Viisukuppila

sziget kirjoitti:Mikä tahansa seuraavista tekijöistä voi vaikuttaa tulokseen:

- laulu edustaa maata, jolla on paljon siirtolaisia Euroopassa
- laulu edustaa maata, jolla on ystävällisiä naapureita
- laulu esitetään englanniksi
- laulun esittäjä on nainen (ei mies, yhtye eikä duo)
- lavalla on seksikkäitä tanssijoita
- esiintymisasujen pääväri on valkoinen
- esiintymisnumero on loppupäässä
- laulu on kevyt popiskelmä (ei jazzia eikä reggaeta)
- sanoituksen sävy on myönteinen (ei lohduton)
- laulussa on helposti erottuva kertosäkeistö

Teoriassa mikä tahansa tällaisista tekijöistä voi vaikuttaa tuloksiin niin paljon, että se alkaa häiritä meitä. Kun se häiritsee meitä, puhumme vääristymästä.

Riittävästi kun noita kaivelee esiin, päädytään siihen ettei laulukilpailuja kannata edes järjestää jos kaikista esityksistä ei pidetä yhtäläisesti, eivätkä päädy tasatuloksiin äänestyksessä. Siksi pitää vetää raja johonkin mikä katsotaan laulukilpailun kannalta vahingolliseksi vääristymäksi ja toisaalta mikä kuuluu kilpailun luonteeseen. Kansallismielinen äänestäminen ja voiton haaliminen, kappaleeseen katsomatta, omalle maalle on vahingollista. Sehän on säännöissäkin kielletty, mutta ongelma on se, ettei sääntöjen noudattamista kyetä käytännössä valvomaan. Esityksiin liittyvät ominaisuudet, kuten musiikkityyli, kertoo vain siitä, että schlaagerikilpailuna alkaneella instituutiolla on edelleen jonkinlaista itsesäätelyn voimaa jäljellä, vaikka nykyisin näyttääkin siltä, että "anything goes"...

Kansallismielistä äänestämistä ei muutenkaan voi panna samalle viivalle vaikkapa vähäpukeisten tanssijoiden kanssa. Paljaalla pinnalla kilpailemiseen on samat lähtökohdat kaikilla osallistujilla, eikä sillä ole aina positiiviset vaikutukset, sillä yleisö kyllästyy helposti. Sen sijaan kukaan tuskin alkaa äänestämään omaa kotimaataan vastaan. Poliittisin perustein muun maan kansalaiset saattavat sitä tehdäkin, mutta sekin on ajallisesti vain hetkellinen vääristymä.

Mikä sitten on liikaa? Jos valtaväestö äänestää laiskasti ja siirtolaisväestö innokkaasti, on aivan oikein, että innokkaiden äänet vaikuttavat tuloksiin

Jos yhden esityksen kannattajilla on kansallismieliset perusteet, mutta muiden ei, se tarkoittaa, että ensin mainitun ryhmän äänet kertyvät yhdelle, kun muilla ne hajaantuvat enemmän tai vähemmän tasaisesti. Kun muultakin väestöltä vielä riittää ääniä diasporamaallekin, sillä on selkeä etu suhteessa muihin (tilanne ei ole diaspora vs muut, vaan diaspora+muut vs muut). Muu väestö saisi siis äänestellä joka tapauksessa tätä vähemmistöä ahkerammin jos haluaisi neutralisoida diasporan. Kun äänestyksessä ei ole nykyään käytännössä juurikaan sääntöjä (äänimäärää ei ole rajattu), ei ole mikään ihme, ettei yleisö motivoidu tuollaisilla perusteilla.

sziget kirjoitti:

UFOPOLI kirjoitti: Tämä on muuten samalla erinomainen kiteytys koko kielikysymyksestä.

Kiteytys oli harvinaisen tökerö. Sen mukaan englanti on siistiä ja tehokasta (kuin piikkarit) ja muut kielet kömpelöitä ja rumia (kuin kumisaappaat). Pilkkikilpailuun tai karpaloiden poimintaan saappaat sopivat kuitenkin paremmin kuin piikkarit. Oikeampi vertaus olisi tällainen: kaikki kielet ovat sallittuja, mutta muuta kuin englantia käyttävät pakotetaan juoksemaan kumisaappaissa (koska laulujen sanoja ei käännetä).

Euroviisujen ulkopuolella kääntäminen on normaali tapa vähentää kielten eriarvoisuutta. Jos haluan lukea Euripideen näytelmän, minun ei tarvitse opiskella muinaiskreikkaa. Luen käännöksen. Viisutekstien kääntämistä pidetään kuitenkin surkuhupaisana hihhulien puuhana. Eihän ketään oikeasti kiinnosta sanojen sisältö. Unkarin ja portugalin kaltaiset mumbagumba-kielet vain kuulostavat niin junteilta ihanaan englantiin verrattuna.

Tyhmä mies se Euripides, kun ei älynnyt kirjoittaa näytelmiään englanniksi. Olisivat varmasti myyneet paremmin.

Ei laulun sanojen sisällön ymmärtäminen ole ainoa asiaan vaikuttava tekijä. Lisäksi vaikuttaa myös se, minkä kielistä laulantaa yleisö on tottunut kuulemaan. Suurelle osalle yleisöstä euroviisut on ainoa hetki vuodessa kun he kuulevat muuta kuin englannin ja oman äidinkielistä laulantaa. Kulttuurieroihin kuuluu olennaisesti se, että vieraan kielen kuulemisella on odottamattomia vaikutuksia. Yksi saattaa kuulostaa kuulijansa mielestä hyvältä, toinen ei, kolmas tahattomasti humoristiselta. Ja tämä on ihan kuulijakohtaista, joten mistään keskinäisestä paremmuusjärjestyksestä ei ole kyse, vaan ihan siitä mihin ihmiset ovat tottuneet ja kasvaneet.

Jos haetaan vertauksia tietokonemaailmasta, niin ihmiset valitsevat useammin Windowsin kuin Linuxin käyttöjärjestelmäkseen siksi, koska se on tutumpi, eikä siksi että se olisi parempi. Kaikki näin ei tee, mutta kuten viisuissa, enemmistömielipide on se, mikä ratkaisee.

Koska en ymmärrä, mitä puhelin- ja raatiäänestyksen yhteistuloksella oikeastaan tarkoitetaan, vaikeroin aiheesta tavalla, joka ehkä kiinnostaa muutamaa, pitkästyttää enemmistöä ja ahdistaa numerofoobikoita. Toivottavasti EBU:ssa on mietitty samoja asioita.

Minä(kään) en ole innostunut raatien paluusta . Toivottavasti raadeista tulee ainakin iso kokoisia (yli 20 ihmistä), alle 12 hengen raadeissa korostoo liikaa yksittäisten ihmisten mielipiteet .

Minä taas toivoisin, että raadit koostuisivat esim. "musiikin ammattilaisista" tai musiikin parissa työtä tekevistä eikä taviksista.

Toni kirjoitti:Minä taas toivoisin, että raadit koostuisivat esim. "musiikin ammattilaisista" tai musiikin parissa työtä tekevistä eikä taviksista.

Eikös silloin kun niitä alkoi tulla raateihin, niin Irlanti alkoi voittaa joka vuosi.
Voittajaksi valittiin siis kenties ammattitaitoisimmin sävelletty "laadukkain" laulu, joka varmasti oli hyvin tehty, mutta jota kukaan ei oikeasti halua vapaaehtoisesti kuunnella.
Muutamia vuosia siitä vitkasteltiin kunnes siirryttiin kokonaan puhelinäänestykseen

Ei, mieluummin kansa pienoiskoossa (mutta ei missään nimessä liian pienessä), niin viisut voisivat alkaa miellyttää myös niitä passiivisempiakin katsojia, jotka eivät koskaan äänestä. Ei varmaan mene kovinkaan montaa minuuttia, kun joku sanoo, että mitäs sitten valittavat jos eivät äänestä. No, Eurovision laulukilpailu on televisio-ohjelma, ja televisio-ohjelmalle on elintärkeää, että sillä on katsojia.

Mä en vaan ymmärrä, että mitä järkeä on järjestää puhelinäänestys (tavikset) ja tuomaristoäänestys (tavikset). Toki tuolla tyylillä varmasti saisi rukattua lopputulosta vastaamaan valtaväestön makua... tai sitten tuomaristot on täynnä viisufaneja, jotka äänestävät omia eurohumppiaan. Ovathan siirtolaisetkin osa äänestävää kansaa ja heillä on siihen oikeus... kai?! Vaikka se sitten "vääristäisikin" viisujen lopputulosta. Tuskin viisuja vieläkään on pelkillä siirtolaisäänillä voitettu...

Toni kirjoitti:Toki tuolla tyylillä varmasti saisi rukattua lopputulosta vastaamaan valtaväestön makua...

Toni kirjoitti:Tuskin viisuja vieläkään on pelkillä siirtolaisäänillä voitettu...

26.5.2008

lharju kirjoitti:Täällä on jo useampi kirjoittaja useammassa ketjussa todennut samaa siitä, kuinka pelkkä voitto on loppujen lopuksi tärkeää, ja muilla sijoilla ei ole väliä. Hmm... olisikohan Itävalta vetäytynyt viisuista koskaan pois, jos se olisi menestynyt vuodesta toiseen samalla tavalla kuin Armenia tai Turkki. Ei voittoa, mutta joka kerta TOP-10-sijoitus Niin, sitä minäkin...

Entä tulisikohan Alankomailta, Belgialta tai Britannialta hieman tasokkaampia ja nimekkäämpiä esiintyjiä nykyään? Niinpä...

Toni kirjoitti:Ovathan siirtolaisetkin osa äänestävää kansaa ja heillä on siihen oikeus... kai?!

Siirtolaiset nauttivat tällä hetkellä erioikeudesta josta muut eivät pääse osalliseksi: äänestää omaa (koti)maataan. Vaadin samaa oikeutta muillekin.

Timoteus kirjoitti:Koska en ymmärrä, mitä puhelin- ja raatiäänestyksen yhteistuloksella oikeastaan tarkoitetaan, vaikeroin aiheesta tavalla, joka ehkä kiinnostaa muutamaa, pitkästyttää enemmistöä ja ahdistaa numerofoobikoita. Toivottavasti EBU:ssa on mietitty samoja asioita.

Todellakin. Numerot ovat kieltämättä vakuuttavat. Ja voisin kuvitella, että kunhan uusi systeemi on kerran otettu käyttöön, siihen on hankala tehdä päällepäin näkymättömiä muutoksia. "Pisteet lasketaan sitten tänä vuonna yhteen eri tavalla kun viime vuoden tulokset oli huonot" ei varmaan kuulostaisi kovin hyvältä?

Toni kirjoitti:Mä en vaan ymmärrä, että mitä järkeä on järjestää puhelinäänestys (tavikset) ja tuomaristoäänestys (tavikset).

Kahdesta syystä. Toiseen viittasit itse: siirtolaisäänestys sotkee puhelinäänestystuloksia joissakin maissa niin pahasti, ettei niillä ole juurikaan tekemistä "tavisten" mielipiteen kanssa. Pahimpana esimerkkinä tästä on Sveitsi, jolla on kymmenkunta vakioäänestettävää, joista yhdeksän selvisi tänä vuonna finaaliin ja – yllätys, yllätys – nappasi Sveitsin puhelinäänestyksen yhdeksän ensimmäistä sijaa. Viimeisen ja ainoan ansaitun pisteen vei Israel.

Toinen syy on se, että raadin äänestystapa on erilainen. Puhelinäänestäjät äänestävät vain yhtä tai muutamaa suosikkiaan. Raadit ovat ainakin tähän asti antaneet kaikille kappaleille arvosanan. Nämä tavat voivat johtaa varsin erilaisiinkin tuloksiin jopa samalla äänestäjäkunnalla – ja äänestäjäkuntahan ei siis tässä tapauksessa edes ole sama.

Itse puolestani en ymmärrä, mitä mieltä euroviisuihin on rahdata ammattilaisraateja. Kyse on kuitenkin populaarimusiikin kilpailusta. Jos tavikset jostakin pitävät, niin se on sitten populaaria ja sillä hyvä, vaikka se ammattilaisten mielestä olisikin taiteellisesti ala-arvoista.

Toni kirjoitti:Ovathan siirtolaisetkin osa äänestävää kansaa ja heillä on siihen oikeus... kai?!

Eikö tämä ole käyty läpi tsiljoona kertaa? On oikeus. Vika ei ole eikä ole ollut siirtolaisissa tai heidän äänestyskäyttäytymisessään, vaan systeemissä, jossa heidän äänensä korostuvat suhteettomasti. Ne korostuvat suhteettomasti, koska äänestää voi 20 kertaa ja joissakin maissa enemmänkin (kahdessa kolmasosassa osallistujamaista ei kuulemma ole teknisesti mahdollista rajoittaa äänimäärää) ja koska siirtolaiset keskittävät äänensä samalle biisille, kun taas makunsa mukaan äänestävien "tavisten" äänet hajautuvat yli kahdellekymmenelle, myös sille siirtolaisääniä keräävälle. "Tavisten" äänet jakautuvat sitä tasaisemmin, mitä kovemman seulan finalistit ovat läpäisseet finaaliin päästäkseen. Mm. siksi siirtolaisäänestys räjähti käsiin vasta semifinaaliaikana.

Vastaavaa siirtolaisäänten ylivaltaa ei esiintyisi "tavisraadissa", vaikka siirtolaisia olisikin siinä mukana väestöosuutensa verran. Rahalla ei saa ostettua lisä-ääniä ja äänestystapa on luultavasti erilainen. Tietysti arvosanaäänestyksessäkin sveitsinserbialainen voi antaa Serbialle täydet pisteet ja kaikille muille minimit Serbian mahdollisuuksia parantaakseen mutta luulisin aika harvan äänestävän ihan niin nationalistisesti. Ja vaikka kaikki sveitsinserbialaiset näin tekisivätkin, se ei silti nostaisi Serbiaa Sveitsin raadin ykköseksi, ellei sillä olisi myös sveitsinsveitsiläisten tukea.

Toni kirjoitti:Tuskin viisuja vieläkään on pelkillä siirtolaisäänillä voitettu...

Eikö tämäkin ole käyty läpi tsiljoona kertaa? Ei ole voitettu pelkillä siirtolaisäänillä, ei. Harvemminpa vain voitetaan niitä ilmankaan. Viimeisistä kuudesta voittajasta luultavasti vain Lordi olisi pystynyt voittamaan kisan vaikka siirtolaisäänettömän Maltan edustajana.

Timoteus kirjoitti:Vertailin eri maiden tuloksia kymmenen tai viidentoista kärkeen pääsyn suhteen. Siinä on mielekästä, ei, korjaan, välttämätöntä, huomioida koko osallistujamäärä. -- Omalla laskutavallasi Big 4 -maat näyttäytyvät suhteettoman huonoina, koska kappaleet, jotka olisivat mennen tullen pudonneet semifinaalissa siihen osallistuessaan, on oletettu menestysedellytyksiltään semifinaalin läpäisseiden kappaleiden veroisiksi.

Yhtä "välttämätöntä" olisi huomioida myös karsintakappaleet, ovathan nekin tähdänneet samoihin finaalin top 10 -sijoituksiin kuin semifinaalien karsiutuneet. Jos karsintakappaleita on ollut keskimäärin 400 per vuosi viiden vuoden ajan ja tarjolla 24 sinun ihmeyhdeksiköltäsi jäänyttä top 10 -sijoitusta, jymynelikon olisi pitänyt saada niistä 20/2000 * 24 = 0,24 kappaletta. Jymynelikon kaksi onnistumista eivät siis olekaan vain hyvä vaan loistava saavutus!

Timoteus kirjoitti:Semifinaalin läpäiseminen osoittaa, että kappaleella on kannatusta. Ei se välttämättä luo kannatusta lisää. Olemassaoleva kannatus ei vain muutamassa yössä katoa poiskaan.

Semifinaaliin osallistuminen tekee kappaleet tutuiksi yleisölle, josta suurin osa kuulee ja näkee finalistit vain pari kertaa. Lisäksi yleisön myötätunto saattaa olla niiden puolella, jotka ovat ansainneet finaalipaikkansa eivätkä saaneet sitä ilmaiseksi.

Timoteus kirjoitti:

sziget kirjoitti: Erottelusi on mielivaltainen, koska arvostelu on subjektiivista eikä objektiivisten kriteerien rajoittamaa kuten taitoluistelussa.

Hyväksyn mahdollisuuden, että erotteluni on mielivaltainen. Toistaiseksi en ole kuitenkaan nähnyt yhtäkään mielekästä rajatapausta.

Et voisikaan nähdä niitä niin kauan kuin tuijotat diasporavääristymää silmäsi sokeiksi. Kuvitellaan, että panhuilun ystävät alkaisivat äänestää raivoisasti viisuja, joiden sovituksessa on käytetty panhuilua. Lauhkeammat tuuban ja sähkökitaran kannattajat äänestäisivät niin laiskasti, että pian kärkisijoille olisi mahdotonta päästä ilman panhuilua. Sinäkö et näkisi mitään vääristymää siinä, että pieni panhuilufanien vähemmistö ohjailee tuloksia, koska panhuilun käyttö on "musiikillinen asia"?

Toistan määritelmäni: Vääristymä on mikä tahansa tuloksissa havaittu painotus, jonka osa kilpailun katsojista kokee häiritseväksi. Koska arvostelu on subjektiivista, mikään arvosteluperuste ei ole a priori musiikillisesti irrelevantti. Onhan sekin musiikillinen asia, että laulu on kreikkalaista eikä suomalaista tai japanilaista musiikkia. Esityskielestä johtuva vääristymä on yhtä todellinen kuin diasporasta johtuva. Jos kielivääristymä ei häiritse sinua, onneksi olkoon, mutta monikielisyyden kannattajilla on hyvät perusteet pitää sitä vääristymänä ja myös kutsua sitä siksi.

hra47 kirjoitti:Kansallismielinen äänestäminen ja voiton haaliminen, kappaleeseen katsomatta, omalle maalle on vahingollista. Sehän on säännöissäkin kielletty, mutta ongelma on se, ettei sääntöjen noudattamista kyetä käytännössä valvomaan.

Ei ole kielletty. Siirtolaisilla on oikeus äänestää synnyinmaansa kappaletta (diasporaäänestys), ja Balkanin maiden kansoilla on oikeus äänestää naapuriensa kappaleita (blokkiäänestys). Edelliseen voidaan vaikuttaa, mutta jälkimmäinen pitää vain hyväksyä, jos blokin maat ovat mukana samassa semifinaalissa tai finaalissa.

hra47 kirjoitti:

Mikä sitten on liikaa? Jos valtaväestö äänestää laiskasti ja siirtolaisväestö innokkaasti, on aivan oikein, että innokkaiden äänet vaikuttavat tuloksiin jonkin verran

Jos yhden esityksen kannattajilla on kansallismieliset perusteet, mutta muiden ei, se tarkoittaa, että ensin mainitun ryhmän äänet kertyvät yhdelle, kun muilla ne hajaantuvat enemmän tai vähemmän tasaisesti.

En sanonut, että siirtolaisäänestäjien perusteet ovat kansallismieliset, koska se ei ole käsitykseni asiasta. Väitän, että siirtolaiset äänestävät lähtömaansa laulua suhteettoman herkästi mutta eivät automaattisesti. Vastaavasti harvinaisilla kielillä esitettyjä lauluja vieroksutaan suhteettoman herkästi mutta ei automaattisesti. Molempia voidaan pitää epäkohtina riippumatta siitä, mitkä ovat äänestäjien perusteet, joita emme tunne.

Perinteisesti olen käytännössä poikkeuksetta vastustanut kahdesta eri lähteestä kotoisin olevien mielipiteiden yhdistämistä samassa vaiheessa, koska tämä väistämättä palkitsee keskinkertaisuudesta. Tästä syystä olen hyljännyt myös 50/50 (tms.) -äänestyksen, mutta tarkemmin ajateltuna tässä tapauksessa keskinkertaisuuden arvostusta on oikeastaan mainiosti varaa kohottaa. Puhelinäänestysaikanahan viimeiseksi ym. on tavattu jäädä ihankivoilla biiseillä, joissa ei suoranaisesti ole mitään vikaa mutta joita kenelläkään ei ole syytä äänestää, kun taas oikeasti huonotkin herättävät aina jonkun huomion. Ja jos muutoksella saataisiin oikeasti vakava ongelma korjattua, sillä saisi pari pienempää kääntöpuolta ollakin. Suopeuteeni raateja kohtaan saattaa toki marginaalisesti vaikuttaa sekin, että ne pelastivat suosikkini tänä vuonna

sziget kirjoitti:

hra47 kirjoitti:Kansallismielinen äänestäminen ja voiton haaliminen, kappaleeseen katsomatta, omalle maalle on vahingollista. Sehän on säännöissäkin kielletty, mutta ongelma on se, ettei sääntöjen noudattamista kyetä käytännössä valvomaan.

Ei ole kielletty.

Jos se olisi sallittu, kaikki äänestäjät voisivat äänestää oman maansa edustajaa. Se on siis selvästi sääntöjen hengen vastaista ja se jatkuu vain koska sitä ei ole mahdollista estää. Suomalaisten kännituristienkin äänestys Viron puolelta ja laivoilta lopahtaisi jos sen estämiseen löytyisi keinot. Ongelma ei muuksi muutu vaikka kuinka saivartelet mikä tämän vapaana rehottavan sääntöjen kiertämisen "laillisuusstatus" on.

Jos esittäisin vaatimuksen, että kaikkien tulisi saada äänestää oman maansa edustajaa, etköhän tuota sinäkin heräisi ja älähtäisi. Sääntöjen kiertämisen puolustajat kun eivät saisi asiasta enää irtopisteitä "ennakkoluulojen" ja "rasismin" vastaisena taisteluna, koska se lakkaisi näyttämästä siltä.

sziget kirjoitti:Yhtä "välttämätöntä" olisi huomioida myös karsintakappaleet, ovathan nekin tähdänneet samoihin finaalin top 10 -sijoituksiin kuin semifinaalien karsiutuneet. Jos karsintakappaleita on ollut keskimäärin 400 per vuosi viiden vuoden ajan ja tarjolla 24 sinun ihmeyhdeksiköltäsi jäänyttä top 10 -sijoitusta, jymynelikon olisi pitänyt saada niistä 20/2000 * 24 = 0,24 kappaletta. Jymynelikon kaksi onnistumista eivät siis olekaan vain hyvä vaan loistava saavutus!

Toinen olkiukko. Puhehan oli eri maiden menestymisestä. Tietysti siis vain edustuskappaleiden menestys on relevanttia.

Oma laskutapasi on edelleen täysin virheellinen. Lähdet siinä oletuksesta, että jymynelikon kappaleiden pitäisi menestyä yhtä hyvin kuin semifinaalin läpäisseiden kappaleiden. Mutta semifinaalin läpäisseet kappaleethan ovat jo selvittäneet yhden seulan enemmän. Semifinaalin läpäisseillä mailla on vertailussasi se etu, että niiden onnettomimmat tyrkyt on jätetty laskuista pois suoraan. Jymynelikko ei saa huonoilujaan vastaavalla tapaa anteeksi.

sziget kirjoitti:Semifinaaliin osallistuminen tekee kappaleet tutuiksi yleisölle, josta suurin osa kuulee ja näkee finalistit vain pari kertaa. Lisäksi yleisön myötätunto saattaa olla niiden puolella, jotka ovat ansainneet finaalipaikkansa eivätkä saaneet sitä ilmaiseksi.

Tunnen toki teorian. Se voi pitää paikkansa tai olla pitämättä. Toistaiseksi tuloksissa ei ole mielestäni näkynyt riittävän vahvaa todistusaineistoa kummankaan johtopäätöksen tekemiseksi. Semifinalistit ovat toki vallanneet suuremman osan kärkisijoista mutta niin tietysti pitäisikin, koska tottahan 22–38 semifinalistin joukosta onkin löydyttävä enemmän laadukkaita kappaleita kuin 5–14 automaattisen finalistin joukosta. Muunlainen tulos olisi häkellyttävä.

Myönnän kyllä, etten ole paneutunut asiaan sillä intensiteetillä, millä ehkä pitäisi. Jokin ero voi siis olla osoitettavissa tähänkinastisten tulosten perusteella. Mitään korvalla nähtävissä olevaa luokkaa se ei kuitenkaan ole.

sziget kirjoitti:Kuvitellaan, että panhuilun ystävät alkaisivat äänestää raivoisasti viisuja, joiden sovituksessa on käytetty panhuilua. Lauhkeammat tuuban ja sähkökitaran kannattajat äänestäisivät niin laiskasti, että pian kärkisijoille olisi mahdotonta päästä ilman panhuilua. Sinäkö et näkisi mitään vääristymää siinä, että pieni panhuilufanien vähemmistö ohjailee tuloksia, koska panhuilun käyttö on "musiikillinen asia"?

OK. Nyt vasta ymmärsin, mitä tarkoitat. Tosin tämäkään ei ole ongelma rajanvedossa sen suhteen, mikä on musiikillinen tai esityksellinen asia ja mikä ei. Panhuilun käyttö nimittäin todella on musiikillinen asia.

Mielikuvitukseni riittää kuvittelemaan joukon panhuilufanaatikkoja, jotka äänestävät aina panhuiluviisuja. Jos tällainen joukko olisi merkittävän kokoinen ja riittävän moneen maahan jakautunut, se voisi onnistua äänestämään panhuiluviisun voittoon. Jos meininki jatkuisi, panhuiluviisujen osuus alkaisi oletettavasti kasvaa.

Siihen mielikuvitukseni ei sitten riitäkään, miten panhuilulahko voisi onnistua jyräämään panhuiluviisut voittoon siinäkin vaiheessa, kun niitä on todella monta. Tilannehan olisi päinvastainen verrattuna diasporailmiöön, jossa fanaatikot tykittävät äänensä yhdelle ja samalle biisille ja muiden äänet jakautuvat useille. Äänestystavan ei tietenkään aina tarvitse olla nykyinen mutta mieleeni ei tule yhtäkään järjellistä äänestystapaa, jossa panhuilulahko voisi onnistua tavoitteessaan säännöllisesti.

Toinen ongelma esimerkissä on panhuilulahkolaisten muu kulutuskäyttäytyminen. Kai he olisivat fanaatikkoja euroviisuäänestysten ulkopuolellakin? Panhuilulevyjen menekki kasvaisi järjettömästi ja panhuilukonsertit olisivat loppuunmyytyjä. Panhuilunsoiton opettajista tulisi huutava pula, kun fanaatikot haluaisivat itsekin oppia soittamaan tätä taivaallista soitinta. Jos näin olisi, panhuilut nähtäisiin todennäköisesti vain musiikkimaailman trendinä ja pidettäisiin aivan luonnollisena, että panhuilu olisi menestyksen avain euroviisuissakin. Jos näin ei olisi, mikä olisi se seikka, mikä aktivoisi panhuilulahkon juuri euroviisuissa? Siirtolaisilla tämä seikka on patriotismi: pari tuhatta kreikkalaisartistin myytyä levyä sinne tai tänne ei tuo Kreikalle kummoistakaan glooriaa mutta euroviisuvoitto kyllä.

sziget kirjoitti:Onhan sekin musiikillinen asia, että laulu on kreikkalaista eikä suomalaista tai japanilaista musiikkia.

Riippuu, mitä kreikkalaisella musiikilla tarkoitetaan. Kreikkalaistyyppistä musiikkia voi kyllä tehdä muukin kuin kreikkalainen lauluntekijä; siinä on kyse musiikillisesta seikasta. Lauluntekijän kansallisuus ei ole musiikillinen seikka.

hra47 kirjoitti:Jos esittäisin vaatimuksen, että kaikkien tulisi saada äänestää oman maansa edustajaa, etköhän tuota sinäkin heräisi ja älähtäisi.

Miksi siitä kukaan kummemmin älähtäisi? Helppohan tuo olisi toteuttaa ja puhelinäänestystulotkin kasvaisivat. Sääntömuutoksen seurauksena tosin ääntenlasku menisi aiempaakin tylsemmäksi, kun kaikki maat antaisivat 12 pistettä itselleen – tai no, Valko-Venäjästä en ole ihan varma.

Timoteus kirjoitti:Koska en ymmärrä, mitä puhelin- ja raatiäänestyksen yhteistuloksella oikeastaan tarkoitetaan, vaikeroin aiheesta tavalla, joka ehkä kiinnostaa muutamaa, pitkästyttää enemmistöä ja ahdistaa numerofoobikoita. Toivottavasti EBU:ssa on mietitty samoja asioita.

Päivitin vielä vaikerointiani antamalla sijoituspisteytykselle katkaisuhoitoa.

Mielenkiintoinen tutkimus! Tuo sai minut jotenkin vielä enemmän innostumaan raatien paluusta (tietenkin sillä ehdolla, että käytetty järjestelmä on tuo Timoteuksen suosittelema). Tuo olisi omiaan ehkäisemään diaspora-äänestyksen epäreiluutta ja muutenkin se olisi hyvä. Ei muuta kuin kirjekuoreen ja osoitteeksi EBU!

Timoteus, vaikka minä jaksoinkin lukea koko analyysisi läpi, se tosiaan on hieman liian tanakkaa tavaraa monille, kuten itsekin arvelet. Olisiko mahdollista, että tekisit siitä tiivistetyn ja yksinkertaistetun version suurelle yleisölle?

Kaikki on tietenkin mahdollista mutta kun dokumentin koko sisältö on joka tapauksessa laskennallista näpertelyä, en usko olevan olemassakaan mitään suurta yleisöä, jota se kiinnostaisi.

Asiasta päättävän tahon eli Eurovision laulukilpailun ohjausryhmän (reference group) tietoon eräs EBU:n suuntaan kontakteja omaava on luvannut linkin välittää, joten kaipa se asia on hoidossa. Saa sitten nähdä, mitä päättävät. Ohjausryhmä kokoontuu seuraavan kerran kai vasta joulukuussa, joten aivan lähiaikoina ei mitään uutta asian tiimoilta pitäisi olla luvassa.

hra47 kirjoitti:

sziget kirjoitti: Ei ole kielletty.

Jos se olisi sallittu, kaikki äänestäjät voisivat äänestää oman maansa edustajaa. Se on siis selvästi sääntöjen hengen vastaista ja se jatkuu vain koska sitä ei ole mahdollista estää. Suomalaisten kännituristienkin äänestys Viron puolelta ja laivoilta lopahtaisi jos sen estämiseen löytyisi keinot.

Sanoin vain totuuden. Itse keksit olemattomia sääntöjä ja raivoat, kun äänestäjät eivät noudata niitä. Et voi laajentaa sääntöjä vetoamalla "sääntöjen henkeen", joka on vain oma kuvitelmasi. Jos säännöissä on vikaa, pitää keksiä uudet säännöt eikä demonisoida siirtolaisia. Kännituristien äänestämisestä en osaa sanoa mitään varmaa. Jos sinulla on asiasta eksaktia tietoa, ole hyvä ja valista meitä.

hra47 kirjoitti:Ongelma ei muuksi muutu vaikka kuinka saivartelet mikä tämän vapaana rehottavan sääntöjen kiertämisen "laillisuusstatus" on.

Ongelma se näyttää monille olevan, sitä en ole kieltänytkään. EBU on itse luonut ongelman ottamalla käyttöön puhelinäänestyksen, joka antaa siirtolaisille tilaisuuden ja myös oikeuden äänestää omaa synnyinmaataan. Vastustin itse puhelinäänestystä ensimmäisinä vuosina, koska uskoin sen heikentävän kilpailun tasoa. Näin ei käynyt, joten nykyään suhtaudun asiaan neutraalisti.

Länsileirin diasporakitinän perimmäinen syy ei ole länsileirin vankkumaton oikeustaju vaan oma menestymättömyys. Kaikki oli "hyvin" kylmän sodan vuosina, kun Itä-Eurooppa pysyi rautaesiripun takana. 90-luvulla uusista maista tuli uhka Irlannin, Britannian ja Ruotsin menestykselle, ja kun uhka toteutui - kun uudet maat todella menestyivät - alkoi parku ja valitus. Diasporavaikutuksen lieventämisen raatien avulla toki hyväksyn kuten muutkin järkevät uudistukset. Vastustan vain ongelman paisuttelua ja diasporasta hyötyvien maiden demonisointia.

sziget kirjoitti:

hra47 kirjoitti: Jos se olisi sallittu, kaikki äänestäjät voisivat äänestää oman maansa edustajaa. Se on siis selvästi sääntöjen hengen vastaista ja se jatkuu vain koska sitä ei ole mahdollista estää. Suomalaisten kännituristienkin äänestys Viron puolelta ja laivoilta lopahtaisi jos sen estämiseen löytyisi keinot.

Sanoin vain totuuden.

Aha, no olisit heti sanonut että sulla on monopoli totuuteen. Mitäpä tässä sitten keskustelemaan enempää.

Itse keksit olemattomia sääntöjä ja raivoat, kun äänestäjät eivät noudata niitä. Et voi laajentaa sääntöjä vetoamalla "sääntöjen henkeen", joka on vain oma kuvitelmasi.

Zitgetti ei ole tainnut koskaan edes viisuja nähdäkään. Joka kertahan ne säännöt kerrataan lähetyksessä. "Oman maan sävellystä ei voi äänestää."

Jos säännöissä on vikaa, pitää keksiä uudet säännöt eikä demonisoida siirtolaisia. Kännituristien äänestämisestä en osaa sanoa mitään varmaa. Jos sinulla on asiasta eksaktia tietoa, ole hyvä ja valista meitä.

Et osaa sanoa suomalaisturistien äänestämisestä mitään varmaa, mutta olet varma tuhansia kertoja suurempien ja eri kansallisuuksia edustavien ihmismäärien äänestyskäyttäytymisestä. Asia selvä.

Vastustin itse puhelinäänestystä ensimmäisinä vuosina, koska uskoin sen heikentävän kilpailun tasoa. Näin ei käynyt

Niin, musiikillisestihan laatu on jopa parantunut sitten 90-luvun. Tämä on kuitenkin eri asia kuin mistä nyt puhutaan.

, joten nykyään suhtaudun asiaan neutraalisti.

Timoteus kirjoitti: Oma laskutapasi on edelleen täysin virheellinen. Lähdet siinä oletuksesta, että jymynelikon kappaleiden pitäisi menestyä yhtä hyvin kuin semifinaalin läpäisseiden kappaleiden. Mutta semifinaalin läpäisseet kappaleethan ovat jo selvittäneet yhden seulan enemmän. Semifinaalin läpäisseillä mailla on vertailussasi se etu, että niiden onnettomimmat tyrkyt on jätetty laskuista pois suoraan. Jymynelikko ei saa huonoilujaan vastaavalla tapaa anteeksi.

Aliarvioit lähtöoletukseni. Väitän todellakin, että nykyviisujen tasoerot ovat pieniä. Kaikki eivät taistele voitosta, mutta melkein kaikki ovat liikkeellä tosissaan ja tietoisina kilpailun kovuudesta. Boogaloo-tasoisia räpellyksiä on vähän ja niitäkin aina joku vaikkukorva pitää mestariteoksina. En siis pidä semifinaalin läpäisseitä viisuja oleellisesti tasokkaampina kuin vuosien 2004-2007 suoria finalisteja. Sinä oletat tasoerot suuremmiksi, ja siksi laskutapojemme täytyykin olla erilaiset.

Se on kuitenkin mahdollista, että varma finaalipaikka on laiskistanut jymynelikon ja saanut sen huonoilemaan tavalla, johon muilla ei ole varaa.

Timoteus kirjoitti:Siihen mielikuvitukseni ei sitten riitäkään, miten panhuilulahko voisi onnistua jyräämään panhuiluviisut voittoon siinäkin vaiheessa, kun niitä on todella monta. Tilannehan olisi päinvastainen verrattuna diasporailmiöön, jossa fanaatikot tykittävät äänensä yhdelle ja samalle biisille ja muiden äänet jakautuvat useille.

Yksinkertaista. Ihmisillä on taipumus asettua voittajan puolelle, koska luusereista ei pidetä tai heille osoitetun tuen uskotaan menevän hukkaan. Pian panhuiluviisuja äänestäisivät nekin, jotka oikeastaan pitävät enemmän ukulelestä, samoin kuin Irlantia kannatettiin 90-luvulla vain siksi että sillä oli voittajan leima otsassaan. Näinhän nykyinen diasporavääristymäkin syntyi: siirtolaiset huomasivat, että heillä oli valtaa, ja huomattuaan valtansa he alkoivat käyttää sitä. Äänestä parasta panhuiluviisua tai omaa synnyinmaatasi, jos haluat vaikuttaa kilpailun tulokseen!

Timoteus kirjoitti:Toinen ongelma esimerkissä on panhuilulahkolaisten muu kulutuskäyttäytyminen. Kai he olisivat fanaatikkoja euroviisuäänestysten ulkopuolellakin? Panhuilulevyjen menekki kasvaisi järjettömästi ja panhuilukonsertit olisivat loppuunmyytyjä. -- Jos näin ei olisi, mikä olisi se seikka, mikä aktivoisi panhuilulahkon juuri euroviisuissa?

Kilpailu itse. Onhan se suuri ja näyttävä tapahtuma, vaikka viisuvoitto ei tekisikään panhuilistista maailmantähteä. Tavikset pitävät Euroviisuja omana maailmanaan, jonka oikeat tähdet kiertävät kaukaa. Abba muistetaan, ehkä Céline Dion, ja siihen se sitten jääkin. Latvialainen panhuiluyhtye tietää, ettei siitä tule uutta Abbaa, mutta olisi sentään hienoa voittaa Euroviisut. Sama unelma saa panhuilufanit tarttumaan kännykkäänsä.

Timoteus kirjoitti:

sziget kirjoitti:Onhan sekin musiikillinen asia, että laulu on kreikkalaista eikä suomalaista tai japanilaista musiikkia.

Riippuu, mitä kreikkalaisella musiikilla tarkoitetaan. Kreikkalaistyyppistä musiikkia voi kyllä tehdä muukin kuin kreikkalainen lauluntekijä; siinä on kyse musiikillisesta seikasta. Lauluntekijän kansallisuus ei ole musiikillinen seikka.

Edellä viittasit Lordin ja Hanna Pakarisen musiikin suomalaisuuteen. Jos he olisivat turkkilaisia, turkkilaiset hehkuttaisivat heidän musiikkinsa turkkilaisuutta. Kun laulu edustaa Kreikkaa, se mielletään kreikkalaiseksi musiikiksi, ja kreikkalaismusiikin ystävät (esim. siirtolaiset) äänestävät sitä, ellei se ole hävettävän surkea. Diasporavääristymä voi siis olla yhtä lailla musiikillinen asia kuin panhuiluvääristymä. Absoluuttista eroa ei ole.

En voi kuin hämmästellä sitä, kuinka asiantuntevaa porukkaa tältä foorumilta löytyy! Ihan oikeasti, itse olen seurannut Euroviisuja vasta niin vähän aikaa.

Minkä ihmeen takia niin monen ihmisen mielestä olisi oikein ja ihanteellista, että vain ja ainoastaan Länsi-Euroopan maat saisivat menestyä Euroviisuissa?! Aina löytyy joku, joka toivottaisi hornan tuuttiin kaikki itäiset (ja aasialaiset!) viisuilijamaat ihan vain niiden itäisyyden takia... En nyt kuitenkaan väitä, että juuri tältä foorumilta olisin välttämättä moista lukenut!

Kukahan muka valittaisi ja purnaisi, jos esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi keikkuisivat joka vuosi viiden kärkimaan joukossa?

Joistakin maista vain tuntuu tulevan vuosi toisensa jälkeen loistavia euroviisuja... Itse huomasin eilen illalla pitäväni esimerkiksi kaikista Ukrainan viisuista vuosilta 2004-2008! Samoin Kreikan ja Turkin viisut ovat melkein joka kerta kuuluneet suosikkeihini. Ja onhan niistä mitä ilmeisimmin muutama muukin ihminen usein pitänyt... Että kyllä ne itäisetkin maat ovat suurimmaksi osaksi ansainneet menestyksensä, näin uskaltaisin väittää!

Toivottavasti tämä nyt liittyi aiheeseen edes etäisesti.

Kai se siitä johtuu, että aika länsieurooppalaisenahan tämä kisa on alkanut. Ensimmäiset viisumaat olivat Alankomaat, Sveitsi, Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg ja Italia. Toki se herättää närää, kun perinteikkäät maksumiehet eivät pärjää. Saksa, Ranska, Espanja ja Iso-Britanniahan maksavat aikamoisen siivun näiden karkeloiden järjestämisestä. Mielestäni tuon big4-järjestelmän voisi romuttaa tai sitten tuota maksuvelvoitetta pitäisi kierrättää useampien maiden kesken. Eivätkös Ruotsi ja Venäjäkin ole himoinneet sinne big4-joukkoon joskus.

Jos ei ennen menty väärille urille, niin nyt mentiin Off Topiciksi niin, että rysähti.

sziget kirjoitti:En siis pidä semifinaalin läpäisseitä viisuja oleellisesti tasokkaampina kuin vuosien 2004-2007 suoria finalisteja. Sinä oletat tasoerot suuremmiksi, ja siksi laskutapojemme täytyykin olla erilaiset.

En oleta tasoeroista mitään muuta kuin että niitä on olemassa. Tätä tukevat tuloksetkin. Semifinaali(e)n ja finaalin tulokset korreloisivat paljon heikommin, jos tasoerot olisivat olemattomia.

Väännän rautalangasta, miksi laskutapasi on ilmeisen väärä. Valko-Venäjä on omilla standardeillasi huikeasti viimeisten viiden vuoden aikana menestynyt maa, koska se otti ainoalla finaaliesiintymisellään mainion kuudennen sijan. Vain muutamalta maalta löytyy parempi finaalisijoitusten keskiarvo.

Jos Valko-Venäjä sen sijaan olisi jymynelikon jäsen ja sellaisena lähettänyt suoraan finaaliin samat kappaleet samalla tulostasolla, pitäisit sen saldoa surkeana. Olisihan sillä vain yksi kuudes sija (2007), yksi sijoitus luultavasti välillä 15-19 (2005) ja kolme jumboviisikon sijoitusta (2004, 2006, 2008). (Vuosina 2004-07 semifinalistit menettivät keskimäärin 20 % semifinaalipisteistään finaalissa. Jos Angelicalle olisi käynyt näin, hänen sijoituksensa vuoden 2005 finaalissa olisi ollut kuudestoista.) Annat Valko-Venäjän huonot tulokset anteeksi, koska ne ovat karsiutumisia. Big 4 -maat eivät saa tätä armahdusta.

Jotta vertailu olisi mielekäs, pitää laskea jymynelikon ulkopuolisten maiden karsiutuneetkin biisit mukaan. Jos tämä on jostakin kuvitellusta syystä epäreilua, toinen vaihtoehto on tietenkin pudottaa jymynelikolta pois muiden maiden karsiutuneita kappaleita vastaava osuus heikoimpia tuloksia. Tämä johtaa luonnollisesti samaan lopputulokseen kuin alkuperäinen vertailuni.

sziget kirjoitti:Se on kuitenkin mahdollista, että varma finaalipaikka on laiskistanut jymynelikon ja saanut sen huonoilemaan tavalla, johon muilla ei ole varaa.

Ainahan kaikki on mahdollista mutta ei tämä minusta kovin uskottava oletus ole. Todennäköisempää on päinvastainen: Big 4 -maissa on luovutettu, koska on kuviteltu, ettei minkäänlainen menestyminen ole missään määrin mahdollista. Näin ei sentään ollut vaan näkemys oli itsensätoteuttava. Tulossarja à la Ruotsi, Norja tai Israel olisi ollut aivan mahdollinen jymynelikonkin maille.

sziget kirjoitti:Yksinkertaista. Ihmisillä on taipumus asettua voittajan puolelle, koska luusereista ei pidetä tai heille osoitetun tuen uskotaan menevän hukkaan. Pian panhuiluviisuja äänestäisivät nekin, jotka oikeastaan pitävät enemmän ukulelestä, samoin kuin Irlantia kannatettiin 90-luvulla vain siksi että sillä oli voittajan leima otsassaan. Näinhän nykyinen diasporavääristymäkin syntyi: siirtolaiset huomasivat, että heillä oli valtaa, ja huomattuaan valtansa he alkoivat käyttää sitä.

Vertauksessa on kuitenkin sellainen epäkohta, että muiden käännyttäminen samaan leiriin (panhuilutapaus) on jo eri luokan saavutus kuin "omien" aktivoiminen (siirtolaisten tapaus).

sziget kirjoitti:Edellä viittasit Lordin ja Hanna Pakarisen musiikin suomalaisuuteen. Jos he olisivat turkkilaisia, turkkilaiset hehkuttaisivat heidän musiikkinsa turkkilaisuutta.

Väitin niitä suomalaisemmiksi kuin Edean Aava oli, en suinkaan niin ekslusiivisesti suomalaisiksi, etteivätkö ne olisi voineet olla peräisin jostakin muualtakin. En hehkuttanut Lordin tai Hannan musiikin suomalaisuutta, koska en ole edes varma, mitä koko käsitteellä ajetaan takaa. Juuri sitähän yritin selvittää kyselemällä, mistä ikuisessa kielikeskustelussa varsinaisesti on kyse.

Valkealalainen kirjoitti:Kukahan muka valittaisi ja purnaisi, jos esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Ruotsi keikkuisivat joka vuosi viiden kärkimaan joukossa?

\o_

Valkealalainen kirjoitti:Joistakin maista vain tuntuu tulevan vuosi toisensa jälkeen loistavia euroviisuja... Itse huomasin eilen illalla pitäväni esimerkiksi kaikista Ukrainan viisuista vuosilta 2004-2008!

Samoin. Kaikista en pitänyt vain kuultuna mutta viimeistään lavaesityksen myötä kyllä. Puhelinäänestin niistä kolmea. Ukraina onkin sitten kestomenestyjistä ainoa, jonka kohdalla voin näin todeta.

Valkealalainen kirjoitti:En voi kuin hämmästellä sitä, kuinka asiantuntevaa porukkaa tältä foorumilta löytyy! Ihan oikeasti, itse olen seurannut Euroviisuja vasta niin vähän aikaa.

Minkä ihmeen takia niin monen ihmisen mielestä olisi oikein ja ihanteellista, että vain ja ainoastaan Länsi-Euroopan maat saisivat menestyä Euroviisuissa?!

Sä luet nyt vain omia ennakkoluulojasi ja stereotypioita muiden kirjoituksista.

Siinä ei ole mitään väärää, että haluaa kaikilla olevan yhtälaiset mahdollisuudet pärjätä, oli kyseessä sitten itä- tai länsi. Pelkällä diasporalla ei voi voittaa, mutta kuten jo täällä oivaltavasti kommentoitiin: mutta onko voittaminen enää mahdollista ilman sitä? (noh, Suomi, jonka diaspora on pienen pieni kikkeli verrattuna suurimpiin ilmiöstä hyötyjiin, voitti, mutta Lordi nyt ei ollut muutenkaan mikään keskivertoviisu).

Ja tätä mieltä olen vaikka mielestäni idästä on tullut viime vuosina viisujen musiikillisesti paras anti. Mutta kamoon, esim. brittien tämän vuotinen numero olisi kyllä ansainnut huomattavasti paremman sijoituksen, mutta he ovat jämähtäneet yhtä itsepintaisesti jumbosijoille kuin Suomi 25% häntäporukkaan (Lordia lukuunottamatta). Helsingin viisuissa britit kyllä ansaitsivatkin mitä tilasivat. Ainoa mikä siinä esityksessä auttoi edes vähän unohtamaan väsyneesti lätkyttävän piisin oli sen vaaleatukkaisen lentoemon fantastinen kroppa.

Mäkin oon kyllä ihmetelly monia "länsimaiden" huonosti menestyneitä... Esim. Javine. Jos Javine olis ollu esim. bosnialainen, niin varmasti sijoitus olis ollu eri luokkaa.

Juu oon kelaillu samaa ... Javinehan oli tosi hyvä.

Oli ajan hengessä... no ehkä vähä muovi.

Väännetään nyt hieman vielä rautalangasta:

Ymmärtääkseni Eurovision laulukilpailun tarkoituksena on laittaa järjestykseen musiikkiesityksiä. Jokaisella maalla on mahdollisuus valita sinne hyvä tai huono esitys, panhuiluilla tai ilman.

Toukokuussa järjestettävässä kilpailussa ei voi olla mitään mieltä, jos tammikuussa arvotun semifinaalijaon jälkeen pystyi jo sanomaan, että ekasta semistä jatkoon pääsevät Venäjä, Kreikka, Armenia, Romania, Bosnia-Hertsegovina ja Azerbaidžan, vaikka yksikään näistä maista ei ollut edes vielä valinnut musiikkiesitystään, eli sitä mistä pitäisi kilpailla. Kuinka "yllättävää" kaikki näistä tammikuusta veikkaamastani kuudesta meni jatkoon.

Ei voi olla myöskään mitään järkeä siinä, että osaa etukäteen ennustaa minne kaikki pisteet menevät. Itse sijoituin Viisukuppilan douze points -veikkauksesssa finaalin osalta jaetulle ykkössijalle "arvattuani" puolet pisteistä oikein. Väärin menneistä lähes suurimmalla osalla veikkaamani maa sai vähintään 8 tai 10 pistettä. Vähässä on kilpailun mieli, jos ainoa jännitysnäytelmä syntyy siitä kummassa järjestyksessä Turkki ja Armenia onkaan. Kumpi saa 10 ja kumpi 12? Ooh, så spännande.

Monen maan kohdalla pystyy todellakin jo etukäteen tietämään (siis ei arvaamaan, vaan nimenomaan tietämään), kenelle 12 pistettä menee... Löytyyhän tämmöisiä tapauksia tältäkin ilmansuunnalta, hmm.

Tuolla kun mainittiin jossakin tämä "ihmeyhdeksikkö", niin ei kai maata yhden semifinaalista finaaliin selviämisen perusteella kannata ihmeeksi ruveta kutsumaan? Eikös pitäisi olla useampi vuosi vertailtavana?

Kerran muuten laskeskelin aikani kuluksi jotain prosentteja eri maiden top10-sijoituksista vuosina 2002-2008, oli aika mielenkiintoinen juttu. Prosenteiksi tuli esmes Venäjällä ja Kreikalla 71,4 % ja Ukrainalla 66,7 %... Vaikka onhan noita varmaan joku muukin laskeskellut.