Tekstarit olivat ensi kertaa ainoa äänestystapa. Vastausviestejä tipahteli hitaasti, monet äänestyksen päätyttyä. Ehtivätköhän äänet mukaan laskuihin? En pitänyt kirjaa ja viimeisessä viestissä luki "Olet äänestänyt liian monta kertaa. Taidat olla todellinen viisufani."
Rousku kirjoitti:sziget kirjoitti:Jos pitäisin biisistä, äänestäisin sitä. Täällä ylikorostetaan esitysten vikoja ja haukutaan liikaa vaatteita.
Missä mielessä ylikorostetaan? Tarkoitatko, että annetaan tuollaisten seikkojen liikaa vaikuttaa omaan arvioon biisistä esim. silloin kun sijoittaa biisiä puntarilleen tai miettii, äänestääkö sitä vai ei? Vai siinä mielessä, että arvailtaessa muiden äänestyskäyttäytymistä painotetaan tuollaisia seikkoja liikaa?
Tarkoitin jälkimmäistä. Belgia oli niin iso ennakkosuosikki ennen harkkoja, että karsiutujaksi veikkaaminen tuntui liioittelulta. Painotan itse enemmän biisiä enkä helposti hylkää suosikkejani esityksen takia.
Timoteus kirjoitti:Kävi sama mielessä kuin ESC93:llä mutta en lopulta keksinyt, minkä jatkoonmenijän Suomi olisi puhelinäänissä lyönyt. Älkää ainakaan Puolaa ehdottako. Semin viimeinen pätevä balladi diasporatuella (taas se itkee siitä, ehkä, mutta Puolalla on sellaista, itkenpä tai en) ryyditettynä oli puhelinäänten top 10:ssä, väitän.
Onhan Puolallakin diasporatukea, mutta se ei ole suurimpia tuesta hyötyjiä vaan moninkertainen karsiutuja. Kun diasporasta enemmän väiteltiin, raateja ei vielä ollut ja aihe kuumensi tunteita. Raadit lievensivät diasporan vaikutusta. Vuodesta 2013 käytetty malli oli vielä radikaalimpi, mutta sen haitat olivat niin ilmiselviä, että oli syytäkin palata taaksepäin (en tiedä, mikä sinun kantasi on tähän). Puolalla oli nyt hyvät mahdollisuudet myös raatitukeen, kun 2014 ja 2016 tarvittiin yleisöääniä roimasti yli diasporaoletuksen.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990