liiankin sopuisa, vasta rivillä 18 paljastuu, että rokkipolkka on oikeastaan kokeellista musiikkia eikä mitään peruskamaa. Riimit hanskassa, laulettavuus hyvä.
7. Inhorealistisuus
Slovenian karsinnat voitettiin idealismilla, mutta Oslossa törmättiin inhorealismiin: viisukansa ei suvaitse mitään viisukaavoista poikkeavaa, ei polkkaa, ei rokkia eikä varsinkaan niiden yhdistelmää. Käännöksen ongelmana pidin sitä, että "narodnozabavni rock" lauletaan innostuneesti, se on mahtava juttu ja mahtavuutensa ansiosta myös viisun nimi. Inhorealismi taas kuvataan pahaksi ja torjuttavaksi asiaksi. Toinen pulma on, avautuuko haihattelu (rivi 19) lukijalle, kun tyylien yhdistelyn epäkaupallisuutta ei ole erityisemmin korostettu edellä.
8. Jaakko kohta kolkuttaa
Ei liity musiikkiin, vaikka latotanssit ja rokkikukko onkin puoliväkisin tungettu mukaan. Laverrellaan niitä näitä kesästä, toisaalta esim. kissanpojat ja niiden pesä tulevat ihan puun takaa, vain helpon riimin takia. Laulettavuus kissankarvan verran parempi kuin käännöksessä 3. Säepari "Koin mullistuksen luonnottoman / Sain töistä heinäkuuksi loman" on melko hauska.
6. Jääkiekkotanssi
Keksin sanoitusteni aiheet melkein aina vasta käännösviikolla, mutta tämä on jo viime keväältä. Kanadalaiset jäätanssin olympiavoittajat Tessa Virtue ja Scott Moir ovat esittäneet gaaloissa numeroa, jossa Tessa on pukeutunut ballerinaksi ja Scott jääkiekkoilijaksi. Se ei ole pelkkä vitsi, sillä baletti on olennainen osa lajin harjoittelua, mikä saattaa hämmentää varsinkin poikia. Esityksen nähdessäni ajattelin heti Slovenian viisua.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990
Kontrasti tanssin ja lätkän välillä sopii täydellisesti juuri tämäntyyppiseen kipaleeseen. Laulettavuus erinomaista.
Hahahahahaaaaaaa.
