Tanska järjesti aivan mahtavat viisut, sellaiset jotenkin ihmisläheiset, eikä sellaiset kliiniset, paljon kaikenlaisia kivoja uusia ideoita oli toteutettu, sellaisia mitä ei ole ennen nähty esim. artistien yllättäminen totaalisesti. Vaikea kuvitella miten Itävalta voisi pistää tästä paremmaksi, toisaalta on 60-vuotisshow, joten varmasti yrittävät kaikkensa. Suomen sijoitus (11.) oli aivan mahtavaa, en odottaanut sitä, mutta aivan ansaittu suoritus ja äänestysjärjestelmä tuotti jännitystä, alussa vikojen joukossa ja sitten ruvettiin nousemaan. Suomi sai pisteitä sieltä mistä odotinkin, Euroopan keskivälistä pohjoiseen ja etelään. Ainoa mistä voi vähän harmitella, olisi se, että ennen Slovenian pisteitä oltiin sijalla 9, mutta ei se mitään
UMK, kolmas kerta toden sanoo ja menestystä tuli. Odotan, että ensi vuonna meillä on viisujen karsinnoissa paljon hölinää ja että formaattia on muutettu hieman
Kuten joku YLE:n henkilö sanoi semifinaalin pressissä, kun Suomi pääsi jatkoon. Kreikka, Azerbaidzhan ja Italia floppasivat, joka oli varmasti shokki näille maille. Dilara varmaan kivitetään kotimaassaan. Toisaalta olen iloinen Itävallan voitosta ja voisin jopa lähteä Wieniin, samoin Hollannin sijoitus oli kiva, he ansaitsevat sen ja ärsyttää, kun tuttavani ovat kommentoineet kyseistä biisiä p*skaksi ja eivät voi ymmärtää sen suosiota
Venäjän buuaukset olivat kyllä väärin, ei meidän sivistyneempien pitäisi alentua tällaselle tasolle, kuten venäläiset vihelsivät huimasti eilisessä lätkäpelissä, kun kiekko oli Suomella. Jos kisat olisivat olleet Venäjällä, olisi Conchita varmaan kivitetty. Ja olen myöskin iloinen Puolan, Sveitsin menestyksestä. Ja haluan nähdä ensi vuonna ehdottomasti mukana Tsekin ja sitten Slovakian.
Ja itsekin tosiaan huomasin, että tusinapoppi ei toimi, varsinkaan hengästynyt ja huono sellainen (Kreikka) Rise up, rise up, rise up!
Hokematkaan ei taida enää toimia. Ja jos nyt katsoo UMK:n tämän vuoden ehdokkaita, oli Softengine paras vaihtoehto. Tänä vuonna ei menestyneet omakieliset kappaleet ja varsinkaan sellaiset keskinkertaiset omankielen balladit, kun voisi tehdä paljon paremmin eli Mikko Pohjola olisi ollut samoilla sijoilla kuin Montenegron Sergej. Samoin MIAU olisi ollut täysi floppi ja verrattavissa Georgian "Three minutes to Earth" -biisiin tai sitten Islannin bändiin ehkä.