Viisukuppila

rosetta kirjoitti:

Liisukka kirjoitti:Biisin tekstistä täytyy antaa pari plussaa

Onko tässä siis jonkun mielestä hyvät sanat?!? Kammottavat...

Minä nyt vain olen myös tällaisten ranteet auki -renkutusten ystävä.

GiveMeWings kirjoitti:Ahdistusruikutus ei kuulu viisuihin.

Ahdistusruikutuksella voitettiin viisut viimeksi viime vuonna. (Ymmärtämisrajoitteisille: ei, en tarkoita, että Jipun viisu olisi samanlainen kuin Molitva tai että Jipun viisulla voitettaisiin.)

GiveMeWings kirjoitti:Sitten jotkut diggaavat tällaista yli kaiken ja löytävät itsensä tästä ja yhdessä samanhenkisten kanssahan se depis senkuin pahenee.

Ranteet auki -musa sopii kaikkiin mielialoihin. Juuri se tekee siitä niin loistavaa. Ja ei, ei siitä "depis senkuin pahene". Päinvastoin, terapeuttista kuin mikä, kun jollakulla menee vieläkin huonommin (vaikka kyse olisikin vain fiktiivisestä hahmosta sanoituksessa).

"Iloinen" musiikki itse asiassa vasta ranteet auki -musiikkia onkin, siis ilmauksen kirjaimellisessa merkityksessä. Kestääkö joku muka kuunnella tekopirteitä rallatuksia jonkin asian oikeasti ottaessa päähän? Tuleeko sellaisista muka mieli paremmaksi? No, mikäpä minä olen sitä kieltämään, jos joku haluaa päättää päivänsä homohumpalla.

Olin erittäin ennakkoluuloinen Jipun suhteen. En ole aiemmin tykännyt yhtään, tämä kappale kuitenkin sanojen ja sävelenkin suhteen miellyttää minua.

Voe kamala. Mä siis periaatteessa pidän ranteet auki -meiningistä, joten ei se sekään ollut, mikä tässä tökki. Oli vain tylsä ja säälittävä. En kanna sua minnekään. Eikä tämä kappalekaan kanna pitkälle.

Tuo rasittava taiteilijanimi oli enne.

Timoteus kirjoitti:Ranteet auki -musa sopii kaikkiin mielialoihin.

En ymmärrä miksi tällaista kukaan viisufani jaksaisi kuunnella tai fanittaa. Ei kai viisuissa ole kysymys ahdistuksesta, synkkämielisyydestä, toivottomuudesta ja depressiosta. Sovituskin tässä on niin laahaava että oikein ahdistuu kun odottaa kappaleen päättymistä. Itse Jipun ääni on tavattoman ohut, epävireä ja vaikeroiva.

Ehkä olen itse sen verran positiivinen ihminen perusolemukseltani etten ymmärrä tällaisen laulun terapeuttista tai muunkaanlaista merkitystä. Synkän sanoman voisi myös laulaa kauniisen muotoon, hieman positiivisemmalla sävellyksellä. Mielestäni tällaisessa synkkyydessä yksilöterapia on varmasti parempi vaihtoehto purkaa nuoruuden angsteja ja noin suurta ahdistuksen määrää. Paha olo tuskin lievittyy kun sitä jakaa koko maailmalle massalevityksellä.

Jokaisella oma tietenkin oma makunsa, mutta mä en ymmärrä sitä että jonkun täytyy todellakin tulla tosissaan vuoden 2008 viisuihin laulamaan kolmeminuuttista siitä ettei kukaan ole ollut hänelle koskaan tärkeä. Ikävää kuultavaahan se on. Mutta voihan olla että tästä tulee vielä kestosuosikki ja ikivihreä jossain (luultavasti ei-tyypillisten viisufanien) piirissä

Enemmän minut saa ahdistuksen valtaan väkisellä viisuihin väsätyt hassun hauskat huumori pläjäykset ja vanhat äijät likaisissa liehuleteissään laulamassa karvanopparokkia... Ranteet on levällään jos nuo kaksi pahaa, joku keksii yhistää.
Synkkyys on taitolaji ja Jipun biisin sanoitus onnistui siinä nappiin. Eihän se edes ole mitenkään dramaattisen synkeä.

GiveMeWings kirjoitti:En ymmärrä miksi tällaista kukaan viisufani jaksaisi kuunnella tai fanittaa. Ei kai viisuissa ole kysymys ahdistuksesta, synkkämielisyydestä, toivottomuudesta ja depressiosta.

Edelleen, viime vuoden voittajasta löytyi kaikkia noita tunteita. Miten niin ne eivät siis kuulu viisuihin? Viisuissa voi ihan hyvin olla kyse kaikista luettelemistasi negatiivista tunnetiloista ja tuhannesta muusta. Minä en fanita viisuja tekopirteän formaattiroskan vuoksi, vaan suhtaudun viisuihin kuin muuhunkin musiikkiin.

GiveMeWings kirjoitti:Ehkä olen itse sen verran positiivinen ihminen perusolemukseltani

Et taida olla, jos tämä biisi todella ahdisti sinua.

GiveMeWings kirjoitti:Paha olo tuskin lievittyy kun sitä jakaa koko maailmalle massalevityksellä.

Siis et kai nyt oikeasti luule, että Jipun täytyy olla vakavasti masentunut tjsp. saadakseen tällaista tekstiä aikaan. Jippu ei varmasti ole lääketieteellisessä mielessä masentunut, tuskin edes sanan kansanomaisessa merkityksessä. Biisin ja sanoituksen arviointia varten en pidä olennaisena, missä mielentilassa Jippu on ollut sanoitusta kirjoittaessaan, mistä hän on ajatuksensa ammentanut ja onko teksti jollakin tasolla omakohtainen. Hyvän sanoituksen tunnistaa esimerkiksi siitä, että...

GiveMeWings kirjoitti:mä en ymmärrä sitä että jonkun täytyy todellakin tulla tosissaan vuoden 2008 viisuihin laulamaan kolmeminuuttista siitä ettei kukaan ole ollut hänelle koskaan tärkeä

...se puhuttelee. Lainaamasi kohta sanoo yksin enemmän kuin muut kahden ensimmäisen semin biisit yhdessä. Sanoitus on myös kokonaisuutena hyvä. Jos nyt sanoituksen perusteella pitää jonkun kakkossemin osallistujan mielentilasta olla huolestunut, niin huolestuisit mieluummin herra Meurmanista. Hän kun ei näytä saaneen minkäänlaista koherenttia ajatusta tekstiinsä.

Tämä on ihana. Ei ehkä viisuihin, mutta muuten.

Jippu ei pettanyt! Ehdottomasti paras biisi tahan mennessa Suomen karsinnassa! Ja niille jotka jotain valittaa etta sanat ovat ristiriidassa Jipun kanssa, niin tiedoksi etta Jipun juttu ja tyyli on juuri tallainen ranteet auki -musa. Sellaisia sen sanoitukset on. Olisi ollut naurettavaa, jos Jippu olisi nyt viisuihin lahtenyt jollain tekopirtealla rallatuksella. Hyva, etta pysyi tyylilleen uskollisena vaikka se ei viisuissa olisikaan "se juttu". Arvostan tata kovasti. Jippu Belgradiin! Tuskinpa kuitenkaan.. Mutta mielestani paras.

Ero viime vuoden voittajaan on huikea. Viime vuoden voittaja oli kaunis, voimakas sävelmä, joka oli hyvin mahtipontisesti sovitettu ja esitetty. Laulajalla oli lisäksi erittäin hyvä ääni.

Jipun biisin sanoma on ahdistava mutta se ei tarkoita että olisin jotenkin itse ahdistunut siitä. En vaan pitänyt laulun sanomasta enkä esittäjän tulkinnasta.

Depressiolla tms tarkoitin lähinnä laulun sanoman ja tulkinnan synkkyyttä, enkä kliinistä depressiota mikä on aivan eri asia. Lauluja kuuntelemalla ei voi tehdä diagnooseja.

Itse asiassa minua ei huolestuta ollenkaan tämän laulun esittäjän mielentila (kyseessähän on vain taiteen muoto missä kuvataan jotain mitä halutaan ilmaista - tässä tietenkin aika omintakeisella tavalla) vaan kyseisen laulun sanoma ja sen vaikutus kuulijoihin. En tiedä miksi tästä pitäisi tulla hyvälle tuulelle. Voin kuvitella totisen, mustiin pukeutuneen Jipun katsomassa kameraan silmät pyöreänä lohdutusta etsien.

Ero esim. Mustaan sulhaseen on valtava. Melodia ja tulkinta vaikuttavat niin paljon jos käsitellään vaikeita aiheita.

Ehkä ahdistavista asioista/syvällisyydestä voi myös nauttia, mutta mä en niistä nauti tässä muodossa. Itselleni viisut ovat tosin täynnä positiivista energiaa ja sellaisena haluan ne kokea. Kaikissa sateenkaaren väreissä

Kuuntelin kaikki biisit kerran. Tästä biisistä ei ole enään mitään muistikuvaa. Toisesta sisäl, toisesta ulos!

Sateenkaaren tummempia sävyjä. (Sanna Kojon äänellä)

Totta!

Kertakuuntelun perusteella annoin yhden tähden, mutta onhan tässä omat ansionsa. Ainakin parempi kuin Lapin Kesämies. Tässä on kuitenkin ideaa toisin kuin Meurmanin mitäänsanottomuudessa.

Mutta en minä tämmöistä halua Suomesta euroviisuihin.

Ensi kuulemalla tästä ei jää kyllä oikein mitään mieleen. Tekstiin keskittyy enemmän kuin melodiaan. Täytynee kuunnella enemmän ennen perjantaita, että osaa olla jo jotain mieltäkin tästä tarinasta. Ei mikään edustusviisu kyllä todellakaan, sillä jonkunlainen koukku olisi hyvä olla jo ensimmäistä kertaa laulua kuunteleville/katseleville puhelinäänestäjille mukana..

Jotenkin haluaisin tykätä tästä. Mutta tämä kuulostaa vähän samalta kuin minä jos yrittäisin laulaa (no ei nyt ihan niin kamalalta, mutta). Ehkä tästä tulee hyvä kappale jollekin Idols-kokelaalle, ellei vajoa unholaan.

nyyhky musiikki ja angsti musa on kaks ihan eri asiaa.tämä oli nyyhkyä,angstissa on omanlainen raivonsa.Toivon ettei tästä artistista tule kovin suosittu koska vaikuttaa siltää että hän tykkää tilittää

Lyriikka oli vertailun parasta, ja laulutaito oli erän hienointa, mutta melodia on aika lailla helppo unohtaa.

ritsu89 kirjoitti:nyyhky musiikki ja angsti musa on kaks ihan eri asiaa.tämä oli nyyhkyä,angstissa on omanlainen raivonsa.Toivon ettei tästä artistista tule kovin suosittu koska vaikuttaa siltää että hän tykkää tilittää

Hmm. Tuo on kyllä totta minunkin mielestä. Ah! Kunnon angstia ei voita mikään.

GiveMeWings kirjoitti: Jipun biisin sanoma on ahdistava mutta se ei tarkoita että olisin jotenkin itse ahdistunut siitä. En vaan pitänyt laulun sanomasta enkä esittäjän tulkinnasta.

Ymmälläni. Tämähän on myönteinen laulu. "Kanna minut sylissäsi yli surujen" - mitä ahdistavaa siinä muka on? Jos laulaisi "Älä kanna, leave me alone, haluan kuolla, ruumisauto tähän osoitteeseen", vaan kun ei laula.

GiveMeWings kirjoitti:En tiedä miksi tästä pitäisi tulla hyvälle tuulelle.

Koska sanat merkitsevät jotakin ja tulkinta on kerrassaan hieno. Koska synkkyys on riemastuttavaa. Konttista harkitsen vielä, tämä oli selvä tapaus välittömästi.

Viisi tähteä.

Hmm. Jipun ääni on todella hauras, minun makuuni liiankin. Edes kertosäkeeseen ei saatu sitä poweria, jota olisin toivonut. Ei tämä huono ollut, mutta jätti aika kylmäksi. Aika angstinen pläjäys, kertakaikkiaan

Tällaisella kappaleella ei pitäisi missään tapauksessa edes yrittää Euroviisuihin. Minuutti riitti tätä huttua No joo, onkohan mulla huono päivä tänään?!?

Pahus soikoon. Ekalla kerralla nauratti kun kuvittelin tätä viisuissa, mutta jo toisella kerralla lämpenin täysin. Jippu on ensimmäinen ja luultavasti ainoa karsintojen artisti jonka albumeihin tuli halu tutustua. Neljä tähtee, saatan korottaa viiteenkin kunhan vielä kuuntelen muutaman kerran. Vois hyvin olla tämän vuoden ykkössuosikkini, joka on "onneksi" vielä sen verran friikki tapaus, etten elättele turhaan toiveita tämän mahiksista karsinnan voittajaksi (toisin kuin jonkun Shanghain valojen tapauksessa, jonka kolmas sija oli hyvin masentava kokemus). Lähtee kirjastoon etsimään Jipun levyjä...

Ehdottomasti paras tästä semistä... kaunis ja terapeuttinen laulu sekä vahva tulkinta =) Ihana

Iloinen yllätys. Aikaisemmin totesin Jipun olevan tekotaiteellista ulinaa, ja pari huitovia käsiä.
- Näin voi toki olla myös nähtynä , mutta kuultuna, kuulosti aika kivalle.
Melodia oli kiva, pelkistetty, mutta silti se riitti. Melodia jäi mieleen. Ja se oli ajaton.
Jipun ääni on tulkitsijana hyvin teatraallinen, mutta silti sekään ei nyt päässyt ärsyttämään.
Sanat hyvin mustavalkeat, ja pärjääkö Suomenkielellä maailmalla, mutta hieman hiomalla
voisi toimia.
Toisaalta onko melodia liian yksinkertainen silti ?
Minulle kiva ylläri silti ! Hyvä Jippu !

Nyt melkein käännän takkini, en kuitenkaan kokonaan. Käännän takistani toisen hihan: Biisi on hieno itsessään, mutta tulkinta on järkyttävä. En kestä tuota kitisemistä, kuiskimista ja äänen sortumista. Vaadin, että joku muu levyttää tämän!

Liisukka kirjoitti:

rosetta kirjoitti: Onko tässä siis jonkun mielestä hyvät sanat?!? Kammottavat...

Minä nyt vain olen myös tällaisten ranteet auki -renkutusten ystävä.

En minä edes ymmärtänyt, että tässä oli mistään ranteet auki -meiningistä kyse... En kai jaksanut kuunnella/lukea sanoja niin pitkälle...

Minusta nämä (esimerkiksi) vaan ovat niin käsittämättömän huonot ja tökeröt sanat:

"Oli mulla kerran yksi jota rakastin
Kaunis mies jonka toiselta mä varastin
En mä jaksa selittää
Sulle yhtään enempää"

Onpas ihanan suomalaista itsesäälissä räpiköimistä!

Sanat suoraan runotytön pöytälaatikosta ja sävel teinipojan harrastelijayritys. Laulajana se luokan 16-vuotias mustatukkainen outous. Ehkä kyläkoulun kevätjuhliin, mutta ei Euroviisuihin.

Sopiva vessassakäynti-biisi.

Putosin kärryiltä jossain biisin puolivälin paikkeilla... kyllä muhun synkistelykin uppoaa mutta tää oli vaan tylsä

Tylsä biisi tämä olikin. Voi, voi !