Viisukuppila

ta1ja kirjoitti:Ai niin haluan sanoa, kun täällä on ollut puhetta tanssijan ulkonäöstä, että minusta hän oli fantastisen kaunis. Kasvoissa oli juuri biisiin ja valittuun talonpoikaishistorialliseen tunnelmaan täydellisesti istuvaa viattomuutta ja herkkyyttä. Tuli mieleen myrskyluodonmaijat ja ruotsalaiset talonpoikaisdraamat. Se, että en itse tykkää teatterista tulkinnoissa, enkä välttämättä historiallisesta kontekstista, on eri asia, mutta valittu idea toteutettiin kyllä rikkeettä.

Ihan samaa mieltä Ta1jan kanssa .
Laulun tarina sijoittuu menneeseen aikaan ja siihen puvustuskin viittaa. Täällä vellova tanssijan ulkonäkökeskustelu on minusta todella vastenmielistä . Tanssija on minusta todella kaunis ja ilmentää herkällä olemuksellaan ja liikekielellään täydellisesti kappaleen tarinaa. Alussa tanssijan laulamat / lausumat säkeet yhdessä Mikaelin kanssa olivat samaan aikaan tarinankerrontaa että sen kuvitusta, huikea idea.

Näimme lauantai-iltana sellaisen pienoismusikaalin ja Mikaelilta niin mykistävän laulunsuorituksen, että hän esityksellään nousi ehkä vahvimmaksi ennakkosuosikiksi Suomen viisuedustajaksi . Tämä on suorastaan taideteos.

Vilsku kirjoitti:Mikael lauloi paljon paremmin kuin 2013 ja esiintyminenkin oli varmempaa.
Edelleen huippukohtaan olisin kaivannut aavistuksen lisää voimaa, mutta Yleäänikin tekee varmasti osansa heikentääkseen sitä.

Kappale on edelleen melodiakuluiltaan paikoitellen heikko ja jopa tekotaiteellisen kuuloinen.

Ylöspano sen sijaan oli biisiin sopiva ja hieno, intiimi ja ruotsalaismainen jopa parhaimmillaan.

En yhtään pitänyt siitä, miten Mikael veti koko esityksensä jotain "roolia", johon kuuluivat yliharjoitellut eleet ja tanssijan suuteleminen.

Esitys olisi sopinut musikaali-lavalle kuin nenä päähän, mutta itse kaipaan tämän tyylisissä, "kevyemmän musiikin" laulu- ja biisikilpailuissa aitoutta, oman persoonan ja tunteiden ja tulkinnan julkituomista en roolihahmoja.

Oliko Conchita Wurst sitten jotenkin "aito". En oikein ymmärrä tätä Saaren saamaa musikaali kritiikkiä. Eiks kaikki euroviisuesitykset ole enemmän tai vähemmän musikaaleja. Ei tää nyt kuiteskaan mikään Maija Poppanen ollut. Mikaelilla ei ole mikään perinteinen musikaali laulutyyli muutenkaan.

No olkoon! Ihan riittävän nätti on se tanssijatyttö.
Perun rumat puheeni, vaikkakaan niitä ei ollut tarkoitettu rumiksi.

kannattaa ensin vilkaista peiliin ennenkuin muita arvostelee

Puutarhuri kirjoitti:Käytännössä tuotteistetun musiikin "vahvuus" euroviisuissa on vain näennäistä. Jos joku kykenee tuomaan pakkaan jotain UUTTA ja välittämään katsojille tunnetta omalla tulkinnallaan, se on käytännössä juuri sitä mitä se kilpailu siellä jatkuvasti hakee.

Mä oon siis NIIN samaa mieltä!!

Minusta tuntuu, että alan pitää tuosta esityksestä koko ajan enemmän ja enemmän. Ehkä on sittenkin vain hyvä juttu, ettei se ole pelkkää pönötystä, kuten kappaleelta ehkä saattaisi odottaa. Kuinkahan monta kertaa olen sitä tässä päivän ja illan aikana silmäillyt... Jotakin oudon kiehtovaa siinä on. Sama juttu siis kuin itse kappaleen kanssa - alkuun se ei mukamas vakuuta, mutta mieltä se jää vaivaamaan ja vähitellen siihen ihastuu. En kuitenkaan edelleenkään väitä, että esitys olisi täydellinen, koska ei se ole.

Eiköhän ole aika selvää, keitä minä finaali-iltana äänestän.

Mäkin oon katsonut uudestaan ja lämmennyt esitykselle lisää. Tanssijatyttö tulkitsee harvinaisen hienosti. Kaksi asiaa jos jätettäisiin pois, olisin tyytyväinen: Alusta tanssijan suunliikkeet kappaleen sanojen tahtiin ja se pusu.

Serduchka kirjoitti:

Terasbekoni kirjoitti:Täälläkin yksi, jonka mielestä se tanssija oli täydellinen just noin.

Täällä myös.

Ja täällä!!!

Tähtikäppyrät lähestyvät toisiaan. Tosin tämä ei näköjään herätä niin paljon negatiivisia tunteita kuin WSBT.

Harvoin kuppilassa näkee tämmöisiä tähtikäppyröitä, joissa 5 tähden palkki on selkeästi isoin. Opera SKalalla toki oli samanlaiset käppyrät.

ritsu89 kirjoitti:
Oliko Conchita Wurst sitten jotenkin "aito". En oikein ymmärrä tätä Saaren saamaa musikaali kritiikkiä. Eiks kaikki euroviisuesitykset ole enemmän tai vähemmän musikaaleja. Ei tää nyt kuiteskaan mikään Maija Poppanen ollut. Mikaelilla ei ole mikään perinteinen musikaali laulutyyli muutenkaan.

Miksi nostat Conchitan esille? Ainut mitä sanoin, oli että ITSE kaipaan esityksiin aitoa tunnetta, enkä tällaista näyteltyä roolia. (Ja itseasiassa sanoisin, että kyllä Conchitassakin oli paljon aitoja tunteita ja tulkintaa, oli "hahmo" sitten teatteria tai ei.)

Se on monesti nähty, ettei aitous ole euroviisumenestyksen edellytys. En siis kiistä tämän kappaleen menestysmahdollisuuksia, kunhan sanon vain, että itse kaipaisin tähän enemmän aitoa tulkintaa, vähemmän roolityönkautta tehtyä esittämistä.

Ja Mikaelin esitys kokonaisuudessaan hohkasi kyllä musiikkiteatteria. Esitystapa, eleet, laulutyyli, itse kappalekin paikoitellen.

mä oon alkanu diggaa tästä eli en pane pahaksi jos lähtisi edustamaan Kunhan Saara ei vain voittaisi

Olen koko ajan pelännyt dueton voittoa, joten pitää kai olla tyytyväinen. On tämä biisinä yritteliäämpi vaikkei täydellinen. Vähän menee ruikutuksen puolelle. Esitys voi olla riski, joka kannattaa ottaa.

Rousku kirjoitti:Eipä nyt heti tule mieleen, onko viisuissa ollut tuollaista. Lavalla on ollut duettoja laulamassa ja lavalla on ollut taustatanssijoita, mutta onko ollut duettoa, jonka toinen osapuoli laulaa ja toinen tanssii?

Johanna Kurkelan sänkypaini 2007 karsinnoissa. Sai euforisia kommentteja. Meuhkasin sitä vastaan, koska sänky oli mielestäni halpa sirkustemppu ja biisikin liian lälly omaan makuuni. Tämä on kyllä parempi.

Leo kirjoitti:Tanssija on minusta todella kaunis ja ilmentää herkällä olemuksellaan ja liikekielellään täydellisesti kappaleen tarinaa.

Ehdottomasti samaa mieltä, jos on pakko olla jotain mieltä. Paitsi että "tarinasta" en saanut mitään tolkkua, kun yritin kerran lukea sanoitusta.

Saas nähä mitä beetasalpaajia sitä joutuu vielä ite hommaamaan että kestää finaalin jännityksen. Tai nitroja, koska sydämestä ottaa oli lopputulos mikä tahansa.

MItä enemmän katson tuota livevetoa, sitä nerokkaampi se on. Monster Like Me kohtaa Euphorian, ei tällaista helmeä tule usein vastaan varsinkaan tämän maan karsinnoissa. Lukaisin läpi parin kv-foorumin sekä Twitterin kommentit eiliseltä, ja nyt vaikuttaa siltä, että Mikaelilla on oikeasti mahdollisuus viedä tämä kisa. Löytyi sieltä muutamia negatiivisia kommentteja - Twitteristä pari "muutan Amerikkaan/Ruotsiin jos tämä valitaan" sekä musikaalimaisuuteen ja (teko)taiteellisuuteen nuivasti suhtautuvia mielipiteitä. Nämä olivat kuitenkin laskettavissa yhden käden sormilla, ja vastapainona oli kymmeniä kehuvia viestejä ja twiittejä.

Äänestin viime vuonna uskollisesti Opera Skaalaa, vaikka arvelinkin sen voittomahdollisuudet aika pieniksi. Käsittämätön fiilis, että On It Goes on nyt näinkin tiukasti voitossa kiinni (ottaen huomioon, että voitti oman seminsä). Eli:

TomppaJr kirjoitti:Hinggh tämän on pakko voittaa.

Kunpa Saaran kakkospaikan kirous pitäisi vielä tämän vuoden Tulkoon ensi vuonna takaisin paremmalla biisillä!

Mä en halua uskoa, että kukaan täällä on kommentoinut tanssijan ulkonäköä ilkeydellä. Tähän esitykseen oli vaan valittu niin paljon ruutuaikaa tanssijan kasvoille, että piirteet nousivat olennaiseksi osaksi kokonaisuutta. Jos kasvoja ei kuvattaisi samalla intensiteetillä, niin tämä ulkonäkökeskustelu olisi tietenkin turha.

JuliaS kirjoitti:Mäkin oon katsonut uudestaan ja lämmennyt esitykselle lisää. Tanssijatyttö tulkitsee harvinaisen hienosti. Kaksi asiaa jos jätettäisiin pois, olisin tyytyväinen: Alusta tanssijan suunliikkeet kappaleen sanojen tahtiin ja se pusu.

Tää kävis mulle myös. Tanssija on taitava tulkitsija. Aavemainen tyyli sopii esitykseen, mutta tyyliin ei sovi sensuellit? vai elävöittäviksi tarkoitetut? suunliikkeet. Pusu tekee tanssijasta Mikaelin himon kohteen, mikä puolestaan on mulle outoa katseltavaa, koska niin kuin täällä on mainittu, Mikaelin voi nähdä jonkinlaisena "mieskarkkina", mutta tanssija ei ole vastaavalla tavalla ollenkaan "karkki". Kaikilla, myös Mikaelilla, on totta kai omat mieltymyksensä, mutta mun silmiin esteettinen epätasapaino näyttää epäuskottavalta. Samoin tän ketjun ehdotus Mikaelin komeuden karsimisesta voisi auttaa

Stargazer kirjoitti:Kunpa Saaran kakkospaikan kirous pitäisi vielä tämän vuoden Tulkoon ensi vuonna takaisin paremmalla biisillä!

Tai jäisi vaikka kolmanneksi, kun kappaleena turvallinen ja neutraali Good enough veisi toisen sijan?

Stargazer kirjoitti: Kunpa Saaran kakkospaikan kirous pitäisi vielä tämän vuoden Tulkoon ensi vuonna takaisin paremmalla biisillä!

Musiikkiteatterimaisuus puree muhun, oon itse teatteri-ihmisiä, niin teatterin vaikutuksen näkyminen oli musta tosi kiva juttu. Musta tää oli kuitenkin siitä huolimatta aidon oloinen. Kuten aiemmin täällä jo sanottu, mullekin tuli tunne, että Mikaelilla ja sillä tanssijalla olisi oikeasti jotain sydämellään. Mikaelin katseet olivat riipaisevia ja tunteita täynnä (puhumattakaan laulusta), samoin kuin kyseisen tanssijan.

Tanssijan ulkonäköön en edes kiinnittänyt huomiota, ennen kuin täällä siitä mainittiin. Mielestäni hän oli oikein nätti ja esitykseen sopiva. En todellakaan olisi halunnut tähän esitykseen jotain bimbon näköistä barbia tai sellaista täydellisen perinteisen kaunista naista. Ymmärrän kuitenkin tavallaan keskustelun ulkonäöstä, sillä tanssijan osa oli niin suuri tässä esityksessä, vaikka samalla hieman pinnallisena tätä ulkonäkökeskustelua pidänkin.

rosetta kirjoitti:monia kommetteja tanssijan ulkonäöstä tyyliin "she looks too meh" ja "they should find a beautiful girl like him"...

Kaunis tyttö kuten Mikael?

Tämä esitys on tullut katsottua nyt lukuisia kertoja, ja huh mikä käsinkosketeltavan riipivä tuska onkaan saatu ladattua siihen korkeaan "I can't!"-kohtaan. Upeaa!

Vesna kirjoitti:Tanssija on taitava tulkitsija. Aavemainen tyyli sopii esitykseen, mutta tyyliin ei sovi sensuellit? vai elävöittäviksi tarkoitetut? suunliikkeet. Pusu tekee tanssijasta Mikaelin himon kohteen, mikä puolestaan on mulle outoa katseltavaa, koska niin kuin täällä on mainittu, Mikaelin voi nähdä jonkinlaisena "mieskarkkina", mutta tanssija ei ole vastaavalla tavalla ollenkaan "karkki". Kaikilla, myös Mikaelilla, on totta kai omat mieltymyksensä, mutta mun silmiin esteettinen epätasapaino näyttää epäuskottavalta. Samoin tän ketjun ehdotus Mikaelin komeuden karsimisesta voisi auttaa

Tämä ajatus on banaali: tosielämässä kauniit eivät hakeuden vain kauniiden kumppaneiksi, niin tapahtuu vain naistenlehtien muotikuvissa ja viihdeteollisuudessa. Eikä haluaminen ole yksin kauneudesta kiinni. Jos sitä kuitenkin tarkastelee niin itse en kyllä huomaa mitään esteettistä epätasapainoa. Mikael ei kyllä näyttäydykään itselleni erityisen söpönä tai haluttavana (norminmukaisen söpöyden kyllä huomaan, mutta sellainen on yhdentekevää), koska hän ei kosketa, sellainen hauras herkkyys jää uupumaan, sen sijaan minusta sen naisen kasvot ovat niin herkät, että hän koskettaa minua enemmän kuin Mikael. Ja siksi tämä nainen haluamisenkin kohteena on itselleni enemmän kuin ymmärrettävä. Jos palataan tuohon Mikaelin ulkonäköön, niin normisöpöydessäkään hänen söpöytensä ei ole sitä lajia, jonka vastinparina olisi mikään kiiltokuva, mielestäni. Noin tyylillisesti siis.

Sanojen toistaminen on minusta hyvä juttu, mutta pusu teatteria, jota en kaipaisi. Biisin paras kohta on laskeva If I could bring, se on hieno kohta.

Se riipivyys on korkeintaan Mikaelin laulutaitojen takia läsnä ei biisin hyvyyden takia

Hupzi kirjoitti:Se riipivyys on korkeintaan Mikaelin laulutaitojen takia läsnä ei biisin hyvyyden takia

Biisi on hyvä.

Mun mielestä biisi on upea. WSBT ei ollut omia lemppareita ja kävin sen tässä taannoi kuuntelemassa uudelleen, eikä vieläkään kolahtanut, mutta On it goes aiheuttaa sellaisia mielihyvän väristyksiä, joita kauniista, dramaattisesta musiikista saan.

Sen ns. ongelman täytyy olla biisissä omalle kohdalleni, miksi tämä ei aukea ja ns. lävähdä sydämmestä läpi, koska kaikesta kuulee, että Mikael osaa laulaa ja esiintyäkin.

Ei voi olla siitä kiinni omalla kohdallani, että biisi olisi jotenkin liian vaikea tai liian taiteellinen. Se pulman täytyy olla jossain biisin rakenteissaa.

Anteeksi että tuon nyt taas Saaran nimen tänne Mikael ketjuun, mutta yritän nyt sitä kautta miettiä, että missä se pulma tän kokonaisuuden kanssa on, että muhun ei oikein osu, koska periaattessa kaikki on hyvin, mutta se viimeinen isku tältä jolla mentäis mun musasydämmestä läpi niin jää tulematta. Ja tarkoitan nyt Saaralla sitä tässä, että hänenkin biisit ovat välillä hyvinkin taiteellisiä ja ns. vaikeita laulluisesti ja musikaalisesti, että se että biisi olis minulle liian vaikea niin sen pitää olla todella vaikea kun Saara on ns. totuttanut tälläisen taiteellisiin toteutuksiin, jotta biisi ei tämän takia aukeasi. Musikaalimaisuus ei myöskään voi olla ongelma, koska sen koen Saarankin yhdeksi vahvuudeks esiintäjänä ja muusikkona, että on musiikaaliesiintyjä taustaa.

Mä veikkaisin että se ongelma minulle on tuolla biisin rakenteellisessa toteutuksessa eikä esityksessä tai Mikaelin laulamisessa. Ei ole kyllä siitä kiinni, että en haluaisi ymmärtää ja päästä tähän sisälle tähän biisiin, mutta kun ei pääse niin ei pääse. Eikä live veto avannut tätä biisiä yhtään enempää. Sillä se olis Mikaelin ollut mahdollisuus tehdä minunkin osaltani, kun olisi tuonnut live-vedolla jotain todella selkeää lisäarvoa kokonaisuudella, mutta ei tuonut yhtään mitään lisää. Läsnä oli ihan kaikkia samat asiat ja ihan samalla tasolla kuin musavideollakin.

Et minä olen kyllä yrittänyt päästä jyvällä jokaikisen esityksistä ja biiseistä. Niinku ootte huomannut aloin heti pohtia A&K:n kohdalla että mitä ihmettä ne näillä peilellä hakee ja pohdin ja pohdin, mutta ei auennut ja se pilas oikeastaan koko esityksen muuten paitsi siltä osin, että A&K: laulaa ihan hyvin ja biisi on hyvä, mutta esitys sekosi kun peilien idea ei auennut, sama juttu Cristallin kohdalla, hitusen jäi niinku epäselväksi näiden pirujen funktio, mutta siitä sai jotain ajatuksia ilmolle, että se oli vähän onnistuneempi toteutus jne. Muilla nyt ei sitten Saaran lisäksi ollutkaan mitään isoja elementtäjä esityksissään joista jotain tarinaa ja symboliikka olis ollut ehkä haettavissa.

Kappaletta en edelleenkään vapaaehtoisesti kuuntelisi, mutta kyllä tämän on voitettava Esityksen intiimi tunnelma sopii kappaleeseen erinomaisesti. Tämä on ehdokkaistamme ainoa, jossa on potentiaalia muuhunkin kuin niukkaan finaalipaikkaan.

Live-esitys oli niin lumoava, että sitä on palattava katsomaan kerta kerran jälkeen uudestaan.

Istuin katsomossa ja nautin täysillä. Ääni kuulosti livenä upealta.

UFOPOLI kirjoitti:Kappaletta en edelleenkään vapaaehtoisesti kuuntelisi, mutta kyllä tämän on voitettava Esityksen intiimi tunnelma sopii kappaleeseen erinomaisesti. Tämä on ehdokkaistamme ainoa, jossa on potentiaalia muuhunkin kuin niukkaan finaalipaikkaan.

Minäkään en liiemmin pelkkää kappaletta kuuntele. Enkä pidä pelkkää biisiä kuin keskivertona. Mutta lava-esitys on tosiaan ihastuttava, ja kokonaispaketti on huippuhyvä.

Ja siitä tytöstä vielä. Se on niin ihana, juuri senkin takia kun se on epäeuroviisumainen. Ei ole sitä glitteri ja kultaa, vahvoja meikkejä, ei ole värjättyä tukkaa, ei mitään överiä esiintymisasua. Tällä tytöllä erotutaan ja hän jää mieleen, positiivisella tavalla. Varmaan jossain Ruotsin tai azerbaijanin viisussa, tälläistä luomutyttöä ei ikinä päästettäisi euroviisulavalle.

UFOPOLI kirjoitti:Kappaletta en edelleenkään vapaaehtoisesti kuuntelisi, mutta kyllä tämän on voitettava

Minä pidän tästä sinun asenteestasi

Katsoin eilen Tanskan lauantaina selvinneen voittokappaleen - positiivissävyinen kappale, jonka tahdissa tanskalaisyleisö jammaili hilpeästi.
Samaan aikaan Suomessa: Minä melkein nyyhkin kotisohvallani, kun kuuntelin Mikaelin synkkäsävyistä tunnelmapalaa..

Mutta silti Mikael