Viisukuppila

Toni kirjoitti:Euroviisuissa päätavoite on voitto.

Ai, ei minusta. Toivon, etteivät muutkaan ajattelisi ennen muuta voiton tavoittelua, sillä pelkään, että se johtaisi biisivalikoiman tylsistymiseen.

Hiukan huvittaa, kun eksyin selaamaan jotain viiden vuoden takaista ketjua, jossa höyryttiin naapurimaa- ja diasporaäänestyksestä ja mietittiin saako äänestyssysteemiä ikinä täysin oikeudenmukaiseksi, raatien paluutakin toivottiin. Nyt on taas raadit käytössä ja kaikki näyttää olevan siitä hirmu iloisia.

No joo, oikeesti kyllä ymmärrän hyvin raatien ja tämänhetkisen äänten yhdistämistavan aiheuttaman tyytymättömyyden, itsekin olen sitä mieltä että kansanvalta kaikkine naapurimaa- yms. äänineenkin olisi parempi kuin nykysysteemi.

Rousku kirjoitti:

Toni kirjoitti:Euroviisuissa päätavoite on voitto.

Ai, ei minusta. Toivon, etteivät muutkaan ajattelisi ennen muuta voiton tavoittelua, sillä pelkään, että se johtaisi biisivalikoiman tylsistymiseen.

Yhdyn tähän.

Toni kirjoitti:Olen tosiaan ymmärtänyt, että raatien paluun tahdottiin vaikuttavan kaikkiin automaattiääniin. Onko tästä tarkempaa tietoa jossakin?

EBU:ssa ei olla tietenkään puhuttu suoraan diaspora-, naapuri- tai edes automaattiäänistä, mutta Kjell Ekholmin radiohaastattelussa vuodelta 2009 todettiin, että yksi merkittävä syy oli se, kun katsojapalautteissa ihmeteltiin, että miksi tietyt maat antavat vuodesta toiseen aina samoille maille 12 pistettä oli kappale mikä tahansa.

Monet ovat pohtineet, että puhelinäänestäjiä huijataan raatiäänestyksen takia. Tavallaan ymmärrettävää, mutta onko kyse loppujen lopuksi sen ihmeellisemmästä kuin tavallisesta (tosi-tv)-viihdeohjelman äänestyksestä? Onhan esim. Voice of Finlandissa ja Tanssii tähtien kanssa -kilpailuissakin jonkinlainen epämääräinen 50/50-äänestysjärjestelmä eikä se tunnu ketään häiritsevän, että tuomaristot tai muut raadit voivat tiputtaa yleisöäänissä menestyneet. Ja onhan viisujen säännöt kuitenkin kaikkien luettavissa internetistä.

Toni kirjoitti:Euroviisuissa päätavoite on voitto.

Niin no... otetaan tarkasteluun vuodet 2004-2010. Turkki ja Itävalta eivät kumpikaan onnistuneet viisujen päätavoitteessa. Turkin toistuvat TOP-10-sijoitukset aiheuttivat kuitenkin sen, että maa sai lähetettyä kilpailuun aina eturivin artisteja vahvoilla kilpailukappaleilla. Itävalta jättäytyi kilpailusta vihaisena pois. "Ehkä" myös jokin muu kuin voitto vaikuttaa...

Minusta kilpailun päätavoite on aina voitto. Toki on muitakin tavoitteita, mutta tuskin on yhtäkään viisumaata, joka ei tahtoisi osallistua voittaakseen...? Vai? Myös kilpailun järjestäjien päätavoite on saada ehdoton voittaja. Eikö? Nyt alkaa kyllä mennä saivarteluksi.

^Niin, no, minun on vaikea mieltää, että maa (tai valtio) olisi sellainen olio, jolla on oma tahto. Voisiko sanoa, että Yleisradio on se taho, jossa joku (kuka?) on oikeutettu sanomaan, miksi Suomikin osallistuu viisuihin? Luulenpa, että se syy ei ole ihan vain "koska haluamme voittaa"?

Minä haluan, että Suomi osallistuu viisuihin, jotta Yleisradio televisioisi viisulähetykset seurattavakseni

Rousku kirjoitti:

Toni kirjoitti:Euroviisuissa päätavoite on voitto.

Ai, ei minusta. Toivon, etteivät muutkaan ajattelisi ennen muuta voiton tavoittelua, sillä pelkään, että se johtaisi biisivalikoiman tylsistymiseen.

Taas puutun tähän aiheeseen. Minulle voiton tavoittelu musiikkikilpailussa tarkoittaa samaa kuin että sävelletään ja sovitetaan biisi hyväksi, mikä ei tarkoita esim. sitä että biisistä tulisi siirappinen kaikkia kosiskeleva biisi, kuten Georgian kappale oli tänä vuonna. Sehän oli tehty voittokappaleeksi, minun mielestäni täysin voittoa ajatellen, ja eipä sitten sijoittunutkaan tarpeeksi hyvin.
Voihan huippuhuolella tehty, sävelletty biisi olla taiteellisesti hyväkin, kuten Mikael Saaren kappale, jota olivat luoneet kauan ja huolella, ja joka olisi voittanut euroviisut.

Toni kirjoitti:

sziget kirjoitti:Raatien piti vähentää diasporaäänten vaikutusta, naapuriäänestys on eri asia.

Olen tosiaan ymmärtänyt, että raatien paluun tahdottiin vaikuttavan kaikkiin automaattiääniin. Onko tästä tarkempaa tietoa jossakin?

Ahaa, itse olen pitänyt koko ajan selvänä, että raadeilla yritettiin torjua nimenomaan diasporavaikutusta. Koska tavikset ja musiikin ammattilaiset ovat pääosin samaa valtaväestöä, myös raadeilla on taipumus suosia naapurien musiikkia. Perustelemisen ongelmaa lharju jo kuvasikin. EBU ei voinut sanoa, että siirtolaiset häiritsevät kilpailua, täytyy vähentää heidän vaikutusvaltaansa. Kiusallinen vastakkainasettelu vältettiin, kun raadit koottiin musiikin ammattilaisista, siis ammattilaiset vs. tavikset eikä valtaväestö vs. siirtolaiset.

Kun diasporapulina kävi kuumimmillaan, vastustin tiukasti puhetta "automaattiäänistä". Naapuria ei äänestetä, ellei biisi miellytä yhtään. Vaikka äänestysblokki jakaisi kaikki huippupisteet keskenään, eniten pisteitä kahmii se joka miellyttää ystäviään eniten. Diasporaäänetkään eivät voi olla täysin automaattisia. Huonoa emomaan biisiä tuskin äänestetään ihan niin innokkaasti kuin hyvää.

kuu-kuu kirjoitti:Voihan huippuhuolella tehty, sävelletty biisi olla taiteellisesti hyväkin, kuten Mikael Saaren kappale, jota olivat luoneet kauan ja huolella, ja joka olisi voittanut euroviisut.

Niin oli Israelin Moraninkin biisi tehty huolella taidegenressä. Ja sen lisäksi laulettiin poikkeuksellisen upeasti.

- teeskentely on tässä makukysymys ja jos minulta kysytään kumpi kuulostaa teennäisemmältä ja jos ajattelen Saaren biisin loppuosaa ja sen tulkintaan liittyvää (ehkä teknistä) naivismia niin ... mietin, että jätänkö sanomatta, mutta en nyt enää, kun tätä Mikael Saaren voittamista jatkuvasti jankutetaan - ensikuulemalta aivan tooodella ärsyttävän kuuloista, eikä mielenkiintoisella vaan turn-off-tavalla, ja vain kurinalaisella itsepsyykkauksella ärsytyksestä ylipäänsä pääsi yli. Ja se biisi, ihan kiva, kuten Israel, mutta jokin jäi parhaisiin nähden uupumaan.

No, jokatapauksessa Israelkin jäi semeihin.

kuu-kuu kirjoitti: Taas puutun tähän aiheeseen. Minulle voiton tavoittelu musiikkikilpailussa tarkoittaa samaa kuin että sävelletään ja sovitetaan biisi hyväksi, mikä ei tarkoita esim. sitä että biisistä tulisi siirappinen kaikkia kosiskeleva biisi, kuten Georgian kappale oli tänä vuonna. Sehän oli tehty voittokappaleeksi, minun mielestäni täysin voittoa ajatellen, ja eipä sitten sijoittunutkaan tarpeeksi hyvin.
Voihan huippuhuolella tehty, sävelletty biisi olla taiteellisesti hyväkin, kuten Mikael Saaren kappale, jota olivat luoneet kauan ja huolella, ja joka olisi voittanut euroviisut.

Nimenomaan, voiton tavoittelu ei tarkoita kaikkia kosiskelevan kappaleen tekemistä.
Onhan kuitenkin selvää, että kun kilpailuun lähdetään, niin sinne mennään voitto tavoitteena. Voitto voi tulla yllättävälläkin kappaleella, kuten Lordin aikaan nähtiin.

Kyllä Mikaelilla olisi ollut hyvät saumat, ei voi mitään. Sellaista laatua ei euroviisuissa olla kovinkaan usein kuultu.

Israelin kappale oli jokseenkin epämiellyttävä esitys. Mutta tämä on nyt minun mielipiteeni.

Edwina kirjoitti:Mutta tämä on nyt minun mielipiteeni.

Tämä on se keskeinen asia ja siksi jälkispekulointi "mutku musta ois ihavvarmasti" -pohjalta on vain kivaa palstaviihdettä.

Taidan muuten tietää, mikä siinä Saaren lopussa on niin luotaantyöntävää itselle. Se on ihan kuin Jonne Aaron, sellainen yleisen tuskan ilmentäminen omakohtaisen herkkyyden kautta lipsuu täysin itsekeskeiseksi itsessäälissä kieriskelyksi. Saari ei varmaan ole ihan Jonnen asteella siinä itsessäälissä, mutta yhtä kaikki, tulee tunne, että laulaja liikuttuu omasta tuskastaan ja sellainen ei vetoa, ainakaan minuun.

ta1ja kirjoitti: Taidan muuten tietää, mikä siinä Saaren lopussa on niin luotaantyöntävää itselle. Se on ihan kuin Jonne Aaron, sellainen yleisen tuskan ilmentäminen omakohtaisen herkkyyden kautta lipsuu täysin itsekeskeiseksi itsessäälissä kieriskelyksi. Saari ei varmaan ole ihan Jonnen asteella siinä itsessäälissä, mutta yhtä kaikki, tulee tunne, että laulaja liikuttuu omasta tuskastaan ja sellainen ei vetoa, ainakaan minuun.

Hyvää palstaviihdettä tämäkin siis.

Voisiko tämä ”Nordic Mafia” mennä niin pitkälle, että se, luotuaan ensin tämän uuden tavan yhdistää raadin ja yleisön pisteet, pääsi jopa ”asettamaan” sopivia ihmisiä raateihin mahdollisimman monessa maassa? Eli sellaisia, joiden ominta alaa on skandi-tyyppinen pop-musiikki? Tai jos tämä ”mafia” pääsi suorastaan ohjeistamaan raatilaisia äänestämään pohjoismaisia kappaleita (perusteena jonkinlainen ”länsimielisyys” vastapainoksi diasporille sun muille itäpainotteisuuksille)? Azerbaidžan esimerkiksi ei saanut yhtään pisteitä Pohjoismailta paitsi Islannilta.

Ei silti, Tanska oli ihan hyvä voittaja, etnovaikutteitakin oli. Mutta…

…toivottavasti palataan mahdollisimman pian siihen top-10 + top10 –yhdistämistapaan. Onhan se rehellisempää maksavia puhelinäänestäjiä kohtaan.

kuu-kuu kirjoitti:Minulle voiton tavoittelu musiikkikilpailussa tarkoittaa samaa kuin että sävelletään ja sovitetaan biisi hyväksi, mikä ei tarkoita esim. sitä että biisistä tulisi siirappinen kaikkia kosiskeleva biisi.

Voiton tavoittelu tarkoittaa, että tavoitellaan voittoa. Biisin voi säveltää ja sovittaa hyväksi puhtaasti taiteellisesta kunnianhimosta ajatellen, että voittaminen ei ole niin tärkeää. Nämä kaksi eivät siis ole sama asia.

Voiton saavuttaa helpommin englanninkielisellä biisillä kuin omakielisellä (tämä on puhtaasti tilastollinen tosiasia, jota yksi vastaesimerkki eli Molitva ei pysty kumoamaan[*]), jolloin, jos oikeasti voittoa tavoittelee eikä jotain muita arvoja siinä ohessa, lähettää kisaan englanninkielisen biisin.

*Tuli kyllä mieleen, että onkohan puhelinäänestysajan todennäköisin voittokieli kuitenkin serbia? Mikseivät kaikki tee serbiankielisiä biisejä?

Rousku kirjoitti: Voiton saavuttaa helpommin englanninkielisellä biisillä kuin omakielisellä (tämä on puhtaasti tilastollinen tosiasia,

Niin, mutta tämä johtuu siitäkin, että englanninkielisiä biisejä on ollut yksinkertaisesti enemmän kuin muunkielisiä. Siispä on todennäköistä, että niiden joukosta on myös voittobiisi löytynyt. Enemmän muunkielisiä peliin, niin johan alkaa tulla uusia molitvoja! Ruotsinkielisiä esimerkiksi!

Ja mielestäni tuo kuitenkin on euroviisujen kaikkein suurin uhka: että yhden kisan kaikki biisit olisivat englanninkielisiä. Ei kai tätä tilannetta oikeasti halua kukaan? Kaikkien viisufanien pitäisi jollain tavalla tehdä työtä sen eteen, että niin ei kävisi. Myös taviskatsojalle sellainen tilanne olisi äärimmäisen tylsä.

Tämä on silti toinen keskustelunaihe kuin ketjun tarkoitus...

Huilumies kirjoitti:
Ja mielestäni tuo kuitenkin on euroviisujen kaikkein suurin uhka: että yhden kisan kaikki biisit olisivat englanninkielisiä. Ei kai tätä tilannetta oikeasti halua kukaan? Kaikkien viisufanien pitäisi jollain tavalla tehdä työtä sen eteen, että niin ei kävisi. Myös taviskatsojalle sellainen tilanne olisi äärimmäisen tylsä.

Minäkin toivon - ja uskon - että tällainen tilanne voidaan välttää. Eiköhän esim. Serbia kuitenkin jatka omakielisyyslinjallaan. (Toisaalta mistä sitä koskaan tietää...)

Huilumies kirjoitti:

Rousku kirjoitti: Voiton saavuttaa helpommin englanninkielisellä biisillä kuin omakielisellä (tämä on puhtaasti tilastollinen tosiasia,

Niin, mutta tämä johtuu siitäkin, että englanninkielisiä biisejä on ollut yksinkertaisesti enemmän kuin muunkielisiä. Siispä on todennäköistä, että niiden joukosta on myös voittobiisi löytynyt. Enemmän muunkielisiä peliin, niin johan alkaa tulla uusia molitvoja! Ruotsinkielisiä esimerkiksi!

Aivan totta. Kunhan ne ei-englanninkieliset biisit vaan on (riittävän monen ihmisen mielestä) tarpeeksi hyviä. Eiköhän esimerkiksi Fairytalekin olisi aikanaan voittanut vaikka olisi laulettu norjaksi.

Huilumies kirjoitti:

Rousku kirjoitti: Voiton saavuttaa helpommin englanninkielisellä biisillä kuin omakielisellä (tämä on puhtaasti tilastollinen tosiasia,

Niin, mutta tämä johtuu siitäkin, että englanninkielisiä biisejä on ollut yksinkertaisesti enemmän kuin muunkielisiä.

Tarkoitin kyllä, että jopa suhteutettuna biisien kokonaismäärään voittaa englanninkielisellä helpommin.

ta1ja kirjoitti:
Taidan muuten tietää, mikä siinä Saaren lopussa on niin luotaantyöntävää itselle. Se on ihan kuin Jonne Aaron, sellainen yleisen tuskan ilmentäminen omakohtaisen herkkyyden kautta lipsuu täysin itsekeskeiseksi itsessäälissä kieriskelyksi.

Eri tavalla tulkitsevat, ja ei pidä paikkaansa. Saari on voimakas. Aaron itkee.

Rousku kirjoitti: Voiton tavoittelu tarkoittaa, että tavoitellaan voittoa. Biisin voi säveltää ja sovittaa hyväksi puhtaasti taiteellisesta kunnianhimosta ajatellen, että voittaminen ei ole niin tärkeää.

Kyllä voi, mutta voi niinkin, että tavoittelee voittoa, mitä voi olla esim. se että luomisvaiheessa on mielessä se, että biisistä tulisi unohtumaton, sellainen, joka jää elämään, sellainen jota kuullessaan ihmiset huokaavat ihastuksesta ym. Se on voiton tavoittelua.
+ minusta osittain se, ettei lähde tavoittelemaan voittoa viisuihin, tarkoittaa yhtä kuin tehdään biisi puolihuolimattomasti, sinnepäin.
Luuletteko, että se iinii miinii mainii mou olisi tehty viisuvoittoa ajatellen. Se jossa Jufo 3 on mukana ja karsiutui UMK:n valittujen 12 kilpailubiisin joukosta.

kuu-kuu kirjoitti:minusta osittain se, ettei lähde tavoittelemaan voittoa viisuihin, tarkoittaa yhtä kuin tehdään biisi puolihuolimattomasti, sinnepäin.

Eiiiikä... biisin voi tehdä huolellisesti ja niin hyvin kuin osaa, mutta muista syistä kuin voiton takia. Silkasta hyvin tekemisen ilosta. Tarjoaa sen sitten kisaan ja katsoo kuinka se pärjää, voihan sieltä vaikka voittokin napsahtaa, mutta jos ei niin ei se mikään katastrofi ole eikä ainakaan sellainen asia, että voiton takia olisi valmis tekemään taiteellisia kompromisseja.

kuu-kuu kirjoitti:Eri tavalla tulkitsevat, ja ei pidä paikkaansa. Saari on voimakas. Aaron itkee.

Eipäs. Ei pidä paikkaansa. Saari itkee.

Paitsi mikä ihmeen Aaron, hänestä en tiedä yhtään mitään.

kuu-kuu kirjoitti:Kyllä voi, mutta voi niinkin, että tavoittelee voittoa, mitä voi olla esim. se että luomisvaiheessa on mielessä se, että biisistä tulisi unohtumaton, sellainen, joka jää elämään, sellainen jota kuullessaan ihmiset huokaavat ihastuksesta ym. Se on voiton tavoittelua.

No jaa, jos nyt yhtään, kieltämättä romanttista, yleisintä taidekäsitystä omaa, niin vastaanotolla ei sais olla p*skankaan väliä, koska sen sanottavan pitää olla sellaista että se on pakko sanoa, ihan mistään vastaanotosta riippumatta, mitään kaavoja ajattelematta. Ne on ne Salierit tai sitten Kaikki Elämäni Aamun Lullyt (depardieun hahmo), Mozartin tai Aamujen Sainte-Colombenrinnalla, joilla Napoleon-syndrooma, jäljen jättämisen tarve hallitsee sisäänhengittämistä ja sisäistynyttä paloa.

Mutta itse olen kyllä sitä mieltä, että tuo on pikkaisen vaaleanpunaista höpöä, kyllä se kuolemattomuuden tarve, on ihan hyvä kannustin sekin. Tai ihan puhdas laskelmointikin, toki senkin voi tehdä hyvin. Mutta se on aina väärin, jos rehellisyys puuttuu, ja siksi se kuolemattomuuden tarve usein on juuri se, joka pinnallista tekotaidetta tuottaa. Eli:

Rousku kirjoitti:Eiiiikä... biisin voi tehdä huolellisesti ja niin hyvin kuin osaa, mutta muista syistä kuin voiton takia. Silkasta hyvin tekemisen ilosta. Tarjoaa sen sitten kisaan ja katsoo kuinka se pärjää, voihan sieltä vaikka voittokin napsahtaa, mutta jos ei niin ei se mikään katastrofi ole eikä ainakaan sellainen asia, että voiton takia olisi valmis tekemään taiteellisia kompromisseja.

Eiköhän kaikki, jotka UMK:hon lähettävät biisinsä, tavoittele nimenomaan sitä voittoa karsinnoissa tai jopa itse Euroviisuissa asti? Toki löytyy varmasti niitäkin, jotka huumorilla lähettävät jotain "Rodolfo Chikilicuatre" -tyylistä musaa.

ta1ja kirjoitti: Paitsi mikä ihmeen Aaron, hänestä en tiedä yhtään mitään.

Edwina kirjoitti:

ta1ja kirjoitti: Paitsi mikä ihmeen Aaron, hänestä en tiedä yhtään mitään.

aika irrationaalista ja sekopäistä kun ei muista mitä itse on puhunut. Ajattelin Israelin Morania ja ihmettelin ihan oikeasti että mistä ihmeen Aaronista kuu-kuu nyt puhuu.

Niin että korjataan: Eipäs. Ei pidä paikkaansa. Saari itkee. Aaronia ja Saarta, siinä lopussa, yhdistää itku . Se Israelin Moran laulaa.

Rousku kirjoitti:

kuu-kuu kirjoitti:minusta osittain se, ettei lähde tavoittelemaan voittoa viisuihin, tarkoittaa yhtä kuin tehdään biisi puolihuolimattomasti, sinnepäin.

Eiiiikä... biisin voi tehdä huolellisesti ja niin hyvin kuin osaa, mutta muista syistä kuin voiton takia. Silkasta hyvin tekemisen ilosta. Tarjoaa sen sitten kisaan ja katsoo kuinka se pärjää, voihan sieltä vaikka voittokin napsahtaa, mutta jos ei niin ei se mikään katastrofi ole eikä ainakaan sellainen asia, että voiton takia olisi valmis tekemään taiteellisia kompromisseja.

Joo joo, onhan se näin. Minä kun tavallisesti jätän ajatuksiini pikkuisen rönsyn mahdollisuuden, mikä tässä tarkoittaa esim. sitä, että jos on sävellysryhmä, joka keskittyy biisinsä sovituksen hiomiseen, melodioiden etsimisiin ja sitten alkaakin käsittää,, että tässähän on voittajabiisi käsillä. Ja sitten innostuu luomaan vieläkin tarkemmin, mielikuvitusta käyttäen.

Vielä kun itseäni vastaan sanon, niin Mikael Saaren biisihän on kai tehty vaan huolella ja vaivalla, ilman ajatusta, että lähtevät voittamaan koko hötäskän, saati euroviisuja.

ta1ja kirjoitti: No jaa, jos nyt yhtään, kieltämättä romanttista, yleisintä taidekäsitystä omaa, niin vastaanotolla ei sais olla p*skankaan väliä, koska sen sanottavan pitää olla sellaista että se on pakko sanoa,

Näin on. Mutta ei sille voi mitään, että UMK on kilpailu, jossa etsitään voittajaa.
Ja minä itse, henkilökohtaisesti, kirjoitan nuo lauseesi puukolla puuhun, kivellä kallioon, laserilla teräkseen. Koska ne ovat minulle totta.

Kaiken sen pohjalla mitä tästä asiasta olen kirjoittanut, voitontavoittelusta, on toivo, että biisientekijät sovittaisivat ja säveltäisivät biisejään huolellisesti ja ajan kanssa, mielikuvitusta käyttäen.
Ei yhtäkään Ilmavaivalla-biisiä ensi vuoden UMK:hon. Kappaletta, joka on sävelletty paskalla istuessa. Toistetaan viisi kertaa samaa "lähdettiin lentoon ilmavaivalla", eikä muutoksia. Muuta kuin viimeisessä saman hokemisessa parin nuotin vaihtaminen toisenlaiseksi. Joku ukulelesoolo välissä. Se joka sitten toistuu. Esimerkki kappaleesta joka ei kehity pätkääkään. (Ja oli monen suosikki koko kisassa. Muunmuassa kaikenmoisten rocklehti-torvien.)

+ kun puhuit Saaresta, puhuin Aaronista. Sukunimitemppu.

ta1ja kirjoitti:
No jaa, jos nyt yhtään, kieltämättä romanttista, yleisintä taidekäsitystä omaa, niin vastaanotolla ei sais olla p*skankaan väliä, koska sen sanottavan pitää olla sellaista että se on pakko sanoa, ihan mistään vastaanotosta riippumatta, mitään kaavoja ajattelematta.

Pitää toistamiseen sanoa samasta asiasta, koska tuohan on tässä elämässä, tässä maailmassa, tässä Suomessa aivan paskapuhetta. Tiedätkö taiteilijaa, taiteilijaihmistä, joka on kymmenen-viisitoista vuotta yrittänyt saada taidettaan esille, näytille, kuuluville. Minä tiedän. Taiteilijalle elämän tärkeää, että saa vastaanottoa. Jonkinlaista. Elämän tärkeää on myös se, että saa taiteestaan rahaa, sillä se voi olla ainoa tulonlähde taiteilijalle. Ja se ainoa, mistä taiteilija yleensä edes tahtoo saada tuloja. Esimerkkilauseittesi tavoin taidetta pystyy tekemään vain joku Björn Wahlroosin lapsi, tunnetun politiikon lapsi, rikkaan ihmisen lapsi, ne joilla on automaattisesti suhteita sen verran, että saavat taiteensa näkyville, tekivät mitä tahansa, vaikka puupallon tai paskakokkareen jonka päällä on tikku pystyssä, tai käsikirjoituksen jossa ei ole mitään syvyyttä. Kuten Kata Kärkkäinen sai esille tämän viimeisen. Sama ihminen jonka surkeita maalauksia ja muuta sotkua julkaistaan koko ajan.
Taiteilija tarvitsee vastaanottoa.

kuu-kuu kirjoitti:Taiteilija tarvitsee vastaanottoa.

Ihan samaa mieltä, siksi sanonkin, että kieltämättä romanntista ja vähän höpöä on ajatella niin kuin kuvasin. Mutta silti jos esitätä kysmyksen Taiteeseen Vakavasti suhtautuvalle tekijälle, mukaanlukien, veikkaanpa, puheidensa perusteella, esimeriksiksi Mikael Saari niin kaikki toistavat tuota samaa mantraa jonka kuvasin. Mielenkiintoinen ristiriita. Laskelmointi, jopa suunnitelmallisuus, on tabu.

kuu-kuu kirjoitti:Esimerkkilauseittesi tavoin taidetta pystyy tekemään vain joku Björn Wahlroosin lapsi, tunnetun politiikon lapsi, rikkaan ihmisen lapsi,

Joku kyynisyyteen taipuvainen on todennut että humanististen tieteiden ja taiteen tekemisen edellytys on juuri tuo. Nalkätaiteilijuus on totta, tänäänkin, mutta se mitä tuolla tarkoitetaan on, että ajattelun vapaus vaatii olosuhteiden vapautta, mahdollisuutta heittäytyä täysin. Taloudellinen riipumattomuus auttaa siinä. Ei ole sattumaa että kaikista hienoista poikkeuksista huolimatta humanisteja ja taiteilijoita tulee yhteiskunnan yläryhmistä. Mutta siitä abstraktimmasta riippumattomuudesta ja vapaudesta Virginia Woolf kirjoitti erittäin hyvän esseen Oma Huone. Siinä sivutaan myös aimmin mainitsemaani itsesäälin ja henkilökohtaisesta yleisemmän jalostamisen teemaa. Oma Huone on symboli sille, että itsestä on mahdollista irtautua silloin kun elämä ei kaadu ilman omaa tilaa ja rahaa päälle. Suosittelen.

Pahoittelen tavallistakin sekopäisempää ulosantia. Kun on koko viikon antanut kaikkensa Suuren Taiteen alttarille samalla pyrkien täyttämään kaikki toiveet vastaanotossa, niin paitsi takki niin myös pää lyö tyhjää.

ta1ja kirjoitti: Oma Huone on symboli sille, että itsestä on mahdollista irtautua silloin kun elämä ei kaadu ilman omaa tilaa ja rahaa päälle.

Tämä on kauniisti sanottu ja tottakin. Tosin sitä itsestä irtautumista taiteellisen maailman puolelle pystyy noukkimaan, kahmaamaan, kuroilemaan silloinkin, kun elämä on kaatumassa ja ei ole rahaa, ainakin jonkin aikaa. Mutta jos ei ole omaa tilaa edes omassa päässä, silloin kaikki on loppu, ainakin siihen asti, että saa sen oman tilansa otettua omassa päässä.
Meneepäs korkealle, kun aihe on "äänten yhdistämistapa muuttuu". Mutta korkeuksissa on mukava olla, kun siellä on järkeä.
Kunpa vaan, kunpa kunpa, laulaa kunpa-lintu, musiikkitaiteilijat, säveltäjät ja muusikot ja sovittajat, jaksaisivat ottaa omaa tilaa luodessaan UMK:hon kappaletta. Eivätkä menisi köykäistä linjaa.

Rousku kirjoitti:

kuu-kuu kirjoitti:minusta osittain se, ettei lähde tavoittelemaan voittoa viisuihin, tarkoittaa yhtä kuin tehdään biisi puolihuolimattomasti, sinnepäin.

Eiiiikä... biisin voi tehdä huolellisesti ja niin hyvin kuin osaa, mutta muista syistä kuin voiton takia. Silkasta hyvin tekemisen ilosta. Tarjoaa sen sitten kisaan ja katsoo kuinka se pärjää, voihan sieltä vaikka voittokin napsahtaa, mutta jos ei niin ei se mikään katastrofi ole eikä ainakaan sellainen asia, että voiton takia olisi valmis tekemään taiteellisia kompromisseja.

Yhdyn Rouskuun En todellakaan usko, että läheskään kaikki lähtevät hakemaan viisupaikkaa siinä uskossa, että se kappa voittaisi. Onhan euroviisulava mainio areena biisin ja artistin esiintuomiselle anyway Ehkä jokainen lähtee hakemaan sitä Top 10 -sijoitusta, mutta en usko, että kaikki siihen kuitenkaan realistisesti uskovat. Itse naiivina uskon, että monet artistit haluavat osallistua viisuihin huolimatta siitä mikä lopputulos tulee olemaan

Aancon kirjoitti: Yhdyn Rouskuun En todellakaan usko, että läheskään kaikki lähtevät hakemaan viisupaikkaa siinä uskossa, että se kappa voittaisi. Onhan euroviisulava mainio areena biisin ja artistin esiintuomiselle anyway Ehkä jokainen lähtee hakemaan sitä Top 10 -sijoitusta, mutta en usko, että kaikki siihen kuitenkaan realistisesti uskovat. Itse naiivina uskon, että monet artistit haluavat osallistua viisuihin huolimatta siitä mikä lopputulos tulee olemaan

Kuitenkin kansa, joka äänestää kappaleen viisuihin, on oikeutettu odottamaan hyvää sijoitusta tai voittoa ja sitä, että artistin tavoitteena on voittaa. Siten jos artisti sijoittuu huonosti ja toteaa jälkikäteen "lähdin kisaan mukaan vain huvikseni enkä koskaan odottanutkaan voittavani" (esim. Pernilla tai Paradise Oskar) tavallaan halveksii häntä äänestänyttä yleisöä.

UMK:sta voisi siis seuloa pois kaikki yritykset, jotka eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia (esim. Paradise Oskar). Tosin tässä UMK:ssa oli monta kunnianhimoista kappaletta joten pisteet siitä.

^
Eivät kaikki lähde, selvähän se kuin puliukko putkan lattialla. Krista kyllä lähti voittamaan viisut. Se on selvä kuin pappi lattialla makaavan puliukon vierellä.