Huh, eilisestä jännitysnäytelmästä selvitty. Alkuun näytti siltä, ettei tuomariäänillä päästä
edes kärkikolmikkoon, mutta niin vain hiljalleen (it's my life) nosti sijoitustaan. Se mikä vielä
enemmän lämmittää meikäläisen sydäntä, että voittajan ratkaisi YLEISÖäänet.
Mulle CEZARin voitto toi mielenkiinnon takaisin Malmön kisoja kohtaan.
Eikä tarvitse jännittää kontratenorin live-esiintymistä eli laulaminen onnistuu.
Neljä erilaista esitystä takana eli myös visuaalisuuteen on panostettu. Ehkä semifinaalin
verkkosukkanaiset rälläköineen on jäänyt parhaiten mieleen.
Katselen ja kuuntelen kyllä 24/7 päivittäin. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua...
tästä euroviisumusiikissa on kyse ja enkä jaksa murjottaa edes kritiikistä. Onhan esitys
tuonut hyvää mieltä monelle, vaikka sitten ihan tahtomattaan.
Tästä teoksesta saa vielä niin erilaisia remix-versioita, joita innolla odotan kuultavaksi.
Pitää ajatella positiivisesti, että muutamille Romania viisuesitys tuo kaivatun jääkaappi- tai
vaikkapa vessatauon. Minut moinen mestariteos liimauttaa kiinni television läheisyyteen.
It's my (esc) life