Viisukuppila

Ensireaktioni: tästä meinasi tulla mieleen joku toinen biisi, mutten keksi mikä. Ihan OK kappale, vaikkei todellakaan suosikkigenrejäni... Passionworksiin kun tätä kuitenkin kaikki vertaavat, niin omasta mielestäni Passionworksin biisi oli paljon parempi (ainakin jos levyversiosta puhutaan). *** tähteä!

Tämä on kiva, vaikkei tässä mitään koukkuja olekaan. Ihan hyvältä kuulostaa, muttei tälläkään itse kisassa menestytä, näitä vaan on niin paljon. Kolme tähteä tälle, alkoi biletysjalka väpättämään

Odotin etukäteen Surrenderin jatko-osaa, ja sitähän sieltä tuli. Parhaasta päästä selvästi tämäkin

Taidan olla eri todellisuudessa kuin muut. Unohdin kappaleen jo sen soimisen aikana. Mieleeni jäi ainoastaan se, että yhden tekijän nimi on Tuomas ja lempinimi... Gary. Niin kuin nyt Tuomasten lempinimi on kautta aikojen ollut loogisesti Gary.

UFOPOLI kirjoitti:Odotin etukäteen Surrenderin jatko-osaa, ja sitähän sieltä tuli. Parhaasta päästä selvästi tämäkin

Olihan tämä nyt hirveästi paljon huonompi kuin Surrender, mutta tässä porukassa tosiaankin parhaasta päästä.

Alku antaa jo odottaa jotain, mutta kertsi ei niin paljoa innosta ... Tosin kyllä mä nyt sanon, että tää on ihan ok

Ihanan positiivinen yllätys!!
MINÄ PIDÄN!!!

Tervetuloa mukaan viisumaailmaan, MONDAY!!

Juu, samaa mieltä kuitenkin Hazelin kanssa. Eihän tää nyt ole lähellekään Passionworksin Surrenderia. Sitä biisiä kuunnellessa lähti tajunta ensi kuulemalta! Tästä ei tajunta mennyt, mutta kolahti kuitenkin kivasti!

Margot kirjoitti:Taidan olla eri todellisuudessa kuin muut.

Taisin piipahtaa samassa todellisuudessa. Kuulostaa väkisinpuristetulta, yhdellä kerralla kuunneltuna yksi karsintojen
huonoimpia.

Onko tylsempää musiikkia kuin kliseinen rock?

Margotin ja Albatrossin linjoilla täällä. Aika tylsä pläjäys, hajuton ja mauton tekele. Harmi, koska periaatteessa kategoria on kuitenkin se, josta siviilissä tykkään. Ei jäänyt ekalla kuuntelulla mitään käteen. Mitä te tässä näette, oi ystävät? Jos vaikka aukeis mullekin.

Pidän kovasti! Mahtava rytmiikka (tai mikä se nyt onkaan) tässä! Taidan laittaa ihan viisi tähteä.

Hauska ja tehokas asennesovitus.

Sävellys ei kuitenkaan kanna, yhtään. Tylsä.

Pidän tästäkin. Meevää. Upean kovatasoisilta nämä karsinnat vaikuttavat.

Reipasta menoa, mutta ei tämä tajunnanräjäyttävä, ihon kananlihalle mielihyvästä saava teos kuitenkaan ole. Ei huonoin tarjolla olevista.

Nojoo........................ Surrender tosiaan oli hiukan parempi...........

En totisesti haluaisi sanoa näin, mutta tämä oli näiden skabojen parhaimmistoa.

Ei mun genreä, mutta ihanhan tämäkin toimii! Kolmella tähdellä arvostin tässä vaiheessa tutustumista.

Tää upposi kyllä meikäläiseen .. Annoin nyt ensin kolme tähteä ja varmaan muutaman kuuntelukerran myötä tulee tähtiä enemmän tälle.

Tällaista musiikkia tehdään niin hirveesti ja tämä veto ei kyllä nouse edes keskivertoon siinä luokassa millään osa-alueella. Sinänsä harmi, koska mäkin kuitenkin tykkään tällaisesta musiikista. Mun mielestä tästä kuitenkin puuttuu näiden "oma juttu". Menisivät kotiinsa ja etsisivät oman juttunsa ja toivotan heidät takaisin kisaamaan ihan mielelläni.

Nyt mä sen sain kiinni Miltä toi kertsin alku kuulostaa Believe Venäjä 2008
Mutta tämä biisi on kyllä paljon parempi kuin Believe... Laulajalla on varmaan yksi karsinnan parhaista levyversio äänistä

Näyttääkö muuten jostakusta muustakin solisti tuossa valkopukukuvassa Sanin pikkusiskolta?

Serduchka kirjoitti:Nyt mä sen sain kiinni Miltä toi kertsin alku kuulostaa Believe Venäjä 2008
Mutta tämä biisi on kyllä paljon parempi kuin Believe... Laulajalla on varmaan yksi karsinnan parhaista levyversio äänistä

Sinäpä sen sanoit!! Kertosäe on todellakin ihan kuin Believe!! Minusta tässä biisissä ei ole tuon lisäksi mitään, mikä jäisi mieleen

Rousku kirjoitti:

UFOPOLI kirjoitti:Näyttääkö muuten jostakusta muustakin solisti tuossa valkopukukuvassa Sanin pikkusiskolta?

Minä jo katsoin sitä Saniksi itsekseen

Kyllä joo hieman samaa näköä Sanin kanssa

Piristävä yllättäjä tämä Monday. Biisi on enemmän hyvä kuin huono, vaikkei ensikuuntelulla ihan tajuntaa räjäyttänytkään. Pirteä ja tarttuva, tätähän melkein hyräilee mukana.

Mondayn porukoille muuten vielä kiitoksia Viisuklubin pikkujouluissa lahjaksi saadusta kokopitkästä! KIITOS!
Työt sujuvat ihan lennokkaasti mukavasti rullaavaa levyänne kuunnellessa.

Nyt annan seitsemän viisupojoo, joka vastaa kolmea tähteä. Ihan kiva biisi sinänsä, mutta tästä ei jää mitään mieleen. Väkisin tehty rockbläjäys. Ei kertsiä, ei mitään. Mutta ei tämä ärsytäkään ja nyt kakkoskarsinnan toinen minun listallani. Jatkoon ehdottomasti ja toivoisin live-esityksen tuovan jotain lisää tälle, mutta en oikein usko siihen.

Mä oon jo kahdesti, kun oon kuunnellut tätä biisiä, luullut, että mulla on vesihana keittiössä auki tai hellan levy päällä... Jokin outo särinä nimittäin tuolla taustalla.

Haluaisin tykätä tästä enemmän kuin tykkään, koska ennakko-odotukset olivat niin korkealla. Biisi on ihan kiva ja jää soimaan päähän aika tehokkaasti, laulajalla paikoin mukava ääni (kuulostaa vähän Kemopetrolin laulajalta) mutta paikoin taas vetää vähän kireästi...

En ihan ymmärrä, miten tämä biisi on niin korkealla puntariyhteenvedoissa. Eikös toivottu rokkivapaata vuotta. Surrender oli sentään hieno biisi ja Toni Turusen vokaalit upeat ja Harrietkin tätä vokalistia vaikuttavampi. Linninn rokkailu sävellyksenä huonompi, mutta laulajana hän parempi.