![Joojoo :joojoo:](./../images/smilies/nyoknyok.gif)
![Sydän ymmärtää <3](./../images/smilies/rakkaus.gif)
Viisukuppila . Euroviisuaiheinen uutis- ja keskustelusivusto
Kyllähän Ruotsillakin on perusballadi.Nomoro kirjoitti:Taitaa olla ainoa kunnon perusballadi tai sellainen, voisiko tätä luonnehtia pohjoismaiseksi vai mitä...nousi kuitenkin jo kärkikymppiin
Edwina kirjoitti:Unto Unelias esittää silmät puoliksi auki, yön hämyssä säveltämänsä kappaleen.
Tatuoidulta karjulta voisi odottaa karskimpaa otetta, mutta itkevät miehet ovat nyt pop. Linnean High hopes oli kiinnostavampi, Carlin Silent storm tuttua ja turvallista.Valkealalainen kirjoitti:Mikäs laulava rekkakuski tämä miekkonen oikein on? Sellainen mielleyhtymä ainakin tulee.
Suosikkisi Norjan finalisteista?
El Cuero – Ain't no love (in this city no more), 1, 2%
Elisabeth Carew – Sole survivor, 2, 4%
Knut Kippersund Nesdal – Taste of you, 6, 12%
Dina Misund – Needs, 2, 4%
Mo – Heal, 3, 6%
Linnea Dale – High hopes, 11, 22%
Charlie – Hit me up, 4, 8%
Carl Espen – Silent storm, 17, 34%
Oda & Wulff – Sing, 4, 8%
Ääniä yhteensä : 50
Itse asiassa minäkin tykästyin livevetoon, samoista syistä. Nähdäkseni Carl oli ainoa laulaja illan aikana, joka liikuttui laulussaan.Rousku kirjoitti:Carlin livelaulu oli parempaa kuin arvelin, suorastaan tykkäsin. Ei täydellistä, mutta tällä kertaa epätäydellisyys tuntui inhimilliseltä eikä häiritsevältä.
Minusta ristiriita ei ole välttämättä esiintyjän ja biisin välillä - joskin supertaitava voisi biisin sisäänrakennetun vaikean ristiriidan ratkaista. Silloin puhuisimme Anthony Hopkinsin näytteleminen The Remains of the Dayssa - tyyppisestä ilmeettömästä ilmeikkyydestä, erityislaatuisesta taituruudesta. Nimittäin Carlin ajatus harmoniaan pyrkimisestä biisissä jossa lauletaan sisäisestä myrskystä on minusta ajatuksena väkivaltainen. Biisin musiikissa on samaa levollisuutta kuin sen Islannin jepen kalastuslaulussa viime vuonna (ja luulenpa että se vähän tähän innoittikin). Mutta Islannin Eythor oli jo ratkaissut ongelmansa ja katseli harmoniasta, biisistä käsin niitä myrskyn ulkopuolelta. Carl yrittää pakottaa ratkaisemattomat ristiriidat harmoniaan, se on väkivaltaista ja äärimmäisen ahdistavaa sellainen, etenkin kun kertoja ei tajua mitä on tekemässä. Sanoituksen sisällön ja musiikin välillä on ratkaisematon kuilu, jonka umpeen kurominen - tai ilmaiseminen vaatisi jotain ihan ekstraa tulkitsijalta.PikkuGwyneth kirjoitti:Harvemmin on euroviisuissa tullut vastaan näin selkeä tapaus siitä, että löytyy oikeasti mielestäni todella hyvä kappale, mutta sillä on liian heikko esiintyjä.